Sipilän kylä

Sipilän kylään tullaan Viipurista 13 km länteen. Sinne on kuljettava Viipurin Tienhaaran kautta joko pohjoista tai eteläistä hyväkuntoista ajoreittiä.

Sipilän kylä (nyk. Jashino) muodostaa v. 1920 perustetun  Vahvialan kunnan  kuntakeskuksen, kirkonkylän, keskeisimmän osan.

Alkujaan vanhaan maarekisterin mukaiseen Vahvialan  kylään kuului neljä maakirjataloa, joista kaksi, Anttilan ja Sipilän talot, muodostavat varsinaisen Sipilän kylän ja Vahvialan kirkonkylän. Kolmas, Vahvialan talo, tunnetaan Sydänmaan kylänä ja neljättä, Koskelan taloa, pidetään myös omana kylänään. Pinta-alaltaan oli tämä kylä, Sydänmaa ja Koskela mukaan lukien, 2601 ha. Kylän vaiheita on voitu seurata maakirjoista  aina 1500-luvun puolivälistä lähtien. Vuoden 1769 E.C.Caloniuksen verollepanokartan mukaan tässä vanhassa kylässä oli asukkaita 69. Sotiin mennessä asukkaita oli jo 527 henkeä, jakaantuen 100 perhekuntaan.

Väestön lisääntyessä Viipurin maaseurakunta katsottiin liian suureksi ja käytännössä vaikeudet ilmenivät hautausmaan kohdalla, olihan etäisimmistä osista matkaa Sorvalin hautausmaalle n. 30 km silloisia heikkokuntoisia teitä pitkin. Valtioneuvoston päätöksellä 23.7.1919 perustettiin Vahvialan seurakunta ja heti perään Vahvialan kunta aloitti itsenäisen toimintansa. Vahvialan uuden kunnan ja seurakunnan keskukseksi tuli tämä Sipilän kylä.

Sipilän kylä oli maatalousseutua. Siellä on säilynyt näihin päiviin asti useita suomalaisia taloja ja vanhan maalaiskylän idyllinen tunnelma.

Sipilän kylää kaunistaa kylän läpi polveileva Hounin-Rakkolanjoki, joka tunnetaan Sipilässä Sipilänjokena, sekä kylän länsiosan metsäjärvet, joista suosituin oli idyllinen Saarijärvi. Saarijärven rannoilla oli huvila-asutusta ja siellä puhuttiin suomea, ruotsia, saksaa ja venäjää jo ennen sotia. Tänä päivänä siellä  on nyky-vahvialalaisten suosima  kirkasvetinen uimaranta.

Sipilästä oli tieyhteydet itään ja länteen, kulkihan Ylämaa-Vahviala-Viipuri maantie kylän läpi. Kylästä oli v. 1870 valmistuneelle rautatielle ja Nurmin asemalle vain muutaman kilometrin matka.

Kylän koillisosan näkymiä hallitsi joen itäpuolella oleva kuntala- ja kirkkorakennus. Kirkon läheisyydessä oli myös 1930-luvun lopulla valmistunut urheilukenttä ja suojeluskunnan talo. Saarijärvelle Jukamon kaupalta lähdettäessä oli uusi  pappila, jota sanottiin maalaispappiloista Suomen moderneimmaksi. Sivistystoimesta vastasi v.1900 perustettu ja uudessa omassa koulutalossa aloittanut Sipilän kansakoulu.

Kauppaliikkeitä oli kylässä parhaimmillaan neljäkin kappaletta. Viipuriin lähtevän  maantien varressa oli uusi  Valion maidonmyyntiosuuskunnan talo, josta maito toimitettiin autoilla Viipuriin.

Kylässä toimivat sepän-, räätälin- ja suutarinammatin harjoittajat. Oli oma kansakoulu ja VPK:n palokuuri.

Kirkonkylä oli voimistelu- ja urheiluseura Vahvialan Kiistan sekä Vahvialan suojeluskunnan toiminnan keskuspaikka. Vapaa valistustoiminta, kuten nuorisoseura,  ei kuitenkaan ottanut menestyäkseen kylässä. Vain marttatoiminta menestyi kirkonkylässä hyvin.

Lähteet: Antero Antin,Silviisii Sipiläs-Vahvialan kirkonkylä ja Sutela: Vahviala sen synty ja vaiheet

Koonnut Hannes Sipiläinen