Talo nro 9 Männikkö

Ermolan talon (20) Vahvelaisen Eliaksen (s.1839) toiseksi nuorin poika Matti Eliaksenpoika Vahvelainen (s. 9.7.1974), rakensi Ermolan maille Männikkö nimisen talon, jota mökiksi kutsutiin. Talossa oli huone ja keittiö. Matti osti talon Mikko Antinpoika Vahvelaiselta joulukuun 3 päivänä 1919. Alle hehtaarin kokoisen maapalan kauppahinta oli siihen aikaan 500 markkaa . Maata oli sen verran, että pystyi kasvattamaan mm. perunaa ja pitämään vähän karjaa. Matti avioitui vuonna 1902 Maria Suutarin kanssa, häntä kutsuttiin Mari-mammaksi. Heille syntyivät pojat Emil Matinpoika (s. 1907), Eino (s. 1913) ja Viljo (s. 1915) sekä tytöt Vilma v. 1917, Aili v. 1918 ja Aili v. 1920. Kaikki tyttäret kuolivat alle puolentoista vuoden ikäisinä. Matin vaimo Maria Vahvelainen os. Suutari oli kotoisin Lappeelta Hiivaniemen Hiivalasta. Hän oli syntynyt vuonna 1883 ja Marian vanhemmat olivat talollinen Mikko ja Eeva Suutari. Marialla eli Mari-mammalla oli viisi sisarusta. Marian ollessa 11 vuotta, hänen molemmat vanhemmat menehtyivät. Nuorimman veljen Mikon ollessa vain kuusi vuotta. Maria muutti 1902, 19-vuotiaana Lappeelta Viipurin pitäjään, jossa sitten tapasikin Matin, Emilin isän ja avioitui. Suutari- sukunimi on vaihtunut 1900-luvulla Siintovaaraksi ja sukua asustelee edelleen Lappeenrannassa. Kirkonkylä, Männikkö, kevät 1990, kun Sipilään pääsi ensimmäisen kerran käymään (Eija Jykylä).

Emil Matinpoika oli ammatiltaan valssimies. Hän oli isänsä kuollessa vain 12-vuotias ja joutui ottamaan huoltajan paikan perheessä kulkien Uuraan satamassa töissä. Työmatkat hän kulki paljain jaloin, etteivät kengät suotta kuluisi. Seuraavaksi hän pääsi sepän apulaiseksi Rajalan taloon Kepan eli Kerttu Vahvelaisen isän pajaan. Emil ja Saima os. Nurmi Nurmelan talosta (s.22.5.1909) menivät naimisiin marraskuussa vuonna 1928. Heille syntyi 4.3.1929 tytär Sirkka. Sirkka sai pitää oman äitinsä Saiman vain hänen kaksi ensimmäistä elinvuottaan. Saima menehtyi heinäkuussa 1931 vain 21-vuotiaana keuhkotautiin. Kylässä asui samannimiset serkukset Emil Vahvelaiset, Emil Mikonpoika Männikön talosta ja Emil Juhananpoika Vilppilästä. Vilppilän Emil Vahvelainen (s.1905 avioitui Lydia os. Kuuluvaisen kanssa (s. 1909) kanssa ja he asuivat Vilppilän talossa yhdessä Emilin veljen Taunon ja siskon Ailin sekä heidän vanhempien kanssa. Eila-tytär syntyi tammikuussa 1929. Eila oli vain puolivuotias, kun hänen isänsä Emil kuoli saman vuoden elokuussa sairastamaansa sokeritautiin. Kaksi nuorta parikymppistä leskeä – Emil Vahvelainen Männikön talosta ja Lydia Vahvelainen os. Kuuluvainen Vilppilästä menivät naimisiin lokakuussa 1933. Yhteisiä lapsia heille syntyi Aino Inkeri 1935 ja Kyllikki vuonna 1937. Kirkonkylä, Männikkö, 1920-luvun puoliväli (Eija Jykylä).

Emil Matinpoika Vahvelainen (s.9.9.1907) ja Saima os. Nurmi Nurmelan talosta (s.22.5.1909) menivät naimisiin marraskuussa vuonna 1928. Heille syntyi 4.3.1929 tytär Sirkka. Sirkka Törmä os. Vahvelainen sai pitää oman äitinsä Saiman vain hänen kaksi ensimmäistä elinvuottaan. Saima menehtyi heinäkuussa 1931 vain 21-vuotiaana keuhkotautiin. Kirkonkylä, Männikkö, alkukesä (Eija Jykylä).

