Talo nro 36 Tatula

Elias Tuomaanpoika > David Eliaanpoika > Elias Davidinpoika. Ilmeisesti tämä talo Tatula perustettiin, kun alkuperäisestä tilasta lohkottiin maata David Eliaanpojalle. Seuraava isäntä oli hänen vanhin poikansa Elias Davidinpoika Myllynen 16.03.1876, joka avioitui 07.08.1880 syntyneen Matilda Koskelaisen kanssa. Ensimmäinen lapsi Konstantin kuoli syntyessään 01.02.1901 ja äiti Matilda 10 päivää myöhemmin. Toinen vaimo oli Eeva-Liisa Porkka s. 13.01.1879 ja heidät vihittiin 20.10.1901. Avioliitosta syntyivät lapset Maria 04.01.1903, Lydia 10.09.1905, Väinö 22.07.1908, Bertta 22.01.1911 ja Paavo 16.11.1913. Tervajärven Tatula, 1930-luku (Sylvi Avelin)

Ensimmäisenä syntyneen Maria Sofian varhaislapsuudessa levisi aivokuume-epidemia, johon kuoli joitakin kylän lapsia ja muutamille parantuneille sairaus jätti jälkeensä kuulovamman. Taudin seurauksena Mariakin menetti kuulonsa 3-vuotiaana, mutta onneksi hän oli jo sitä ennen oppinut puhumaan. Hän meni 9-vuotiaana Helsinkiin Huopalahteen kuurojen kouluun, joka oli toiminnassa 1912-1920 eli juuri sen ajan, jonka Maria sitä kävi. Siihen aikaan ei kuurojenkoulussa opetettu viittomia, vaan pelkästään huuliolukua ja se auttoi Mariaa myöhemmin sopeutumaan hyvin hänen lähiyhteisöissään. Studiokuva, 1920-luku (Elina Rakkolaisen albumi)

Marian todistus kuurojenkoulusta. (Eeva-Liisa Jarla)

Karjalan Aamulehdessä oli 31.01.1920 ilmoitus, että perheen isä Elias kuoli 25.01.1920 espanjantautiin., Maria oli silloin viimeistä vuottansa kuurojenkoulussa ja perheen nuorimmainen Paavo vasta 6-vuotias. Syksyn tullen perhettä kohtasi toinen suuri menetys kun äiti Eeva-Liisa menehtyi vatsanpolttoon 05.09.1920. Käen perhe naapurista otti huolehtiakseen orpolapsista.

Lydia oli äidin kuollessa juuri täyttänyt 15 vuotta. Ajan tapaan hän heti rippikoulun käytyään lähti apulaiseksi naapurikylään luultavasti niin, että Maria oli hänen mukanaan kunnes lähti kolmen vuoden kuluttua Pieksämäelle jatko-opintoihin. Studiokuva 1920-luku (Eeva-Liisa Jarla)

Marian jatko-opintoja. (Eeva-Liisa Jarla)

Marian jatko-opintoja, talouskoulu. (Eeva-Liisa Jarla)

Aikaa kului ja lapset kasvoivat. Kuvassa Myllysen lapset Paavo ja Bertta kasvatusvanhempien Tilda ja Heikki Käen kanssa. Kuvauksen aiheena on Paavon ripillepääsy. Tervajärven Käki, 1920-luku (Eeva-Liisa Jarla)

Väinöstä ei ole kuvaa lapsuusajalta. Tässä hän on jo aikuisena Järvelän talossa asuvan serkkunsa Eino Myllysen kanssa. Väinö takimmaisena. Studiokuva, 1920-luku (Mälkin kuvakokoelma)

Siskokset Maria ja Bertta Myllynen . Tervajärven Käki, 1920-luku (Eeva-Liisa Jarla)

Siskokset Lydia ja Bertta Myllynen. Studiokuvaus, 1920-luku (Anja Tuuli)

Nuorin Eliaksen ja Eeva-Liisan lapsista oli Paavo Myllynen on jo aikuistunut. Viipuri 1930-luku (Eeva-Liisa Jarla)

Tatulan nuoret Bertta, Maria ja Paavo Myllynen Viipurissa. 1930-luku (Eeva-Liisa Jarla)

Ikävuosien karttuessa sisarukset siirtyivät asumaan kotitaloonsa ja Maria koulut käytyään toimi emäntänä. Edessä Paavo ja Maria, takana Väinö ja Bertta kuvattuna Tatulan pihakivellä.. Taustalla kellari. Tervajärven Tatula, 1930-luku (Eeva-Liisa Jarla)

Väinö avioitui löytömäkeläisen Alma Käen kanssa 30.09.1934 ja perustivat aluksi perheen Alman kotitaloon Löytömäen Käkelään, mutta muuttivat sitten Väinön työn perässä Tienhaaraan. Sulhasen vieressä Konsta Rakkolainen. Löytömäen Käkelä 1934 (Eeva-Liisa Jarla)

Väinö ja Alma Myllynen Jouko-poikansa kanssa, joka oli syntynyt Pöytyällä 1939. 1940-luku (Eeva-Liisa Jarla)

Lydia Myllynen. Kuva on otettu Viipurissa M A.Anderssenin studiossa 1926 täysi-ikäisyyden kunniaksi. (Anne Hiltunen)

Kesäpäivän viettoa Tatulassa: vas. Alma ja Väinö Myllysen, Paavo, Maria ja Bertta Myllynen. Tervajärven Tatula 1930-luku (Eeva-Liisa Jarla)

