Talo 72 Lehtosaari

Anttolaisten Lehtosaari

Anttolaisten Lehtosaari oli ensimmäisiä kirkonkylän Sydänmaan taloja kirkolta päin tultaessa. 1930-luku, Sydänmaa (Maija Suihko)

Vilhelm Anttolainen 1892-1967 ja Vilhelmiina o.s. Koskelainen 1893-1969.

Lehtosaaren taloa isännöivät Vilhelm Anttolainen 1892-1967 ja Vilhelmiina o.s. Koskelainen 1893-1969. (Maija Suihko)

Vilho Anttolainen opasti Viipurin herroja

Vilho Anttolainen opasti Viipurin herroja Sydänmaan metsästysretkillä. 1910-luku, Sydänmaa (Maija Suihko)

Vilhelmiina Anttolainen katselee valokuvia

Vilhelmiina Anttolainen katselee valokuvia tyttärensä Helkan 1919-1989 kanssa kotitalon rappusilla. 1920-luku, Sydänmaa, Lehtosaari kk72 (Maija Suihko)

Viljo Anttolainen 1916-1988 ja naapurin poika

Poika Viljo Anttolainen 1916-1988 juttutuokiossa naapurin pojan kanssa. 1930-luku, Sydänmaa,Lehtosaari kk72 (Maija Suihko)

Maatalouskerholaisia

Useimmat maalaistalojen nuoret osallistuivat maatalouskerhoihin, joissa opetettiin uusia käytäntöjä. Tässä Viljo Anttolainen ja Aulis Sipiläinen harjoittelevat sipulimaan tuholaistorjuntaa. Seuraajina Ensio Sipiläinen ja Arvo Koskelainen. n. 1920, paikka ei tiedossa (Maija Suihko)

Viljo Anttolainen soitti useita instrumentteja

Viljo Anttolainen soitti useita instrumentteja: viulua, mandoliinia ja banjoa. Tässä soittokaverina haitaristi Tauno Pönni Rakkolan kylästä. 1920-luku, Sydänmaa, Lehtosaari kk72 (Maija Suihko)

Viljo Anttolainen soitti nuorena miehenä Tempo-nimisessä

Viljo Anttolainen soitti nuorena miehenä Tempo-nimisessä tanssiorkesterissa häissä ja tanssipaikoissa. Tässä hän odottelee tilaisuuden alkamista Viipurissa ravintola Espilän puistossa. 1930-luku (Maija Suihko)

Viljo Anttolaisen ja Mirjam Peräkylän häät

Viljo Anttolainen Sydänmaan Lehtosaaresta ja Mirjam Peräkylä Louolta avioituivat 1938. Häävalssit tanssittiin kirkonkylän seuratalolla ja häät Viljon kotona kestivät kolme päivää. Ruokaa keitettiin aina lisää ja hääkutsuja vietiin naapureille ja sukulaisille kädestä käteen. (Maija Suihko)

Morsiusneitona Helka Anttolainen

Morsiusneitona toimi Viljon sisar Helka Anttolainen. 1938, Sydänmaa, Lehtosaari kk72 (Maija Suihko)

Mirjamin sisar kävi kyläilemässä

Mirjamin sisar Margareeta kävi vierailulla sisarensa luona (kelkassa). Takana Mirjam oik. ja vas. tunnistamaton. 1939, Sydänmaa, Lehtosaari kk72 (Maija Suihko)

Vierailulla

Vierailulla. Edessä Helka, oikealla Vilhelmiina ja takana Mirjam. Vieraita tyttöjä eikä paikkaa ole tunnistettu. 1939 (Maija Suihko)

Viljo Anttolainen oli saanut varusmiesaikana lääkintäkoulutusta

Viljo Anttolainen oli saanut varusmiesaikana lääkintäkoulutusta. Palvelus kuitenkin keskeytyi reumakuumeeseen sairastumisen vuoksi. Talvisodan alkaessa hän toimi Vahvialan suojeluskunnassa lääkintätehtävissä. Jatkosodan alettua hän siirtyi välinehuoltoon Hangon hevossairaalaan. 1942 (Maija Suihko)

Viljo Anttolainen ja hevostoipilaat.

