Talo nro 80 Kivelä

Vahvelaisen suku on asunut Vahvialan alueella ainakin 1500-luvulta alkaen ja tila on pitäjän kantatila no. 3 jota on vuosisatojen saatossa jaettu sukuhaarojen kesken. Sukunimi on vaihdellut kirkonkirjoissa Vahviain, Vahvelainen ja Starast, joka tulee venäjänkielisestä sanasta starosta ja tarkoittaa kylän vanhinta, jolla oli aikoinaan virallinen asema valvoa kylän elämää nimismiehen apuna. Ylimmän nimen alla on talon isännän puumerkki. (Vahvelaisen kuvakokoelma)

Kuvassa Vahvelaisen perhekunta n. v. 1920. Edessä vaija Juho Antinpoika 1866-1931 ja vanhamummo Anna o.s. Rakkolainen 1869-1954. Takarivissä oikealta Juhon ja Annan lapset Juho 1892-1970, Antti 1901-1981 ja Vilhelmiina 1896-1983. Sisaruksista vanhin Ida 1891-1971 oli jo avioitunut 1909 naapurissa asuneen Anton Puustellin kanssa ja muuttanut Kanadaan 1912. Sisaruksista Mikko ja Aina olivat kuolleet muutaman kuukauden ikäisinä. Edessä Juhon vaimo Karoliina o.s. Leino 1890-1954 sylissään Elna 1918-1989, Toini 1915-1988 ja Vieno 1917-1975.

Ida Vahvelainen s. 1891, Studiokuvaus 1900-luvun alku. Sydänmaa, Kivelä kk80 (Vahvelaisen kuvakokoelma)

Anton Puustelli 19 v Järvenpään kylästä ja Ida Vahvelainen 17 v vihittiin 1909. Anton oli käynyt tutustumassa Kanadan mahdollisuuksiin rippikirjojen mukaan jo ”16-vuotiaana isän luvalla”. Avioiduttuaan Anton lähti uudestaan Kanadaan 1911 ja Ida muutti perässä 1912 kun Valtteri-poika oli sen verran kasvanut, että viikkoja kestävä laivamatka Atlantin yli tuli mahdolliseksi. Jatkoa Järvenpään kuvissa. (Vahvelaisen kuvakokoelma)

Ida ja Anton Punsteelin perhe Kanadan Bisotasingissa. Nimi vaihtui muuton yhteydessä Puustellista Punsteeliksi. Lapset Walter, Olavi, Ester, Martha ja Lillian. 1920-luku Kirjeyhteys Idan ja sisarusten välillä jatkui koko elinajan. (Vahvelaisen kuvakokoelma)

Juho Vahvelainen ja Karoliina Leino vihittiin 15.11.1913. Tutustuminen lienee tapahtunut kaupunkimatkan varrella. Karoliina asui Säkkijärven (myöh. Ylämaan) Leinon kylässä. Tie sieltä Viipuriin kulki Vahvelaisen talon ja navetan välistä. Kaupunkimatka hevosella kesti kauan ja tapana oli, että matkalaiset majoittuivat tienvarren taloissa tai ainakin valoisana aikana poikkesivat paistamaan Viipurista ostettuja kaloja matkaevääksi. Ja niin rakkaus syttyi… 1913, Sydänmaa, Kivelä kk80 (Vahvelaisen kuvakokoelma)

1920-luvun lopulla aikaisemmin harmaalla hirsipinnalla ollut talo vuorattiin ja maalattiin. Myös sisäosia remontoitiin laittamalla seiniin kovapahvit ja kamareihin tapetit. Maalausurakkaan vaija pyysi maalari Loposta, joka suostui ulkopuolen maalaukseen, mutta kieltäytyi sisätiloista. Vaija uhkasi antaa koko urakan sellaiselle maalarille, joka ”on maalannut Vahvialan kirkkoon Jumalalle parrankin” ellei Loponen suostuisi. Asia lopulta sovittiin. Loponen maalasi ulkopuolelta ja jumalanparranmaalari Matti Ylänne maalasi sisäseinät vaalean vihreiksi ja taiteili katonrajaan taidokkaan ornamentin. Vahvelaisen miehet olivat hevosmiehiä. Kuvassa Toini tarjoilee juotavaa Jenny-hevosen varsalle. Tämä ainoa kuva talosta oli säilynyt Idan perheellä Kanadassa 80 vuotta ja saatiin heiltä Suomeen vasta 2008. 1920-luku, Sydänmaa, Kivelä kk80 (Vahvelaisen kuvakokoelma)

