Talo nro 55 Suurpeltola

Mälkkilä tr54 jaettiin 1904 Tervajärvelle asettuneiden veljesten kesken. Heikki Juhonpoika Mälkin 1870-1941 tilaksi tuli Suurpeltola tr55. Kuvassa Heikki, puoliso Anna 1873-1960 o.s. Turtia naapurista Paavolan talosta ja nuorin poika Eino. Kuva on otettu kotitalon rappusilla kevättalvella Suurpeltola 1919 (Mälkin kuvakokoelma)

Antti Heikinpoika Mälkki 1891-1956, työskenteli nuoruudessaan kotitilan ohella Tervajoen lautatarhoilla, myöhemmin Vahvialan ulosottomiehenä 1926 alkaen ja Tervajärven osuuskassan hoitajana 1928 alkaen ja Vahvialan Osuuskassan hoitajana 1942 alkaen. Suurpeltola 1910-luku (Mälkin kuvakokoelma)

Antti Mälkki ja Matilda Ampuja, Vanhakylän sepän Filip Ampuja tytär, vihittiin Viipurin maaseurakunnan kirkossa 13.12.1914. Vihkimatkalle lähdettiin hevoskyydillä aamupimeällä ja jatkettiin matkaa laivalla Karppilan rannasta. Saaristoliikenteen aikataulut oli järjestetty niin, että Linnansillan kupeessa olleelta laiturilta ehdittiin hyvin kävellä kirkkoon ennen jumalanpalveluksen alkua.

Antti Mälkki avioitui 1914 Vanhakylästä Matilda Filipintytär Ampujan 1895-1967 kanssa va36. Kuvassa mukana lapset Irja 1915-2003 ja Toivo 1917-1923. Kuvattu kevättalvella 1919. Suurpeltola tr55. (Mälkin kuvakokoelma)

Antti Mälkin lapset Irja 1915, Alpo 1921, Kaino 1923, Helvi 1925 ja Sirkka 1928. Jorma 1931, Pertti 1933 ja Veikko 1935 syntyivät vielä rivin jatkoksi. Perhe asui evakkovaiheen Punkalaitumen Kestilän talossa. Suurpeltola 1930(Mälkin kuvakokoelma)

Antti Mälkin vanhin poika Alpo 1921-1988 ei talvisodan sytyttyä ollut suorittanut vielä varusmiespalvelusta ja hän toimi Vahvialassa suojeluskunnan vartiointitehtävissä. Kun Summassa hätä oli suuri, kertoo suojeluskunnan päiväkirja, että 12.2. klo 20.20. kapteeni Hilden antoi käskyn lähettää heti 31 miestä paikallispäällikkö Penttisen johdolla autolla Sorvalin kasarmille, jossa heistä muodostetaan suojeluskuntapataljoona. Heti 13.2. nämä nuorukaiset taistelivat Summassa. Alpokin lähti matkaan suoraan vartiosta jalassaan hiihtokengät. Hän palellutti sotaretkellä varpaansa ja myös haavoittui lievästi. Kuvia Antti Mälkin perheestä on talvisodan jälkeen kirkonkylässä Metso kk50. Suurpeltola 1939 (Mälkin kuvakokoelma)

Konsta Mälkki 1896-1964 valmistui Viipurissa kartoittajaksi 1921 ja avioitui 1923 kirkonkylän Mäkelästä kk55 Alina Sipiläisen 1900-1940 kanssa. Suurpeltola 1920-luku (Mälkin kuvakokoelma)

Konsta ja Alina rakensivat ensin talon Tienhaaraan. Konstan sisarukset Mikko, Martta ja Jalmari Mälkki ovat vierailulla Tienhaarassa Konstan nuoren perheen luona. Lapset Rauni (myöh. Heikki) ja Yrjö. Suurpeltola 1927 (Mälkin kuvakokoelma)

Tienhaarassa syntyivät Rauni (myöh. Heikki), Esko ja Yrjö Konstanpojat. Konsta kaipasi maalaiselämää, ja osti 1931 Hounilta Mattilan tilan. Jatkoa Hounin kylässä ho24. Suurpeltola 1929 (Mälkin kuvakokoelma)

Heikki Mälkin perheen seuraavasta lapsesta Aina Pekkalasta 1898-1921 ei ole varmuudella tunnistettua kuvaa. Aina avioitui 1906 tervajokelaisen Hjalmar Pekkalan kanssa ja menehtyi kolmannen lapsensa kanssa synnytykseen. Tässä lapset Signe ja Rauni tätinsä Martta Mälkin hoivissa. Kuva on taakse tehdyn merkinnän mukaan otettu Tervajoella Vaittisen pihassa. Suurpeltola 1920 (Mälkin kuvakokoelma)