Viljo Anttolainen ja hevostoipilaat. 1942 Hanko (Maija Suihko)

Helka Anttolainen lottana

Kun maailmantilanne ja sodan mahdollisuus alkoi näyttää uhkaavalta, liittyi Helka Anttolainen 1939 Lotta Svärd yhdistyksen Vahvialan paikallisosastoon. Hän osallistui sotien aikana ilmavalvontaan ja muonitustehtäviin. 1944 (Maija Suihko)

Anttolaisen perhe oli evakossa Pöytyällä

Anttolaisen perhe oli evakossa Pöytyällä. Oli hyvä yhteensattuma, että talon isäntä oli Viljo Anttolaisen kanssa ollut samaan aikaan Oriveden kansanopistossa. Yhteydenpito perheiden kesken jatkui sodan jälkeenkin. Helka kävi työssä naapurikunnassa Oripäässä ja toimi koko evakkoajan tarjoilijana paikallisessa Lotta-kahvilassa. (Maija Suihko)

Kuva kotipihalla evakosta palattua

Riitta Liisa oli syntynyt perheen silmäteräksi keväällä 1939. Nyt tyttö on kasvanut ja perhekuva on otettu kotipihalla evakosta paluun jälkeen. Viljo työskenteli lääkintäaliupseerina Tienhaarassa sijaitsevan Sotavankileiri 7:n alaosastossa, joka sijaitsi Vahvialan kirkolla. Sieltä järjestettiin pitäjän tiloille vankityövoimaa. 1942, Sydänmaa, Lehtosaari kk72 (Maija Suihko)

Helka Anttolainen työskenteli Lotta-tehtävissä Vahvialan alueella

Helka Anttolainen työskenteli Lotta-tehtävissä Vahvialan alueella. Vapaa-aikana oli mahdollista potkukelkkailla Mirjamin ja Viljon Riitta-tyttären kanssa. 1943, Sydänmaa, Lehtosaari kk72 (Maija Suihko)

Anttolaisen perhe on palannut evakkopaikastaan Pöytyältä 1942 ja uutta kotia rakennetaan poltetun tilalle

Ilo pintaan vaikk syvän märkänis… Anttolaisen perhe on palannut evakkopaikastaan Pöytyältä 1942 ja uutta kotia rakennetaan poltetun tilalle. Perheessä oli renkinä Anton Kaukinen, joka pitelee sylissään Riittaa. Istumassa Vilho ja Miina, takana Helka ja Mirjam. 1943, Sydänmaa, Lehtosaari kk72 (Maija Suihko)

Viljo on pistäytymässä kotona

Viljo on pistäytymässä kotona. Leiriltä vanki Aleksei, 7 lapsen isä, kävi Lehtosaaressa työssä. Kun Mirjam odotti seuraavaa tammikuussa 1944 syntyvää lasta Maijaa, oli Aleksei punonut pajuista lapselle korin ja syntymän jälkeen kanteli lasta sylissään omia lapsiansa ikävöiden. 1943, Sydänmaa, Lehtosaari kk72 (Maija Suihko)

Rippikuva Viipurin maaseurakunnan rippikoululaisista on vuodelta 1908.

Tämä rippikuva Viipurin maaseurakunnan rippikoululaisista on vuodelta 1908. Silloin pääsivät ripille elinikäiset Sydänmaan kaverukset Vilho Anttolainen Lehtosaaresta ja Juho Vahvelainen Kivelästä. Vilho on pyöreäposkinen poika papin oikealla puolella ja Juho toisessa rivissä musta-valkoraidallisessa paidassa. Toisessa rivissä oikealta on Tervajärveltä Antti Mälkki Suurpeltolan talosta. Hänet tunnistaa ohimoiden kiharoista. Näille kolmelle pojalle sattui rippikoulussa kommellus, kun he junaa odotellessaan kiipesivät Viipurin linnan torniin katselemaan maisemia. Kun junan lähtöaika lähestyi, he tulivat alas ja huomasivat jääneensä vangeiksi. Jykevä ovi oli suljettu. Nopeasti he kiipesivät takaisin ja huutelivat ahdingostaan linnansillalla käveleville ihmisille saaden apua. Juhon ja Vilhon kaveruus johti myös siihen, että he asettuivat sodan jälkeen Artjärvelle viljelemään maata saman peltoaukean laidalle. Kun kansaneläkelakia uudistettiin 1957 koskemaan kaikkia yli 65-vuotiaita, he kävivät yhdessä täyttämässä eläkehakemukset. Päätöksen saatuaan, he kävivät noutamassa eläkkeen postista ja toimittivat sen osuuspankkiin. Siellä heidän raha-asioitaan hoiti kolmas kaverus Antti Mälkki, joka oli muuttanut myös Artjärvelle Vahvialan osuuskassan mukana. 1908 Viipuri (Mälkin kuvakokoelma)