Paavo Myllynen ja Jenny Sahala Järvenpään kylästä vihittiin 27.6.1937. Seuratalolla tanssittiin ja häitä vietettiin koko viikko. Jenny oli työskennellyt Nokian Gummitehtaalla ja tuli nyt emännäksi Tatulaan, jossa Paavon sisko Mari oli pitänyt siihen asti napakasti emännyyttä ammattilaisen ottein. Tervajärven Tatula 1937 (Eeva-Liisa Jarla)

Perhekuva Paavon ja Jennyn häistä: vas. Maria, Lydia, hääpari Jenny ja Paavo, Väinö, Bertta ja Alma. Valkohuiviset hoitivat juhlatarjoilun. Tervajärven Tatula 1937 (Eeva-Liisa Jarla)

Jenny ja Paavo Myllysen ensimmäinen edesmenneen isoäidin mukaan kastettu lapsi Eeva-Liisa syntyi 09.04.1938, Kaarina syntyi evakossa Pöytyällä heti jatkosodan alussa 26.07.1941. Kolmas tytär Helena syntyi vasta sodan jälkeen 06.03.1948 Kärkölässä. Tervajärven Tatula 1938 (Eeva-Liisa Jarla)

Kotipihalla kesäauringosta nauttimassa Bertta sylissään Eeva-Liisa, Paavo ja Jenny. Tervajärven Tatula 1939 (Eeva-Liisa Jarla)

Jenny Myllynen oli aktiivinen henkilö kylän harrastuksissa. Hän osallistui hiihtokilpailuihin ja voimisteli. Hän oli myös innokas tanssija, joka mielellään opetti kylän nuorisolle ja vähän vanhemmillekin tanssitaitoja. Tämä pyöräilykuva on otettu seuratalon edestä. Vasemmalla Esteri Koskelainen, keskellä Jenny, oikealla tunnistamaton. Tervajärven Tatula 1930-luku (Eeva-Liisa Jarla)

Bertta kävi emäntäkoulun ja toimi sen jälkeen emännöitsijänä Terijoella yhteiskoulun opettaja Imbi Kormun perheessä. Sodan jälkeen Terijoen yhteiskoulu sijoittui Lahteen yhdistyen paikallisten oppilaitosten kanssa. Nimeksi tuli Kannaksen yhteiskoulu ja Imbi Kormu toimi sen rehtorina 10 vuotta opettaen ruotsia. Studio Uolevi Viipuri 1930-luku (Eeva-Liisa Jarla)

Paavo Myllynen sai varusmiesaikana koulutuksen radiosähköttäjäksi ja toimi sota-ajan puhelinmiehenä ja sähköttäjänä. Sotilaskantakortin mukaan sotatie Rautu, Kiviniemi, Vuoksenranta, Korpiselkä, Loimola, Karjalan kannas, Syväri, Juustila, Tolvajärvi. E.M Anderssen Viipuri 1930-luku (Eeva-Liisa Jarla)

Sodan aikana Bertta Myllynen oli sotilaiden muonitustehtävissä ja avusti sisaruksiansa mahdollisuuksien mukaan evakkkomatkoilla. Hän oli myös taitava käsitöiden harrastaja. Studiokuva 1930-luku (Anja Tuuli)

Lydia Myllynen oli sotaa edeltävinä vuosina karjakkona Vahvialan Järvenpään kylässä Wilhelm Ögårdin Hämeenvaaran kartanossa ja evakuoi kartanon karjan määräasemana Halikko. Ögårdin perhe oli muutaman viikon evakossa Punkalaitumella ja siirtyi sitten Pyhtään Munapirtin saareen Hinkaböleen, jossa Wilhelmillä oli kotitila ennestään. He eivät enää palanneet Vahvialaan ja Lydia jäi perheen karjakoksi Pyhtäälle. Siellä hän tutustui Valter Taipaleeseen, joka oli ammatiltaan metsästäjä pyydystäen mm. biisameja ja hylkeitä. Hän työskenteli myös Ögårdin kartanossa. Lydian ja Valterilta kihlajaiskuva Munapirtin rantakivillä. Kello on kihlajaislahja. Pyhtään Munapirtti 1941 (Anne Hiltunen)

Lydia Myllysen ja Valter Taipaleen studiossa otettu kihlakuva 1941. (Eeva-Liisa Jarla)

Lydian ja Valterin juhannushäät 1942 pidettiin Pyhtäällä Ögårdien Hinkabölessä. Sukua ja talonväkeä koolla. Pyhtään Munapirtti 1942 (Anne Hiltunen)

Lydia ja Valter asuivat Munapirtissä Walterin vanhempien rakentamassa talossa. Perheeseen syntyi tytär Anne 1945. Pyhtää 1940-luku (Anne Hiltunen)

Talvisodan jäljiltä kylän Turtianpäässä oli poltettuna kymmeniä taloja. Sytyttäjät olivat kulkeneet ylempää kylätietä pitkin ja siksi Tatula oli välttynyt polttamiselta. Paavo Myllynen oli käymässä kotona sotalomallaan ja sylissä on tytär Eeva-Liisa. Tervajärven Tatula 1943 (Eeva-Liisa Jarla)

Paavo ja Jenny Myllysen perhekuva sodan loppuvaiheissa. Perhe sijoittui sodan jälkeen monien välivaiheiden jälkeen Lahteen. Studiokuva, 1944 (Eeva-Liisa Jarla)

Jenny Myllynen on suunnitellut ja kirjonut Tatulan talon syntymäpäivälahjoiksi molemmille Tervajärvellä asuneelle tyttärelleen Eeva-Liisalle ja Kaarinalle. (Eeva-Liisa Jarla)