Pekkalan lapset Signe 1917-1938 ja Rauni 1919-1985 olivat ainakin osittain isovanhempiensa kasvatteina Suurpeltolassa. Signe avioitui 1936 Kauko Ketolan kanssa ja hänen osaltaan on jatkoa Loukon kylässä lo14. Suurpeltola 1923 (Mälkin kuvakokoelma)

Rauni Pekkalan rippikuva. Rauni jatkoi kansakoulun jälkeen soitto-oppilaana Viipurin kaartissa ja oli mm. soittamassa Viipurin paraatissa, joka pidettiin elokuussa 1939 suurten sotaharjoitusten loppuhuipennukseksi. Itse Mannerheim kenraaleineen suoritti hevosen selässä istuen joukkojen katselmuksen. Tilapäisiä asuinpaikkoja oli armeijan puolesta, mutta kotipaikkana Rauni piti Suurpeltolaa. Kotikäyntien ohjelmassa oli aina, että serkkujen kesken laulettiin työnteon lomassa tai soutaen Tervajärvellä. Suurpeltola 1934 (Mälkin kuvakokoelma)

Rauni Pekkala haavoittui käteen jatkosodan alussa ja jatkoi sodan jälkeen sotilasuralla kouluttautuen aseteknikoksi. Hän harrasti ampumista ja osallistui 1960 Rooman olympialaisiin Suomen joukkueessa ja sijoittui vapaapistooliammunnassa 27. sijalle. Suurpeltola 1942 (Mälkin kuvakokoelma)

Rauni Pekkala ja sakkolalainen Rauha Hännikäinen vihittiin maaliskuussa 1944. Rauni toimi silloin väliaikaisesti poliisina ja Rauha oli tarjoilijana upseerikerholla. Rauni-nimi vakiintui naisten nimeksi ja niin Raunikin vaihtoi nimensä Karl Henryksi. Ampumaurheiluhistorian kerääjä löytää hänet sillä nimellä. Suurpeltola 1944 (Mälkin kuvakokoelma)

Elsa Mälkki 1900-1964. Tämä on rippikuva. Hän avioitui 1924 Matti Metson kanssa Säkkijärven Hyppälään. Perheeseen syntyi 8 lasta. Suurpeltola 1916 (Mälkin kuvakokoelma)

Serkukset Lempi Toivola ja Elsa Mälkki. Viipuri 1920 (Helga Johansson)

Metson perhe vierailulla. Vasemmalla Sirkjärveltä sukulaismies Lyijynen, jonka taloon Metson perhe majoittui kummankin evakkovaiheen aluksi. Muut Metson perhettä. Suurpeltola 1930-luku (Mälkin kuvakokoelma)

Antti, Konsta ja Väinö 1902-1974 Mälkki. Väinö (oik) kuuroutui 3-vuotiaana kulkutautina levinneen aivokuumeen seurauksena. Tässä hän on kuvattuna Viipurissa lähdössä velipoikien saattamana Helsinkiin toimintansa aloittavaan kuurojenkouluun. Suurpeltola 1911 (Mälkin kuvakokoelma)

Väinö osallistui urheilukilpailuihin laajalla alueella.Suurpeltola 1923 (Mälkin kuvakokoelma)

Väinö Mälkki edusti Suomea 20-luvulla joka toinen vuosi pidetyissä kuuromykkien PM-kisoissa Helsingissä, Trondheimissä, Kööpenhaminassa ja Göteborgissa. Väinö on toisessa rivissä no 20. Suurpeltola1920-luku (Mälkin kuvakokoelma)

Väinö Mälkin mitaleja. Suurpeltola 1920-luku (Mälkin kuvakokoelma)

Väinö Mälkin palkintokokoelmaa. Talvisodan evakkoon lähtiessä kaikki isokokoiset ja painavat palkinnot pakattiin August Mälkin amerikanarkkuun, joka haudattiin Mälkin sorakuoppaan. Kotiin palattaessa arkku palkintoineen oli kadonnut. Suurpeltola 1920-luku (Mälkin kuvakokoelma)

Väinö Mälkki avioitui 1933 kirvulaisen Helmi Tihverän 1906-1990 kanssa. Myös Helmi oli kuuro. Suurpeltola 1933 (Mälkin kuvakokoelma)

