Talo nro 52 Tattari

Tattarin vanhan isännän Mikko Myllysen mielestä Matti Iisakinpoika Aspi 1855-1938 Vanhakylästä oli sopiva mies Myllysen isännäksi, kun omasta takaa ei poikaa ollut. Mikko järjesti avioliiton kysymättä tytär Annan mielipidettä. Tytär ei olisi halunnut, kun Matilla oli niin pitkä nenä. Anna 1862-1947 ja Matti kuitenkin vihittiin 1882 Annan vastustuksesta huolimatta. Alkuhankaluksien jälkeen elämä alkoi sujua, mutta kansanparantajaa Ukonjärven Lienaakin siinä ensin tarvittiin. Matti oli Paavolan Eeva-emännän veli. 1920-luku Tattari (Maija Aspi)

Vanhin Aspien lapsista oli Matilda Asp 1884-1985. Hän avioitui 1912 Sippolasta Vanhakylään muuttaneen Erik Sutelan kanssa. Jatkuu Vanhakylässä va45. 1900-luku Tattari (Maija Aspi)

Vilhelmiina Aspi (4.3.1886-9.4.1959) avioitui 1910 Matti Ampujan kanssa ja muutti Vanhakylään miehensä kotitaloon Hallahuhta va2. 1900-luku, Tattari (Kerttu Myllynen)

Aspin sisarukset ja Vilhelmiinan poika Toivo. Sunnuntaipäivisin kylällä kierteli valokuvaaja A Malinen Luumäen asemalta. Sunnuntai oli sopiva kuvauspäivä, kun pyhäpäivää vietettiin perheissä paremmin pukeutuneina. Kuvaaja A Malinen Tattari 1920-luku (Maija Aspi)

Vilhelmiinan mies Matti Ampuja sairastui aivokuumeeseen ja joutui pysyvään laitoshoitoon. Vilhelmiina muutti Aino-tyttären kanssa Viipuriin. Pojat jäivät isoisänsä Matti Aspin hoiviin. Vasemmalta Aino, Toivo, Matti ja Vilhelmiina. 1930-luku, Tattari tr52 (Maija Aspi)

Toivo Ampuja 1913-1994, 1930-luku, Tattari tr52(Mälkin kuvakokoelma)

August Aspi 1888-1965, Tattari tr52 (Mälkin kuvakokoelma)

August Aspin ja Siviä Robertintytär Aunolan häät pidettiin Tattarissa 1918. Perheeseen syntyi viisi lasta. He muuttivat Viipuriin 1926. August oli ensin talonmiehenä Pantsarissa, jossa sanottiin aikaisemmin asuneen Laki ja evankeliumi. Pantsarista perhe muutti elokuvateatteri Kinolinnaan. August sai osuutensa kotitalosta ja osti maapalan Tervajärven pohjoisosasta. Sodan sytyttyä rakentaminen jäi. Viipuri 1918 (Maija Aspi)

Konsta Aspi 1890-1980, 1916, Tattari tr52, (Mälkin kuvakokoelma)

Aspin sisaruksia. Takana Iita 1898-1992 ja Anna 1895-1958, edessä vas. Matti 1883-1944, August 1888-1965 ja Heikki 1901-1965. Tattari 1920-luku (Maija Aspi)

Heikki Aspi 1901-1965 aloitti Tervajärvellä postinkantajana vähän ennen kansalaissotaa. Hänellä oli omat työasusteet, vain merkki hattuun ja postilaukku tulivat postilaitokselta. Tattari 1917(Maija Aspi)

Heikki Aspi ja Elviira o.s. Malmi Virolahdelta avioituivat 1928. Tutustuminen tapahtui niin, että Elviiran täti oli apulaisena Kintereessä Taneli Typön talossa. Kun eduskuntatyö vaati paljon isännän poissaoloa, niin ajoittain tarvittiin enemmän palvelusväkeä. Elviira oli auttamassa tätiänsä, ja se johti tutustumiseen. Tattari 1927 (Maija Aspi)

Tattarin tyttäret Vilhelmiina , Anna 1895-1958, Iita 1898-1992 ja Aino 1905-1995. Tattari 1927 (Maija Aspi)