Juho ja Karoliina Vahvelaisen vanhemmat lapset vas. Vieno s.1917, Toini s. 1915, Elna s. 1918 ja Niilo s. 1921. 1920-luku, Sydänmaa, Kivelä kk80 (Vahvelaisen kuvakokoelma)

Eino syntyi pahnan pohjimmaisena 1927. Sydänmaa, Kivelä kk80 (Vahvelaisen kuvakokoelma)

Toini kesk. pääsi ripille 1931. Sotilasasussa Tauno Vahvelainen Uusitalosta. Muita ei ole tunnistettu. Sydänmaa, Kivelä kk80 (Vahvelaisen kuvakokoelma)

Toini Vahvelainen, Studiokuva 1943, Sydänmaa, . (Vahvelaisen kuvakokoelma)

Toini Vahvelainen vas. työskenteli lottana koko sota-ajan, lukuun ottamatta 7 kk:n jaksoa jatkosodan alussa jolloin hän työskenteli työvelvollisena etenevien joukkojen mukana aina Kivennavalle saakka. Siellä hän sairastui ja palasi takaisin lotaksi Lapeenrannan varushuoltoon pesemään ja paikkaamaan sotilaiden vaatteita. Siellä pussihousujen ratsupaikkojen ompelemiseen kehittyi kova rutiini ja sodan jälkeen useat Artjärven Ratulan karjalaiskylään sijoittuneet miehet toivat Toinille pussihousunsa paikattavaksi. 1940-luku Lappeenranta (Vahvelaisen kuvakokoelma)

Toini Vahvelainen vas. lottana. 1940-luku, Aika ja paikka eivät ole tiedossa. (Vahvelaisen kuvakokoelma)

Toini Vahvelainen lottatehtävissä. 1940-luku. Aika ja paikka eivät ole tiedossa. (Vahvelaisen kuvakokoelma)

Lottien kultaiset sanat

Toini Vahvelainen ja Mikko Mälkki Tervajärveltä kihlautuivat jouluna 1943. ( Mälkin kuvakokoelma) Jatkoa Suurpeltola tr55.

Vieno Vahvelainen, Studiokuva 1930-luku, Sydänmaa, Kivelä kk80 (Vahvelaisen kuvakokoelma)

Vieno Vahvelainen kutomassaan kansallispuvussa. 1930-luku, Sydänmaa, Kivelä kk80 (Vahvelaisen kuvakokoelma)

Vieno Vahvelainen kävi karjakkokurssin ja oli työssä Konnunsuon vankilan navetassa. Kuva on ilmeisesti kurssiajalta eikä pitopaikka ole tiedossa. 1930-luku Kivelä kk80 (Vahvelaisen kuvakokoelma)

Elna Vahvelainen, Studiokuva 1930-luku, (Vahvelaisen kuvakokoelma)

Elna lapsenhoitajana lähialueella. Muut henkilöt tunnistamatta. 1930-luku (Vahvelaisen kuvakokoelma)

Asumisolojen niukkuus vaikutti niin, että kansanopistot olivat sotaaikana täynnä karjalaistyttöjä. Elnakin hakeutui Päivölän kansanopistoon. 1940-luku, Valkeakoski (Vahvelaisen kuvakokoelma)

Elna Vahvelaisen ollessa Päivöjän opistossa etsi kuvanveistäjä Aukusti Veuro mallia karjatalouskoulun eläkkeelle jäävälle rehtorille tehtävään pienoisveistokseen. Rehtori toivoi veistoksen aiheeksi vasikkaa juottavaa tyttöä. Kaupunkilaistytöt eivät soveltuneet malliksi. Elna valittiin siksi, että hänellä oli vahvat lypsäjän käsivarret. Taiteilija teki myöhemmin samanlaisen kookkaan patsaan, joka on Hämeenlinnan taidemuseon pihassa.1940-luku (Vahvelaisen kuvakokoelma)

