Talo 47 Käki

Koulumäen ja Tervajärven välissä sijaitsi Juho ja Katri Käen perheen talo, jossa 1920-luvulla asuivat hänen lapsensa Juho, Antti, Eljas ja Tilda sekä orvoksi jääneet Paavo ja Bertta Myllynen. Käen perheen palattua kotiinsa talvella 1941 talossa asuivat myös Tervajärven koulun opettaja Hilma Lampen sekä hänen sisarpuolensa Tilda kylän kansakoulun vaurioiduttua talvisodan aikana niin pahoin, että sitä ei voitu käyttää. Hilma piti koulua naapurissa Yrjölän talossa (tr44). Käen talo oli hirsirunkoinen ja se vuorattiin vaakapanelilla 1930-luvun loppupuolella ja maalattiin valkoiseksi, ikkunoiden vuorilaudat olivat... Tervajärven Käki 1930-luku (Anja Tuuli)

Käen perhettä talon järven puoleisella nurkalla kevättalvella. Kuvassa vas Antti (s. 6.5.1890) ,taloon vävyksi tullut nykyinen isäntä Juho (1867-27.4.1934), tytär Tilda (Matilda s. 16.3.1896), Heikki (s. 5.3.1902), talon emäntä Katri Kallentr (Katrina os. Petman (17.11.1870-21.3.1936), Eljas (s. 10.3.1899) ja Juho Käki (Juhana s. 6.6.1892). Tervajärven Käki 1930-luku (Anja Tuuli)

Käen perhe talon eteläseinustalla. Osa talosta on jo paneloitu mutta ei vielä maalattu. Takana vas Tilda, isä Juho, Sohvi Myllynen, edessä vas Antti tai Eljas, tton, äiti Katri sekä Mikko Myllynen Nurmista. Tervajärven Käki 1930-luku (Anja Tuuli)

Oikealla Juho Käki ja puoliso Katri, Tilda, ottolapsi Bertta Myllynen ja kaksi tuntematonta, edessä myös tuntematon lapsi. Tervajärven Käki 1930-luku (Anja Tuuli)

Heikki Juhonpoika Käki (5.3.1902-1982) kuvaaja E.M. Andersen Viipuri (Anja Tuuli)

Eljas Juhonpoika Käki suoritti asepalveluksen Sortavalassa Rannikkotykistörykmentti 3:ssa. 1920-luvun alku (Anja Tuuli)

Rannikkotykistörykmentti 3:n alokaskuva 1920-luvun alusta. Kuvan oikeassa yläkulmassa seisomassa Eljas Juhonpoika Käki. Sortavala 1920-luku (Anja Tuuli)

Tilda Juhontytär Käki (s 1896) kävi Lahden kansanopiston, jossa opiskeli kotitaloutta. Kuvaaja Uno Berglund Lahti (Anja Tuuli)

Tilda kurssikavereidensa kanssa ryhmäkuvassa Lahden kansanopiston kotitalousluokassa. Tilda takana 7. vasemmalta. Lahti 1920-luvun alussa. (Anja Tuuli)

Orvoksi jäänyt Bertta Myllynen otettiin kasvatuslapseksi Käelle 1920-luvulla.... (Anja Tuuli)

Myös Bertan veli, Paavo Myllynen, oli otettu kasvatuslapseksi Käelle. (Anja Käki)

Antti Juhonpoika Käki sanoi: "Tynin Antti tulee syömään osia Käelle". Antti vieraili Tervajärven Käellä lähes joka sunnuntai. Tynin Antin äiti Eva Lisa ja Käen talon emäntä Katriina olivat sisaruksia. Antin äiti oli naitu emännäksi Tynin taloon Vanhakylään. (Anja Käki)

Juho Juhonpoika Käki toimi mm Tervajärven kyläkoulussa poikien käsityön opettajana. Juho avioitui kyläkoulun opettajan Hilma Lampénin sisarpuolen Tildan kanssa. Perhe muutti asumaan Merijoelle (Anja Käki)

Juho ja Tilda Käelle syntyi kaksoset 1930 luvun alussa. Onnellinen isä kaksoset sylissään, pojat saivat nimet Mauno ja Tauno. (Anja Käki)