Sirkka Eini Törmä os. Vahvelainen s. 4.3.1929. Valokuva on otettu alkukesästä 1931. Kirkonkylä, Männikkö, 1931 (Eija Jykylä).

Valokuva on otettu 1942 Nurmissa Nurmin kumitehtaalla jossa Emil Vahvelainen työskenteli. Hän teki mm. kengän kumikorkoja. Emil on kuvassa oikean puoleisin ja naapurin poika Erkki Nurmi Kujalan talosta (15) on viides poika oikealta keskellä. Emil kävi töissä Nurmin kumitehtaalla ja joulun alla kumitehtaalla järjestettiin työntekijöiden lapsille joulujuhla, jossa oli ohjelmaa ja joulupukki kävi. Joulupukki antoi pussit, jossa oli karkki ja omena. Tyttäret Sirkka ja Eila olivat tällöin jo kouluikäisiä ja matkan joulujuhlaan tehtiin Sipilästä hevoskyydillä. Kirkonkylä, Männikkö, 1942 (Eija Jykylä).

Emil Vahvelainen kuvassa neljäs oikealta takana. Kuvassa voisi olla Sipilän kyläläisiä työmatkalla Nurmin kumitehtaalta Sipilään. Matka oli 4 kilometriä. Oikean puoleisin mies on ehkä Ensio Sipiläinen. Kirkonkylä, Männikkö, 1930-lulua (Eija Jykylä).

Eino ja Elli Vahvelaisen häät 28.7.1940. Tässä on veljekset Männikön talosta Emil, Eino ja Ville. Kuvassa vasemmalta on Toimi Vahvelainen Ermola, Emil Vahvelainen Männikkö, Eino Vahvelainen Männikkö, Ensio Sipiläinen? ja oikealla Ville Vahvelainen Männikkö. Miehiä nurmikolla ei ole tunnistettu. Kirkonkylä, Männikkö, 1940 (Eija Jykylä).

Männikön mökin edustalla kesällä 1942. Vasemmalta Eila Lahtinen os. Vahvelainen (s. 1929), Kyllikki Hietamies os. Vahvelainen (s. 1937), Aino Inkeri Linnero os. Vahvelainen (s. 1935) ja äiti Lydia Vahvelainen os. Kuuluvainen. Lapsilla oli lähes aina samanlaiset mekot ja esiliinat varsinkin Sirkalla ja Eilalla. Vaatteet teetettiin kylällä ompelijalla ja yleensä oltiin kotona ja koulussa samoilla vaatteilla. Läksyt tehtiin aina heti koulusta tulon jälkeen ja sitten vasta mentiin leikkimään. Ruotsista oli saatu lahjaksi Julia niminen lehmä Männikön mökkiin, joka oli vihainen kaikille muille paitsi äiti Lydialle. Tytär Kyllikki muistaa juosseensa aina viimeisenä laitumen poikki lehmää peläten Rantalaan (8) Inkerin kummeille. Venäläisten jäljiltä oli piikkilankoja joka puolella, joista tytöillä on muistoina monta arpea säärissä. Kirkonkylä, Männikkö, 1942 (Eija Jykylä).

Kuva vuodelta 1942 Sipilän urheilukentällä. Valokuvassa tytöt oikealta edessä Eila, Sirkka, Kyllikki ja Inkeri. Vasemmalla isä Emil ja äiti Lydia. Sirkan ja Eilan kaulassa olevat laput ovat heidän kertoman mukaan liittyneet urheilukilpailuun osallistumisesta. Perheen kotitaloon Männikön mökkiin juomavesi haettiin lähteestä ja saunavesi kannettiin joesta. Joessa myös uitiin paljon, mutta koska ranta oli melko syvä käytiin paljon Ermolan rannassa, jossa pystyi uimaan hyvin käsipohjaa. Sirkka oli kerran lapsena tippunut laiturilta, mutta Mari-mamma oli saanut paidanhelmasta kiinni. Kirkonkylä, Männikkö, 1942 (Eija Jykylä).

Kuvassa kesässä 1942 Sipilän urheilukentällä vasemmalta Toimi Vahvelainen Ermolan talosta (20), Tauno Vahvelainen Vilppilästä (18) ja Emil Vahvelainen Männikön talosta (9). Kirkonkylä, Männikkö, 1942 (Eija Jykylä).

