Talo nro 41 Mattila
Jos kivijalan kivet voisivat kertoa… Johan Henrik Jakobinpoika Avelin s. 1843 vihittiin Regina Henrikintytär Kuuluvaisen s. 1842 kanssa 3.7.1870. Heidän ainoa eloonjäänyt lapsensa oli Matti s. 16.09.1873 ja Reginakin kuoli vesipöhöön 28.11.1875. Johan Henrik avioitui uudelleen 24.9.1876 Helena Turtian kanssa ja tämän avioliiton lapsista jäivät eloon Juhana 24.2.1877, Anna 17.6.1880, Helena 10.7.1882, Ida 2.10.1884, Emma 24.4.1888 ja Mikko 29.4.1893. Juhana avioitui Säkkijärvelle 1902 ja lähti perheineen Amerikkaan 1912, tyttäret avioituvat tahoilleen ja taloa jäivät pitämään Matti ja Mikko. Mattila tr41, 1930-luku (Avelinin kuvakokoelma)
Matti Henrikinpoika Avelin 1873-1942 ja Eeva Avelin o.s. Yläoutinen 1885-1944 vihittiin 1907. Matti oli edellisenä vuonna jäänyt leskeksi pienen Elina-tyttären kanssa s.1903, kun hänen ensimmäinen vaimonsa Helena Alarakkola oli kuollut lapsivuodekuumeeseen ja syntynyt tytär Hilmakin oli heti menehtynyt. Säkkijärveläinen Eeva Yläoutinen oli ollut 1900-luvun alkuvuosina piikana Mälkkilässä tr54 ja he olivat silloin tutustuneet. Yksi heidän pojistaan oli myös Matti ja tätä hänen isäänsä kutsuttiin erotukseksi nimellä Vanha-Matti. Mattila tr41, 1910-luku (Avelinin kuvakokoelma)
Toinen Mattilan talon omistajista oli Mikko Avelin 1893-1955, joka oli Vanha-Matin nuorin velipuoli. Kuvassa Mikko on lähdössä johonkin pyhävaatteissa, hevonen on otettu jo pois tarhasta ja takana odottavat valjastamista nelipyöräiset ”kiessit” joita käytettiin vain henkilökuljetukseen. Taustalla on matkatoveriksi lähtevä sisar Ida Avelin s. 1884. Hän lähti 1907 Helsinkiin pesulatöihin ja vietti kesälomiansa Avelinin perheessä. Mattila tr41 1930-luku (Avelinin kuvakokoelma)
Vanha-Matti tavarantoimitusmatkalla Eino-poikansa kanssa 1920-luvulla. Talviaikana tehtiin ja kuljetettiin hevoskuormittain koivuluutia Viipurin ja Tienhaaran tarpeisiin. Mattila tr41 (Avelinin kuvakokoelma)
Miesvoima ja hevosvoima olivat Avelinillakin ne energialähteet joilla hoidettiin 14 hehtaaria peltoa ja 40 hehtaaria metsää. Mattila tr41, 1920-luku (Avelinin kuvakokoelma)
Maatalous alkoi vuosisadan alussa koneellistua ja hevosvetoiset maatalouskoneet helpottivat työtä. Yleensä nuoremmat miehet olivat alttiimpia ottamaan käyttöön uudet menetelmät. Tässä niittäjänä nuoremman sisarussarjan vanhin Matti s. 14.6.1908. Mattila tr41, 1920-luku (Avelinin kuvakokoelma)
Mattilassa tr41 laitetaan heinää haasialle kuivatukseen. Vas. Matti Avelin, Eino Avelin, haravanvarren taakse jää kaksi tunnistamatonta, Mikko Avelin edessään poika Väinö ja tunnistamaton. Mattila tr41. 1930-luku (Avelinin kuvakokoelma)
Heinäsato korjattiin myös luonnonniityiltä. Viikatetta teroittaa Eino ja viikatenaisina ovat Elina ja Helmi. Haravoinnista vastaavat Erkki ja Väinö sekä kesälomalainen Aino. Mattila tr41, 1930-luku (Avelinin kuvakokoelma)