Pitoemännät Väinö ja Helmi Mälkin häissä. Edessä Maria Toivola ja Alina Mälkki, takana vas. Martta Mälkki, Sylvi Kuikka, Signe Pekkala ja Irja Mälkki. Jatkuu Väinön perheen osalta Lahdenpohja tr60. Suurpeltola 1933 (Mälkin kuvakokoelma)

Mälkin perhekunta osallistui aktiivisesti suojeluskuntatyöhön. Mikko Mälkki 1904- 1977 on kuvattuna suojeluskuntapuvussa. Suurpeltola1936 (Mälkin kuvakokoelma)

Kannaksen Vartio oli Viipurin Suojeluskuntapiirin lehti ja vuosikertoja säilytettiin Suurpeltolan tr55 vintillä. Lehti sisälsi runsaasti erilaisten sk-kilpailujen tuloksia. Suurpeltola 1930-luku (Mälkin kuvakokoelma)

Mikko Mälkki toimi Vahvialan lautamiehenä 1935-1939. Kuva on Viipurin maalaiskunnan talolla pidetyistä käräjistä 1936. Mikko on toinen vasemmalta. Tuomarina on Onni Voipio. Suurpeltola 1936 (Mälkin kuvakokoelma)

Aitajuoksua Säkkijärven kentällä. Edessä Mikko Mälkki. Todennäköisesti on meneillään seurojen välinen ottelu Säkkijärven Ahjo – Vahvialan Kiista. Teelusikoita ei perheeseen tarvinnut koko elämän aikana ostaa ja tytärkin leipoi hiekkakasalla kakkuja alpakkalusikoilla ja tinapokaaleilla Suurpeltola 1930-luku (Mälkin kuvakokoelma)

Mikko Mälkki ”kaupanvahvistajana”. Mikko toimi julkisena kaupanvahvistajana 1935 alk. Hän seurusteli Toini Vahvelaisen kanssa Sydänmaalta ennen sotaa niin kauan, ettei Vahvelaisen koira viitsinyt häntä enää haukkua. Kun Mikko laittoi iltaisin paremmat kamppeet päälle ja lähti polkemaan Sydänmaalle päin, sanottiin, että hän lähti kauppoja vahvistamaan. Suurpeltola 1930-luku (Mälkin kuvakokoelma)

Mikko Mälkki osallistui talvisotaan Vahvialan, Kanneljärven ja Uudenkirkon miehistä kootussa panssaritorjuntapataljoonassa Er.P 3. Kuvassa Mikko on kotilomalla tammikuussa 1940 juuri ennen Summan taisteluja. Suurpeltola 1940 (Mälkin kuvakokoelma)

Mikko Mälkki jäi talvisodan jälkeen Ylämaalle vartioimaan uutta rajaa. Siellä hän on piirtänyt kotitalonsa Suurpeltolan kuvan. Jatkosota alkoi 11 pv kuluttua kuvan piirtämisestä ja taas miehiä tarvittiin. Suurpeltola1941 (Mikko Mälkin sotilasmuistio)

Mikko Mälkki kirjoitti jatkosodan aikana vahakansivihkoon tapahtumia ja mietelmiä runomuotoon. Toinen sotaretki alkoi Ylämaalta ja johti Hyrsylän mutkan kautta Äänislinnan ja Karhumäen seutuville ja sieltä Syvärin kautta kiireellä takaisin Viipurin taustaan Venäjän suurhyökkäyksen alettua kesäkuussa 1944. Suurpeltola 1941 (Mikko Mälkin sotilasmuistio)

Jatkoa YH-runoon. Vihko on kulkenut repussa Maaselän korvet ja välillä kostunutkin, kuten kuvasta voi päätellä. Suurpeltola 1941 (Mikko Mälkin sotilasmuistio)

Sota oli junnannut pitkän aikaa paikallaan ja rintama oli pysynyt siinä, mihin se oli hyökkäysvaiheen aikana edennyt. Neuvostoliitto näytti keskittyvän Saksan rintamaan. Liki viisi vuotta kestäneen sodan uskottiin olevan päättymässä. Monet häät oli jo kuulutettu Vahvialan uudessa pappilassa. Suurpeltola 1944 (Pirjo Taimisto)