Kuva on otettu n. 1941 Nokialla evakkoaikana. Vasemmalta Sirkka, Kylli, Inksu ja Lydia. Kirkonkylä 1941 (Eila Lahtinen).

Vasemmalta Eila Vahvelainen (talo nro 9), Helvi Vahvelainen (talo nro 20) ja Sirkka Vahvelainen (talo nro 9). Tyttöjen kodit olivat lähekkäin - Männikkö ja Ermola. Niimpä yhdessä leikittiin paljon. Kirkonkylä Männikkö/Ermola 1943 (Eija Jykylä).

Lydia Vahvelainen os. Kuuluvainen (Männikkö, 9) oli Nurmissa saippuatehtaalla töissä ja menetti siellä työskennellessään oikean kätensä ranteesta lähtien. Käsi hoidettiin Helsingissä 30-luvun alussa. Tältä matkalta hän toi tyttärelle Eilalle tuliaisiksi kirkkaan punaisen mekon, jossa oli pitsikaulus. Lydian käsi jäi tyngäksi, mutta hyvin hän oppi kirjoittamaan vasemmalla kädellään sekä pystyi hoitamaan kaikki taloustyöt sekä lehmien lypsyn. Saippuatehtaalla Nurmissa kävi myös Ala-Anttilasta Eeva Sipiläinen Lydia kanssa töissä. Kirkonkylä 1930-luvun alku? (Eila Lahtinen).

Saima Vahvelainen os. Nurmi s. 22.5.1909 Nurmelan talo nro 14. Emil Matinpoika Vahvelainen ja Saima os. Nurmi menivät naimisiin marraskuussa vuonna 1928. Saima oli lahjakas käsitöiden tekijä jonka taidon myös hänen tyttärensä Sirkka peri. Sirkalla oli perintönä äitinsä Saiman tekemiä käsitöitä sisältävä iso pärekoppa. Tätä pärekoppaa Sirkka oli Eilan kanssa kuskannut useampaan kertaan Nurmin asemalle pyörän rissalla Sipilästä tarjoten koppaa juniin josko se mahtuisi menemään Nokialle, koppaa ajelutettiinkin useampaan kertaan asemalle ennen kuin se saatiin matkaan -44. Nämä käsityöt ja pärekoppa on nyt jälkipolvilla hyvässä tallessa. Pärekoppa oli Saiman isän Heikki Nurmen tekemä joka oli kylän korimestari. Kirkonkylä, Männikkö, alkukesä (Eija Jykylä).

Eila Lahtinen os. Vahvelainen (vasem.) a Sirkka Törmä os. Vahvelainen (oikealla) jäivät helmikuussa -44 asumaan Sipilään Vilppilään Maria ja Juhana Vahvelaisen luo, joka olivat Eilan mummu ja pappa muun perheen mentyä jo Nokialle. Tytöt kävivät vielä Viipurissa töissä lähettityttöinä päivisin. Iltaisin käytiin rippikoulua. Rippikoulun tunnit pidettiin pappilan lasikuistilla. Ripille lasku piti olla juhannuksena -44, mutta sitä Juhannusta Vahvialassa ei tullut. Lähdön vuoksi rippikoulu jäi kesken ja ripille Eila ja Sirkka laskettiin Nokialla. Kirkkoherra antoi luvan ripille laskuun, koska Nokialla laskettiin ripille vain kerran vuoteen. Konfirmoitavia oli toistasataa, omituista oli kun ei ripille pääsevien joukosta tunnistanut muita. Päällään Eilalla ja Sirkalla oli rippipuvut, jotka oli laukkuun otettu mukaan keskeneräisinä Sipilästä ja jotka sitten Nokialla Olga Leponiemi ompeli valmiiksi. Rippijuhlia ei pidetty, Valokuvassa kuitenkin käytiin. Kirkonkylä 1944 (Sirkka Törmä).

Eila Lahtinen os. Vahvelainen kuvassa noin 4 - 5 vuotiaana 1930 luvun puolessa välissä äitinsä Helsingistä tuomassa mekossa. Eilan äiti Lydia oli Nurmissa saippuatehtaalla töissä ja menetti siellä työskennellessään oikean kätensä ranteesta lähtien. Käsi hoidettiin Helsingissä ja tältä matkalta hän toi tyttärelle Eilalle tuliaisiksi kirkkaan punaisen mekon, jossa oli pitsikaulus. Kirkonkylä 1930-luku (Eila Lahtinen).