Vanha-Matti arvioi heinäsarraimen luukulta korjuutyön edistymistä. Mattila tr41, 1930-luku (Avelinin kuvakokoelma)
Ruis oli pääasiallinen leipävilja. Se leikattiin sirpillä ja sidottiin lyhteiksi. Nälkävuosia kokeneet ihmiset kunnioittivat leipää ja kesti aikansa ennen kuin ruista tohdittiin niittää koneella. Kuivatukseen ruis koottiin kuhilaille niin, että pystyasentoon asetettiin 8 lyhdettä ja yksi nostettiin päälle suojaksi niin, että sadevesi ohjautui kuhilaan ulkopuolelle. Mattila tr41, 1930-luku (Avelinin kuvakokoelma)
Tässä on mieluinen virkistyshetki, kun emäntä tuli pellolle eväskoreineen ja kahvipannuineen. Ida-tätikin on tullut Helsingistä elonkorjuuseen. Taustalla Mattila tr41 rakennuksia, 1930-luku (Avelinin kuvakokoelma)
Avelinin maat olivat useassa palassa. Järven takana oli palsta Kitinä. Siellä ei ollut aitoja ja kellokaulaisia lehmiä piti paimentaa. Avelinilla oli Pentti-niminen paimen Rakkolan kylästä. Illoin-aamuin käytiin soutaen Kitinässä lypsyllä. Siellä oli kevytrakenteinen kesänavetta, johon paimen vei lehmät yöksi. Elina lypsää ja lehmää pidellessään paimen hoteloi kärpäsiä pois lepänoksalla että lehmä olisi pysynyt lypsyn ajan rauhallisena. Mattila tr41, 1930-luku (Avelinin kuvakokoelma)
Pyhäpäivä oli ehdoton lepopäivä, jolloin pukeuduttiin paremmin ja kyläiltiin. Vanha-Matti oli uskovainen mies ja piti talossaan pyhäpäivät arvossa. Sopivalla säällä kesäaamuisin hän piti saarnaa rannalla, jolloin vesi kantoi äänen pitkän matkan päähän. Myös Mikolla oli samanlainen elämänkatsomus ja hän viihdytti pieniä lapsia laulamalla hyvällä lauluäänellään hengellisiä lauluja. Kuvassa Avelinin perhekuntaa kesäsunnuntain vietossa. Takana vasemmalta tuntematon, Aksel, Mikko, Eino ja Matti. Edessä Ida-täti Helsingistä, Helmi ja Vanha-Matti. Mattila tr41, 30-luku, (Avelinin kuvakokoelma)
Akseli Avelin s. 31.10.1909. Akselilla päällä lienee asepuku m/18, jolloin asussa ei ollut vielä leijonanappeja. Sinivalkoinen kokardi ja leijonavyö kuitenkin jo on miehille jaettu. Mattlla tr41 (Avelinin kuvakokoelma)
Helmi Avelin ja Vanha-Matin ensimmäisestä avioliitosta oleva tytär Elina Rakkolainen o.s. Avelin s. 1903 soutelevat Tervajärvellä 1930-luvulla. Mattila tr41 (Avelinin kuvakokoelma)
Nuorimpana Avelinin lapsista syntyi Aune 18.9.1929. Tässä hän on Eeva-äitinsä sylissä naapurissa Kuikan haassa. Mattila tr41 (Avelinin kuvakokoelma)
Sukulaisten kesken pidettiin tiiviisti yhteyttä. Henkilöt: takana vas. Mikko, Matti, Ida, Erkki ja Eeva Avelin, Einari Myllynen, Idan äiti Anna Tilli, Väinö Kuuluvainen ja Väinö Avelin. Edessä Aune Avelin ja Kirsti Tilli. Mattila tr41, 1937 (Avelinin kuvakokoelma)
Vanha-Matin sisar Anna Rakkolainen o.s. Avelin s.188o viettää tässä merkkipäivää. Hän oli Heikki Rakkolaisen vaimo ja emäntänä samalla kylällä Heikkilän talossa tr20. Mattila tr41 (Avelinin kuvakokoelma)