Mikko Mälkki ja Toini Vahvelainen Sydänmaan Kivelästä kk80 vihittiin Vahvialan pappilassa 21.5.1944. Häät vietettiin Suurpeltolassa. Tulevaisuutta oli monella tavalla järjestelty rauhan ajan elämää varten, mutta kun puolisot häiden jälkeen seuraavan kerran tapasivat 29.6.44, oli kaikki menetetty. Suurpeltola 1944 (Mälkin kuvakokoelma)

Jalmari Mälkki 1906-1977 oli kätevä mies. Hän kävi sepänopissa Vanhakylässä seppä Filip Ampujalla ja perusti sitten oman pajan Suurpeltolan pihapiiriin. Kuvaaja Väinö Mälkki. Tervajärven Suurpeltola 1930-luku (Mälkin kuvakokoelma)

Jalmari ja Mikko Mälkki Utin sotaharjoituksissa 1936. Suurpeltola (Mälkin kuvakokoelma)

Jalmari ja Mikko Mälkki musisoimassa kotinsa pihakalliolla. Ainakin Jalmarin viulu on hänen omatekemänsä. Koiran nimi on Panu. Suurpeltola 1930-luku, (Mälkin kuvakokoelma)

Mehiläistarhausta harrastettiin ahkerasti Tervajärvellä. Kuvassa Jalmari Mälkki ja hänen mehiläispesänsä. Kuvaaja Väinö Mälkki. Tervajärven Suurpeltola 1930-luku (Mälkin kuvakokoelma)

Jalmari Mälkki avioitui 1941 Rautjärveltä kotoisin olevan Kerttu Venton 1914-1983 kanssa. Kerttu oli Vahvialassa tarkkailukarjakkona. Sota-aika oli suruaikaa ja morsiuspuvut olivat sen vuoksi usein mustia. Suurpeltola1941 Mälkin kuvakokoelma)

Martta Mälkki 1909-1999 Väinö-veljen kuvamana kotitalon pihapiirissä. Hirsisen päärakennuksen ulkovuori on jo paneloitu, mutta ei vielä maalattu. Suurpeltola 1929 (Mälkin kuvakokoelma)

Martta Mälkki vas. opiskeli sairaanhoitajaksi Viipurin Diakonissalaitoksella ja suoritti kätilön tutkinnon sodan jälkeen Helsingin kätilöopistolla. Suurpeltola1930-luku (Mälkin kuvakokoelma)

Martta Mälkki, sisar hento valkoinen. Suurpeltola 1940-luku (Mälkin kuvakokoelma)

Martta Mälkki toimi elämässään paljon suurperheen tukena. Kuva on viimeisestä evakkovaiheesta Askolassa. Aikuiset vasemmalta Martta, Anna, Jalmari, Kerttu ja Helmi. Lapset vasemmalta Pentti Konstanpoika, Kertun sylissä Helka, edessä Kauko, Lauri ja Antti Väinönpojat. Suurpeltola1944 (Mälkin kuvakokoelma)

Eino Mälkki 1913-1984 vas. suoritti asevelvollisuutensa Suur- Merijoen varuskunnassa 1932. Taustalla näkyy kuuluisa leijonapatsas, jonka venäläiset pudottivat jalustaltaan Viipurin valtauksessa ja nostivat tilalle Pietari suuren patsaan. Takaisinvaltauksen jälkeen suomalaiset pudottivat sen. Pää oli katkennut ja vierinyt alas mäkeä. Karjalaisille nuorille suojeluskuntalaisille oli perustettu oma is-komppania ja Heikki Konstanpoika Mälkki muistaa, miten he paikkailivat leijonan lohjenneita osia kiinni puhelintapseilla. Suurpeltola1932 (Mälkin kuvakokoelma)

Eino Mälkin ja Elma Sollon ra28 häät vietettiin Mälkillä. Suurpeltola 1938 (Mälkin kuvakokoelma)

Eino ja Elma Mälkin häätanssit tanssittiin Harjulassa tr59 ja kuokkavieras aiheutti välikohtauksen ampumalla uunin päällä istunutta poikaa ranteeseen. Eino työskenteli silloin poliisina Viipurissa ja pidätti ampujan välittömästi. Mies sidottiin ja vietiin Anttilan Antin autolla ”polissikammarille”. Samalla kyydillä uhri pääsi sairaalaan ja parani hyvin. Sinipoikien yhtye soitti vielä seuraavanakin päivänä rääppiäistansseissa. Kuvassa tanssiporukkaa. Aikuisia painoi jo väsymys, mutta tyttöset Mälkin Sirkka ja Myllysen Hilkka jaksoivat pyörähdellä. Suurpeltola 1938 (Mälkin kuvakokoelma)

Vastavihityt Eino ja Elma Mälkki Harjulan pihassa. Suurpeltola 1938 (Mälkin kuvakokoelma)

Sota-ajan Eino Mälkki toimi sotapoliisina eri paikoissa ja koulutusaliupseerina Asikkalan lennostossa. 1940-luku (Mälkin kuvakokoelma)

Mälkin nuorimmat sisarukset Mikko, Jalmari, Eino ja Martta Mälkki. Suurpeltola 1930-luku, (Mälkin kuvakokoelma)

Heikki ja Anna Mälkki o.s. Turtia kammarinsa ikkunan alla. Tummanpunaiset leijonankidat kukkivat penkissä. Suurpeltola 1930-luku,(Mälkin kuvakokoelma)

Heikki Mälkki poikineen rakensi uuden navetan 1928-1929. Navetassa oli paikat kymmenelle lehmälle ja pienkarjalle. Kuvassa isäntä ja tamma Alsa uudisrakennuksen edessä. Alsa myytiin juuri ennen talvisotaa. Talon nuorempi hevonen, Kimmo, luovutettiin armeijan käyttöön sodan alkaessa. Kolmas hevonen 1930-luvulla oli Esko, tuolloin vanhin talon hevosista. Esko veti evakkokuormat pois sodan jaloista. Suurpeltola 1929 (Mälkin kuvakokoelma)

Uudet tuotantotilat tuottivat tulosta. Suurpeltola (Mälkin kuvakokoelma)

Lyhteiden ja kuhilaiden kokoamista Mälkin pellolla. Suurpeltola 1930 (Mälkin kuvakokoelma)

Elopellolla vas. Mikko, Väinö, Irja, Matilda, Jalmari, Eino ja Martta Mälkki. Suurpeltola 1930 (Mälkin kuvakokoelma)

Neljä polvea vas. Eeva Turtia 1849-1936 (Anna Mälkin äiti) naapurista Paavolan talosta, Anna Mälkki, Antti Mälkki ja Irja Antintytär Mälkki kotipihan kukkapenkillä. Rottinkituolit ovat Eino Mälkin punomat. Suurpeltola 1930-luku (Mälkin kuvakokoelma)

Eeva Toivolan (Anna Mälkin äiti) hautajaiset Mälkillä syyskuussa 1936. Perheestä ovat nukkuneet pois jo Anna 10-vuotiaana ja Aina 23-vuotiaana. Edessä Heikki ja Anna, takana vas. Antti, Konsta, Väinö, Martta, Mikko, Elsa, Jalmari ja Eino. Suurpeltola (Mälkin kuvakokoelma)

Aikalaistensa kertoman mukaan Eero Poikelan piirros Suurpeltolan pihapiiristä 1930-luvulla. Vuonna 1929 valmistuneen navettarakennuksen alapuolella vanha navetta, jota käytettiin sittemmin kanalana. Päärakennuksen alapuolella oikealla mehiläistarha, sitten juureskellari ja sauna. Pihapiirin läpi saunan ja kanalan välistä kulki tie, joka johti Piutsan, Harjulan ja Lahdenpohjan taloihin. (Eero Poikela)

Suurpeltolan pihapiirin rakennuksia 1930-luvulla lännestä päin katsottuna. Mälkin suvun tullessa Suurpeltolan päärakennus oli pienempi, vain tupa ja kamari. Myöhemmin sitä jatkettiin pituussuunnassa ja viimeisenä rakennettiin taaempana näkyvän poikittaisen harjan alle tulevat huoneet. Suurpeltolan pihassa kasvoi piharatamoa, valkoapilaa, ketoneilikkaa, kissankelloja ja -käpäliä sekä tervakukkaa, muisteli Sirkka Antintytär Ikonen (os. Mälkki). (Eero Poikela)

Mälkin suuri perhekunta sai erinomaisen evakkopaikan Punkalaitumen Kestilän talosta. Isäntäväen uusi päärakennus on etualalla. Taustalla Kestilän vanha päärakennus, jossa Mälkin perhekunta asui. Suurpeltola 1940 (Mälkin kuvakokoelma)

Kestilän isäntäväki järjesti evakoillensa mm. pihatapahtumia, joihin kutsuttiin omien evakoiden lähipiiriäkin. Mälkin perhekunnasta asui Kestilässä vakituisesti 24 henkeä ja sotalomalaiset lisäksi. Kuvassa on osa kesäpäivän viettäjistä. Anna ja Uuno Kestilä seisovat keskellä, Annan edessä istuu vanhaemäntä Amanda. Ilmeisesti Väinö Mälkki on ollut kuvaajana, koska puuttuu kuvasta. Tapahtuma kesältä 1940. Suurpeltola (Mälkin kuvakokoelma)

Mälkin poikia Punkalaitumen Kestilässä: Veikko Antinpoika, isäntäväen poika Kalle Kestilä, Pertti Antinpoika, Lauri Väinönpoika, Jorma Antinpoika ja Esko Konstanpoika. Suurpeltolan perhekuntaa 1940 (Mälkin kuvakokoelma)

Kestilässä työskenteli vakituisesti kahdeksan renkiä. Kesäaikana työmiesten määrä kohosi kolmeenkymmeneen. Väinö Mälkki, toinen oikealta, liittyi renkien joukkoon. Suurpeltola 1940 (Mälkin kuvakokoelma)

Lomalaisia Kestilässä: edessä vas. seminaarilainen Leena Kestilä, emännän keittiöapulainen Kaino Mälkki, Juvan kunnalliskodin hoitaja Martta Mälkki. Takana Rauni Pekkala ja Mikko Mälkki. Taustalla häämöttävää Veikko Antinpoikaa kuulemma hätisteltiin kauemmaksi. Suurpeltola 1940 (Mälkin kuvakokoelma)

Rauhan tultua Eino Mälkki siirtyi siviilitehtäviin Porin poliisilaitokselle. Nuori perhe oli ollut evakkovaiheen muun perheen mukana ja muutti pois Kestilästä Porin Reposaareen. Suurpeltola 1940 (Mälkin kuvakokoelma)

Murhe murheen päälle. Konstan vaimo Alina Mälkki menehtyi elokuussa 1940 Pentti-pojan synnytykseen. Konsta työskenteli Jokioisissa kartoittajana mitaten siirtoväelle tarkoitettuja tiloja. Nuoremmat lapset siirtyivät Anna ja Heikki Mälkin hoitoon Punkalaitumen Kestilään ja vanhimmat olivat jo lähteneet Helsinkiin lukioon. Edessä vas. Maija, Pirkko, Anna sylissään Pentti, Heikki. Takarivi vas. Rauni (myöh. Heikki), Esko, Yrjö ja Konsta. Jatkoa Konstan perheestä Hounin kylässä ho24. Suurpeltola 1941 (Mälkin kuvakokoelma)

Ollessaan Punkalaitumen Kestilässä evakossa Irja Antintytär Mälkki aloitti opinnot Wetterhoffin käsityönopettajaopistossa, mutta keskeytti sen lähteäkseen ensimmäisten mukana 1.9.1941 Vahvialan siivousjoukkoihin. Suurpeltola (Mälkin kuvakokoelma)

Heikki Mälkki sai aivohalvauksen ja kuoli keuhkokuumeeseen muutaman kuukauden kuluttua. Vahviala oli vielä sotatoimialuetta ja sinne saivat kulkuluvan ainoastaan armeijassa ja siivousjoukoissa toimivat henkilöt. Mikko saapui Maaselästä ja Irja Vahvialan siivousjoukoista toimittamaan Heikkiä Rauhamaalle. Jalmari oli ollut läsnä siunaustilaisuudessa 19.10. Muu perhekunta joutui odottelemaan takaisinmuuttolupia marraskuun alkupuolelle saakka .(Mälkin kuvakokoelma)

Ensimmäiset perheenjäsenet pääsivät palaamaan kotiin 23.10.1941. Tältä näytti Suurpeltolan pihapiiri evakosta palatessa. Luminen kuva on otettu 1942 alussa. Pysyvä lumi oli sinä syksynä satanut poikkeuksellisen varhain sulaan maahan 2.10. Se oli tilanteen pelastus. Valtaajat olivat istuttaneet peltoihin perunoita ja sato jäi palaajien käytettäväksi. Venäläiset olivat rakentaneet tallin päätyyn tähystystornin ja navetan eteen kallellisen hökkelin. Talon ikkunoita oli rikki ja liedestä oli irrotettu pellit ja tiiliä. Kodin irtain oli hävinnyt, mutta riiheen venäläiset olivat varastoineet 13 auraa ja 20 niittokonetta. Navetan eteen rakennettu rakennelma purettiin ja ilmeisesti siirrettiin Turtianpäähän Rainion talon rakennuspuiksi. 1941 (Mälkin kuvakokoelma)