Elna Vahvelainen tutustui kansanopistossa ollessaan tervajokelaiseen Paula Niemeen ja hänen veljeensä Maunuun. Tutustuminen johti avioliittoon Maunu Niemen kanssa ja juhannushäät pidettiin 1942. Niemen talo oli palanut talvisodan seurauksena. Uusi talo rakennettiibn kiireesti ja oli häissä jo vinolaudoitusvaiheessa. Lisää kuvia Tervajoen kuvissa. (Vahvelaisen kuvakokoelma)

Vahvelaisen siskokset Toini, Vieno ja Elna ovat onnistuneet järjestämään vapaansa niin, että ovat päässeet samanaikaisesti käymään kotonaan. Vienon sylissä Elnan ensimmäinen lapsi Paavo. 1943, Sydänmaa, Kivelä kk80 (Vahvelaisen kuvakokoelma)

Niilo Vahvelaisen s. 1921 rippikuva. Niilo oli bisnesmies. Hän myi apteekkiin muurahaisen munia. Apteekkarit valmistivat muurahaisista spriin avulla tinktuuraa reumaattisiin kipuihin ja kihtiin, mutta muurahaisten munat kuivattiin häkkilintujen ja kultakalojen ravinnoksi. Kerääminen tapahtui niin, että sileäksi lakaistulle kalliolle tehtiin lepän lehdistä rinki ja muurahaispesä levitettiin sen keskelle. Muurahaiset piilottivat kiireesti munat lehtien alle, josta ne oli helppo kerätä. 30-luvun pulavuosina muurahaisen munat olivat vientituote. Niitä kerättiin paljon ja apteekkarit välittivät niitä Saksaan. Heti sodan sytyttyä Niilo halusi osaltaan tehdä jotain tilanteen hyväksi ja lähti 18-vuotiana linnoitustöihin. Studiokuva 1936, Sydänmaa, Kivelä kk80 (Vahvelaisen kuvakokoelma)

Niilo Vahvelainen lähti vapaaehtoisena jatkosotaan. Edessä oli vastoinkäymisiä: sairastuminen kurkkumätään joutuen Viipuriin sairaalaan eristyksiin, jalan murtuminen Lempaalassa 1942 ja kranaatin räjähtäminen niin lähellä, että se aiheutti kuulonaleneman. 1940-luku Sydänmaa, Kivelä kk80 (Vahvelaisen kuvakokoelma)

Eino Vahvelainen hevostarhan vierellä. 1930-luku, Sydänmaa, (Vahvelaisen kuvakokoelma)

Vahvelaisen naisväki ja Eino lähtivät evakkomatkalle junalla ja asettuivat Punkalaitumen Palojoelle Lauri Aalto-nimisen miehen perheeseen. Talon lähellä oli korkea mäki, johon Eino kiipesi joka päivä ikävissään katsomaan, näkyisikö isää tulevaksi. Eräänä päivänä erottui kolme hevosta rekineen ja kaksi miestä. Hevosten askeleet ja hevosmiesten olemus näyttivät tutuilta. Juho oli ottanut kylältä mukaan sukulaispojan Hugo Vahvelaisen Aholasta. Kolmas hevonen kulki nuorassa joukon jatkona. 1940, Punkalaidun Palojoki (Vahvelaisen kuvakokoelma)

Eino Vahvelaisen pääsi ripille Vahvialassa syksyllä 1942. Taloille oli annettu kiintiöt elintarvikkeiden ja halkojen luovuttamiseksi yleiseen käyttöön. Kotona olevat nuoret tekivät talkootöitä Aseveljien Liiton talkoo-organisaatiossa hakaten halkoja, keräten marjoja, käpyjä ja lumppuja. Kun nuori oli tehnyt neljän kuution henkilökohtaisen mottimäärän, sai siitä hopeisen kirvesmerkin. Se tietysti laitettiin rintaan kun mentiin Uustalon Helgen kanssa Viipuriin rippikuvaan E.M. Anderssenin studioon. 1942, Sydänmaa, Kivela kk80 (Vahvelaisen kuvakokoelma)