Juho Käki puolisonsa Tildan (vas) sekä anoppinsa Tildan äidin sekä Tildan sisarpuolen Hilma Lampénin kanssa Käen talossa. Edessä Juhon ja Tildan noin vuoden ikäiset kaksoset Mauno ja Tauno. Tervajärven Käki (Anja Tuuli)

Heikki Juhonpoika Käki kihlasi Lempi Sahalan. Lempi oli elänyt lapsuutensa Myllysen Augustilla Tervajärvellä. (Anja Tuuli)

Heikki ja Lempi Käen (os. Sahala) tytär Anja Heikintytär Tuuli (os. Käki, s.1932- ) Tervajärvellä Käen talon päädyssä valkeakukkaisten sireenipensaiden edessä. Isä Heikki oli istuttanut pihaan paljon omenapuita: mm valkeakuulas ja talviomenapuita. Lempin kuoltua Anjan Tilda-täti hoiti Anjaa. Tervajärven Käki noin v 1935 (Anja Tuuli)

Katri Käki (os. Petman) tyttärensä Tildan kanssa. (Anja Käki)

Palattuaan takaisin synnyinseudulle 1941 Heikki Käki osti Pulmu-lehmän Tildan koulukaverilta Hausjärveltä (lähellä Kouvolaa?) Kuvassa Tildan koulukaveri. Kuvaaja Uno Berglund Lahti (Anja Käki)

Juhon ja Tildan naapurit Merijoelta tekivät talvisin rekiretken Tervajärvelle. Kuvassa talon väkeä ja retkeläisiä kokoontuneena Käen tuvan kahvipöytään. Tervajärven Käki (Anja Käki)

Rekiretkeläiset ja talon väkeä kokoontuneena ryhmäkuvaan Käen tuvan lämpöisen piisin kylkeen. Edessä istumassa Juho ja Katri Käki, heidän takana keskellä Bertta, jonka takana oikealla Tilda Juhontr, Juhon takana vas Hilman sisar Tilda. Tervajärven Käki (Anja Käki)

"Hermannilta heinään". Antti Käki Harmo-hevosen kanssa haravoimassa heinää, takana Käen navetta. Väriltään harmaan kirjava hevonen luovutettiin talvisodan alussa puolustusvoimien käyttöön, jolle tielle se myös jäi. (Anja Tuuli)

Haravoilla kerättiin keskelle sarkaa haravakoneen ja erityisesti saran reunoille jääneet heinät. Harava oli tehty kokonaan puusta piikit ml. Piikin katketessa sen saattoi korjata pellon reunasta löytyneellä pajunoksalla, joka vuoltiin oikean paksuiseksi ja pituiseksi. Haravaryhmässä vas Tilda Juhontr Käki (täti), Hilman sisarpuoli Tilda ja todennäköisesti Antti Käki, edessä Bertta Myllynen ja talon Musti-koira. Anja Tuuli kertoi (v 2023), että Musti-koiran tultua vanhaksi ja oli aika lopettaa se niin Musti meni valmiiksi tunkiolle odottelemaan.... (Anja Tuuli)

Heinänkorjuuta Käen pellolla. Seipäällä kuivuneet heinät kuormataan hevosen vetämään kärryyn ja viedään latoon tai navetan vintille talvivarastoon ja sieltä navetassa olevalle karjalle. Kuvassa vas. talon isäntä Juho Käki, hänen vieressä kasvattityttö Bertta, heinäkuorman päällä Mauno ja Tauno. Hevosen takana Heikki valkoisessa paidassa, heinäkuorman oikealla puolella seisomassa kauppias Tienhaarasta, hänestä oikealle Heikki Käki, tton ja Eljas Käki. (Anja Tuuli)

Syysruista päästiin niittämään heinä-elokuun vaihteessa. Käen perhettä rukiin niitossa rantapellolla. Ruista niitettiin sirpillä ja sidottiin lyhteiksi, jotka koottiin kymmen- tai nelitoistalyhteisiksi kuhilaiksi. Kuhilaiden määrästä voitiin päätellä saatua sato. Takana koottuja kuhilaita. Edessä istuu Heikki Käki, oikealla talon kasvattilapsi Bertta Myllynen. Tervajärven Käki (Anja Käki)

Kylän miehet esittelemässä työjuhtiaan. Keskellä Antti Juhonpoika Käki. Oikealla näyttäisi olevan Juho Juhonpoika Käki? (Anja Tuuli)