Talo nro 61 Piutsa

Näkymä Myllysenpäästä yli Tervajärven Piutsaniemen suuntaan. Myllyset ovat tulleet Tervajärvelle Lappeelta 1642. Lappeen Myllysen ja Tervajärven Kuuluvaisen ratsutilojen pojat olivat palvelleet samassa komppaniassa. Kuuluvainen kehotti ratsutoveriaan ostamaan Tervajärven Vanhakylän rajalla olevan tilan, joka oli huonokuntoinen ja suurissa rahavaikeuksissa. Myllyset ostivat tilan ja aikaisemman omistajan Pius-nimen ja siitä asti alueen nimi on ollut Piutsaniemi. Tervajärven Myllysen sukua 1669 alkaen on tutkinut Tattarin tr52 talon tytär Maija Aspi. Kuva on vuodelta 1943, Piutsa tr62 (Maija Aspi)

Tätä Piutsan ruispeltoa ovat viljelleet monet sukupolvet Myllysiä ja vuosisadan vaihteessa tilaa isännöi Juhana Heikinpoika Myllynen 1868-1935 ja hänen vaimonsa Katarina o.s. Koskelainen 1871-1934 Koskelan kylästä. Heidät oli vihitty 1893 ja perheeseen syntyivät lapset Maria Leena 1894, Emil 1896, Alina 1899, Elina 1901, Einar 1904, Julius 1905, Aarne 1906 ja Armas 1908. Viltin päällä istuvat viimeisen isännän Einarin lapset Taina ja Toimi Myllynen. 1939, Piutsa tr61 (Anneli Vaahterla)

Myllysenpään ikätoverit Emil Myllynen Piutsasta 1896-1924 ja Konsta Mälkki naapurista Suurpeltolasta. Emil joutui henkirikoksen uhriksi 1924. 1920-luvun alku, Piutsa tr61 (Mälkin kuvakokoelma)

Välillä naapurin pojat kävivät tutustumassa Viipurin virikkeisiin. Takana oik. Emil Juhananpoika Myllynen 1896-1924 ja Heikki Aspi Tattari tr50. Edessä oik. Juho Mälkki Mälkkilä tr54 ja Konsta Mälkki Suurpeltola tr55. Studiokuva 1920-luvun alussa, Piutsa tr61, Mälkin kuvakokoelma

Alina Mitikka o.s. Myllynen s. 1900, 1930-luku, Piutsa tr61 (Anneli Vaahterla)

Einar Myllynen (1904-1966), 1930-luku, Piutsa tr61 (Anneli Vaahterla)

Einar Johaninpoika Myllynen ja Helmi Matintytär Avelin tr41 vihittiin 1935. Piutsa tr61 (Anneli Vaahterla)

Einari ja Helmi Myllynen lähdössä vierailulle Helmin kotiin Avelinille. Sylissä tytär Taina. Tällaisen ajopelin nimi Vahvialassa oli kiessit. 1930-luku, Piutsa tr61 (Anneli Vaahterla)

Einar ja Helmi Myllynen, lapset Taina s. 1935 ja Toimi s. 1937. Piutsa 1930-luvun loppu (Anneli Vaahterla)

Nelipyöräiset kärrit olivat Karjalan erikoisuus, joita evakuointipitäjissä hämmästeltiin. Kärrien perusidea on, että rungon rakenne on kaksiosainen ja koottavissa erilaisiin käyttötarkoituksiin. Etuosassa on raudoitettu etuakseli aisoineen ja siinä on reikään tapilla kiinnitettävä ”takapakka” eli kiinteä päärunko, jonka päälle kiinnitettiin tarvittavat lavat. Monikäyttöisen kärrimallin etuna on myös se, ettei se kuormita hevosen selkää. Tukkimetsässä takapakkaa ja lavaa ei käytetty ollenkaan, vaan etuakseliin kiinnitettiin raudoitettu ja piikeillä varustettu lankku, johon tukki päälle nostettuna tarttui ja varmuuden vuoksi vielä sidottiin. Piutsa 1930-luku (Anneli Vaahterla)

Helmi Myllynen pesee pyykkiä lahankassa kotikeittoisella saippualla. Teurastuspäivänä sisälmysrasvat pestiin ja punnittiin saippuan raaka-aineeksi ja valmistus tapahtui saunan myyrypadassa. Kahta rasvakiloa kohti tarvitaan 10 l vettä, puoli kiloa lipeäkiveä ja kaksi kupillista suolaa. Kun lipeäkivirouhe on sulanut, sekoitetaan sitä pitkällä melalla ja rasvat painellaan sekaan. Sitten sytytetään tulet padan alle ja valvotaan huolellisesti, ettei keitos kuohahda yli. Kylmää vettä täytyy olla saavissa kiehumisen varalta. Kun keitos on kiehunut aikansa ja rasvat sulaneet, otetaan lientä kokeeksi pieneen astiaan. Jos se hyytyy, saa keitos jäädä pataan yöksi. Aamulla pinnalle jähmettynyt saippua leikataan paloiksi ja asetellaan laudan päälle kuivumaan. Pohjalle jäänyt suopa käytetään lakanoiden keittämiseen. Piutsa 1930-luvun loppu (Anneli Vaahterla)

Piharakennuksen korjaus on meneillään. Seinät on jo rivetty ja nyt uusitaan pärekattoa. Piutsa 1930-luku (Anneli Vaahterla)

Einar Myllynen s. 1903 toimi sotilaspassin mukaan sodassa keittäjänä. 1940-luku, Piutsa tr61 (Anneli Vaahterla)

Einar Myllynen sotasairaalassa. Hän ei tiettävästi haavoittunut, mutta on ilmeisesti muuten sairastunut. 1940-luku, Piutsa tr61 (Anneli Vaahterla)

Julius Myllynen s. 1905 sisartensa Alinan s. 1899 ja Elinan s. 1901 kanssa. Piutsa 1930-luku (Anneli Vaahterla)

Jatkosodan alussa venäläiset olivat perääntyessään polttaneet Turtianpään taloja, mm. Rakkolaisen Kairimäen ja siksi Rakkolaiset asuivat Vahvialaan palattuaan tässä Mälkkilän tr54 talossa Juhana Mälkin perillisten kanssa. Mälkkilän pihassa sukulaisia ja tuttuja tapaamassa vas. Einar Myllynen, Helge Rakkolainen, Väinö Avelin, tunnistamaton ja Eino Myllynen. Maassa vas. tunnistamaton ja Eino Avelin. 1940-luku (Mälkin kuvakokoelma)

Armas s. 1908 ja Hellä Myllynen. Piutsa 1930-luku (Anneli Vaahterla)