Vanha-Matilla oli myös samassa taloudessa asunut sisar Helena s. 1882 joka menehtyi keuhkotautiin juhannuksena 1909. Hänen tyttärensä 22.5.1903 syntynyt Aino jäi muun perheen huoltoon. Aino lähti heti kansalaissodan päätyttyä Ida-tätinsä luokse Helsinkiin ja meni liikeapulaiseksi maitokauppaan. Helsinki (Avelinin kuvakokoelma)
Aino Avelin piti tiiviisti yhteyksiä perheeseensä Tervajärvellä. Kuvassa vasemmalla hänen kummitätinsä Anna Rakkolainen. Vieressä Matti ja Eeva Avelin ja 1929 syntynyt Aune. Ainolla oli kamera ja sen ansiosta perheestä on paljon iloisia ja kesäisiä valokuvia. Tämä kuva Mattilassa tr41 kesältä 1932. Kuvaaja Aino Avelin (Avelinin kuvakokoelma)
Aino oli odotettu jokakesäinen vieras Avelinilla. Sylissä istuva kummityttö Aune muistelee, miten Aino toi Helsingistä tuliaisina mekkokankaita ja leluja sekä vieraili hänen kotileikeissään. Mattila tr41, 1932 (Avelinin kuvakokoelma)
Serkukset ja ikätoverit Aino Avelin ja Vanha-Matin ensimmäisen avioliiton tytär Elina Avelin. Mattila tr41, 1920-luku (Avelinin kuvakokoelma)
Vanha-Matin sisar Emma s. 24.04.1988 oli avioitunut Löytömäeltä Juho Käen kanssa. Tässä Käen perhe on tyttäriensä kanssa vierailulla Avelinilla. Mattila tr41, 1930-luku (Avelinin kuvakokoelma)
Helmi Avelinin ja Einari Myllysen häitä vietettiin 1935. Morsiusneitona Elina ja sulhaspoikana Einarin veli Julius Myllynen. Myllyset olivat talosta Piutsa tr61 (Avelinin kuvakokoelma)
Toinen maailmansota ulotti varjonsa myös Suomen ylle. Avelinin neljä poikaa osallistui sotaan. Kuvassa veljeksistä vanhin Aksel osallistui talvi- ja jatkosotaan varasto- ja kuljetustehtävissä mm. viestijoukoissa Repola-Rukajärvi suunnassa. Aksel takarivissä keskimmäisenä. Miehillä päällään sarkainen asepuku m/36 sekä turkislakki m/39. Kuvan aika ja paikka eivät ole tiedossa. Mattila tr41 (Avelinin kuvakokoelma)
Eino Avelin s. 8.5.1911 taisteli Vahviala-komppaniassa, 3./Er P 3:ssa ja haavoittui vaikeasti joulukuussa 1939 Muolaan Leipäsuolla menettäen toisen jalkansa. Einolla päällään teräksenharmaa asepuku m/22 turkislakkeineen. Mattila tr41 (Avelinin kuvakokoelma)
Erkki Avelin s. 30.8.1917 kalasteli iltaisin kotijärvellä. Tässä hän on onkikaverinsa Ainon kuvaamana. Pian tämän kuvan ottamisen jälkeen hän aloitti varusmiespalveluksen 2.9.1939 ja siirtyi viikon kuluttua Viipurin Valtiopataljoonaan. Lyhyttä välirauhan aikana ollutta katkoa lukuun ottamatta hän osallistui sotaan pääasiassa viestitehtävissä. Kuvaaja Aino Avelin. Mattila tr41, 1938 (Avelinin kuvakokoelma)
Väinö Avelin (oik). s. 20.12.1919 aloitti varusmiespalveluksen talvisodan viimeisillä viikoilla. Kuvassa varusmieskaverinsa kanssa kasarmilla kevättalvella 1939. Varusmiesten päällä teräksenharmaa asepuku m/22 turkislakkeineen ja nahkavöineen. Mattila tr41, 1940-luku (Avelinin kuvakokoelma)
Väinö Avelin kutsuttiin palvelukseen kesällä 1941 jatkosotaan viestimieheksi. