Talo nro 54 Mälkkilä

Mälkin veljekset Heikki 1828-1896 ja Juho 1837-1892 Viipurin Rasalahdesta ostivat 1867 Tervajärveltä osan Myllysen perintötilasta (Mälkkilä tr 54 ). Muuttajaomistajista ei ole kuvaa. Juhon pojista puolisoineen tässä kuvassa vanhin Juhana (vas. ylh.) syntyi Rasalahdessa ja muut Tervajärvellä asuessa: Antti (2.vas), Heikki (3. vas) ja Mikko (4. vas), 2. rivillä em veljekset puolisoineen; Eljas (alarivi, 1. vas.) ja August, vieressä kuvat puolisoineen. Kuvaaja Yrjö Varjonoro on kiertänyt Mälkin veljesten perheissä kuvaamassa tämän sukutaulun n. 1935. Kuvausmatkan oppaana on toiminut Heikki Konstanpoika Mälkki. Kuvaaja Yrjö Varjonoro 1935 (Mälkin kuvakokoelma)

Juhana Mälkki 1863-1938 suoritti 3-vuotisen aliupseerikoulutuksen Viipurin Tarkk`ampujapataljoonan 1. komppaniassa 1885-1888. Keisari Aleksanteri II oli 1878 lopussa hyväksynyt pitkään valmistellun Suomen asevelvollisuuslain, jonka perusteella Suomi sai uudelleen omat sotavoimansa, kun ruotuväkipataljoonat oli 1867 lakkautettu nälänhädän vuoksi. Vakinaiseen sotaväkeen tarvittiin rauhan aikana vain 5600 miestä, jotka kutsunnassa valittiin arvalla. Arpanumero merkittiin rippikirjaan ja Juhanan arpanumero oli 14. 1888, Mälkkilä 1888 (Mälkin kuvakokoelma)

Sanomalehti Ilmarinen 30.04.1885, Asevelvollisuuskutsunnat

Vapauduttuaan asepalveluksesta marraskuussa 1888 Juhana Mälkki avioitui naapurista Helena Mikontytär Myllysen 1866-1945 (Tattari tr52) kanssa. Juhana hoiti kylän vanhimman tehtäviä ja musikaalisena miehenä toimi hautajaisissa puhujana ja hautakanttorina. Mälkkilä 1930-luku (Mälkin kuvakokoelma)

Juhana Mälkin perheellä oli surullinen historia. Heille syntyi 10 lasta joista vain 3, vasemmalta Juho (21.8.1894- ), Hilja (12.1.1903- ) ja Heikki (19.1.1891- ) selviytyivät aikuisiksi. Lapsista Väinö (28.12.1905-1926) opiskeli Viipurissa kirkkomuusikoksi, mutta kuoli armeijassa ollessaan tulirokkoon. 1930-luku. Mälkkilä 1930-luku (Mälkin kuvakokoelma)

Tyyne Eliaantr Mälkki (17.12.1908- ) (kuvassa vasemmalla) tullut tervehtimään Juhana-setäänsä sekä serkkujaan Heikkiä, Juhoa ja Hiljaa. Tyyne asui Juhanan naapurissa, Mälkin tilasta Eljakselle lohkotulla Kivikon tilalla (tr 56). Kuvattu Mälkkilän talon kuistin edessä. Valokuvaamo Helios 1931-38?, Mälkkilä tr 54 (Martti Mälkki)

Hilja Mälkki 1903-1971. Juhana Mälkki harrasti puutarhanhoitoa ja tytär Hilja kävi jonkun puutarha-alan koulunkin. Sen ajan jäänteenä pihapiirissä kasvoi vielä 2000-luvun alussa joitakin ”ulkomaan puita”. Mälkkilä 1920-luku (Mälkin kuvakokoelma)

Seuraava Mälkin veljeksistä Antti 1868-1947 suoritti 3-vuotisen sotaväen vastaperustetussa Lappeenrannan rakuunarykmentissä ja avioitui sen jälkeen 1894 Maria Mikontytär Myllysen 1871-1944 (Tattari tr52) kanssa. Kuvassa myös tytär Eeva. He muuttivat Viipurin Hietalaan 1906 jossa Antti toimi kaljatehtaan varastomiehenä. He saivat suuren perheen. Mälkkilä 1890-luku (Mälkin kuvakokoelma)

Veljeksistä Mikko Juhonpoika Mälkki 1872-1941 suoritti myös 3-vuotisen sotaväen Viipurissa. Arpanumero 33. Sen jälkeen hän hakeutui räätälinoppiin mestari Hounin luo. Mälkkilä 1890-luku (Mälkin kuvakokoelma)

Räätäli Mikko Juhonpoika Mälkki avioitui 1894 Maria Mikontytär Myllysen kanssa (Kotteri tr50) He muuttivat 1898 Viipurin mlk:n Lahtiseen ja sieltä 1911 Tienhaaraan. Mikko toimi veljensä tavoin hautakanttorina ja myös luottamustoimissa mm. Sanomalehti Maakansan johtokunnassa, köyhäinhoitolautakunnassa, vaalilautakunnassa, kansakoulun johtokunnassa ym. Mälkkilä 1894 (Mälkin kuvakokoelma)

Mälkin perheen nuorin August s. 1886 vas. oli vanhempiensa kuoltua kasvanut Juhana-veljensä hoivissa. Aikuistuttuaan hän lähti naapurin poikien August Turtian ja Aleksanteri Myllysen kanssa 1909 Kanadaan Port Arthuriin. Kerrotaan, että lähdön kunniaksi järjestettiin kolmessa kylässä läksiäistanssit ja saattajina Nurmin asemalla oli kymmenen täyttä hevoskuormallista nuoria. Mälkkilä 1909 (Mälkin kuvakokoelma)

August palasi Kanadasta 1914 ja asettui tilapäisesti asumaan Heikki-veljensä luo Suurpeltolaan tr55. Hän myi osuutensa Mälkkilän tilasta tehtaanpatruuna Böedeckerille ja veli Heikki osti tilan pelto-osuuden Böedeckeriltä. August avioitui 1915 Helmi Annantytär Myllysen 1896-1978 kanssa. He muuttivat Tienhaaraan ja August työskenteli Väisäsen puuseppätehtaalla. Hän kuoli 1940 tehdasta evakuoitaessa Pulsan asemalla tapahtuneen pommituksen seurauksiin. (Mälkin kuvakokoelma)

Tässä Augustin Heikki-veljen pojan Mikon talvisodan jälkeen Ylämaan komennuksella piirtämä Rajaonnen lato Myllysenpäässä. Siellä piilotteli kansalaissodan aikana Tienhaaran miehiä, mm. August Mälkki. Heitä yritettiin värvätä punaisten joukkoihin, mutta he eivät halunneet sekaantua tilanteeseen kummallakaan puolella. Mikko 14 v. oli vienyt miehille eväitä ja toi tullessaan heinäkuormaa, jolloin aseelliset miehet pysäyttivät hänet ja pistelivät kuormaa pistimillä. He päästivät pelästyneen Mikon menemään, kun totesivat hänet lapseksi eikä heinäkuormastakaan kuulunut valitusta. Piirros vuodelta 1941 (Pirjo Taimisto)

August Mälkki oli ostanut 30-luvun alussa mustan Fiatin, jossa oli alaslaskettava kuomu. Se oli aina nähtävyys, kun August vieraili Tervajärvellä. 1930-luku (Mälkin kuvakokoelma)