Talo nro 49 Uutela

Anna Davidintytär Käki s. 1855 Löytömäeltä (kuvassa) ja Mikko Eliaksenpoika Myllynen s. 1848 Tervajärveltä vihittiin 1876. Aluksi asuttiin suurena perhekuntana Kotterissa, mutta Mikon 1898 kuoleman jälkeen tilasta lohkottiin osuus Annalle ja hänen pojilleen Mikolle ja Matille. Lohkotulle tilalle rakennettiin talo Uutela tr49. Viipuri 1910-luku (Mälkin kuvakokoelma)

Mikko Mikonpoika Myllynen 1882-1931 avioitui 1906 löytömäkeläisen Helena Seppäsen 1889-1968 kanssa. Mikon kuoltua Helena jäi leskeksi 7 alaikäisen lapsen kanssa (1-15 v). 1906 Viipuri (Kerttu Myllynen)

Lapsuuden leikkikaverit vasemmalta Maija Aspi, Hilkka Myllynen ja Kerttu Myllynen. 1930-luku, Uutela tr 49 (Kerttu Myllynen)

Ystävyys jatkuu edelleen 2020. Uutelan talosta ei löytynyt valokuvaa joten Maija Aspi piirsi talon ja pihapiirin. Uutela tr49 (Maija Aspi)

Kerttu Myllynen oli isänsä kuollessa 1 v. 1944 Tervajärvi (Kerttu Myllynen)

Veikko Mikonpoika Myllynen 1918 - 1944 kaatui Plotinan kannaksella. 1944 (Kerttu Myllynen)

Ensio Mikonpoika Myllynen 1923 – 1944 kaatui Karisalmella. 1944 (Kerttu Myllynen)

Ensio ja Veikko Myllysen kuolinilmoitus. 1944 (Kerttu Myllynen)

Uutelan Myllysen pojat Matti ja Mikko pitivät yhdessä taloa. Kymmenen vuotta nuorempi Matti s. 1893 avioitui 1915 Matilda Ampujan kanssa. Samana vuonna Matilda kuoli ensimmäisen lapsen Toivon syntyessä. Mikon vaimolla Helenalla oli samanaikaisesti vauva ja hän otti vastasyntyneen hoivaansa ja kasvatti pojan aikuiseksi Matin kanssa. Vastaavasti Matti huolehti Helenan lapsista, kun tämä jäi leskeksi 1931 seitsemän alaikäisen (1-15) kanssa Mikko Myllysen kuoltua sydänkohtaukseen. Kuvan takana lukee: Matti Myllynen, veljensä Mikon orpolasten rakastama tuki ja turva. Muisti- ja matikkanero. Uutela Tervajärvi 1930-luku (Mälkin kuvakokoelma)

Toivo Matinpoika Myllynen 1915 - 1941. Toivo piti kylässä seurakunnan Joka poika -kerhoa. Hän katosi jatkosodan alussa Äänislinnan lähellä Antosevan kylässä. Joukkueenjohtaja oli kirjoittanut isälle kirjeen jossa kertoi pitävänsä todennäköisenä, että Toivo kaatui yllättäen avatussa konekivääritulessa. 1938 (Kerttu Myllynen)