Heikki Mikonpoika Aspi 1901-1965 ja puoliso Elviira o.s. Malmi 1900-1971 Tattarin portilla. Tytär Maija on syntynyt keväällä. Tattari 1930 (Maija Aspi)

Maija Heikintytär Aspi isoisänsä Matti Aspin sylissä Tattarin pihakalliolla. Maijasta kehittyi sukututkija, joka on tallentanut paljon Tervajärven elämää. Tattari 1930 (Maija Aspi)

Tattarin pihapiiri 20-luvulla. Laaja syöksyvirtaus 2.7.1890 aiheutti suuria metsätuhoja. Niinpä Mikko Myllynen sanoi vävypoika Matti Aspille, että ”Nyt rakennettaa uus tupa tuon huonon tilalle”. Uusi valmistui vuosikymmenen loppuun mennessä. Taloon laitettiin uusi tervahuopakatto, mutta eteisen ehjä katto siirrettiin säästösyistä entisestä rakennuksesta. Tattari 1920-luku (Maija Aspi)

Juhana Mälkki Mälkkilän talosta tr54 oli Tattarin vanhan Mikon vävy. Hän piti päiväkirjaa sotilasmuistionsa tyhjiksi jääneille sivuille ja kertoo siinä tuosta syöksyvirtauksesta ja metsätuhoista. Mälkkilä 1890 (Asko Poikela)

Päivälehti 9.7.1890

Nuorilla naisilla oli tapana kokoontua Tattarin alatupasessa. Aspin pieniä tyttöjä harmitti, että silloin heillä ei ollut sinne asiaa. Tak.vas. Esteri Antintytär Koskelainen, Hilja Eliaksentytär Mälkki, Aira Antintytär Turtia, Aili Antonintytär Myllynen, Hilja Juhanantytär Mälkki, takana Iita Mikontytär Aspi, Aino Mikontytär Aspi, Tilda Käki, Aino Matintytär Ampuja, Esteri Eliaksentytär Mälkki. Istumassa Anna Mikontytär Aspi, Martta Heikintytär Mälkki ja Mimmi Antintytär Koskelainen. 1920-luku, Tattari tr52 (Mälkin kuvakokoelma)

Virolahtelainen Anton Nippula perheineen osti 1904 Tervajärveltä Kuuluvaisen tilan tr29. Poika Väinö 1898-1975 avioitui Aino Aspin kanssa 1931. Häätapoihin kuului, että kylästä koottiin nuoria ”kukkaispareiksi”, jotka järjestivät häihin ohjelmaa ja olivat apuna järjestelyissä. Seuraava kuva on Nippuloiden häiden kukkaispareista. 1931, Tattari tr52 (Maija Aspi)

Kukkaisparit Nippulan häissä. Eturivi: Ester Koskelainen, Konsta Aspi, Lempi Sahala, Jalmari Mälkki, puhemies Matti Nippula, morsiuspari, Siviä Aspi, Anna Aspi, Hilkka Mälkki, Reino Kuuluvainen, Matti Aspi ja Hilja Mälkki. Keskirivi: Martta Kuuluvainen, Erkki Koukila, Aili Sutela, Erkki Kuuluvainen, Aira Turtia, Väinö Koskelainen, Mimmi Koskelainen, Mikko Mälkki, Ida Huovilainen, Vilho Koskelainen, Aino Ampuja, Vilho Huovilainen, Iida Aspi, August Myllynen, Johan Mälkki, Eino Huovilainen, Aune Ampuja, Aksel Mälkki, Aili Myllynen, Helvi Aspi, Eino Myllynen, Matti Ampuja ja Ilma Sillanpää. Takarivi: Armas, Hellä ja Martta Mälkki ja Toivo Ampuja. Tattari 1931 (Mälkin kuvakokoelma)

Aspin väkeä ja sukulaisia vanhan aitan edessä. vas. Arvo ja Juho Sutela, Tilda Sutela o.s. Aspi, Heikki Aspi, Elvi Aspi o.s. Malmi, Konsta, Matti ja Ida Aspi, Toivo Ampuja, Anton Nippula, Kerttu Jäppinen sylissään Eeva Aspi, Anna Aspi. Edessä istumassa Matti ja Anna Aspi sekä lapset Esa ja Maija Aspi. Tattari 1935 (Maija Aspi)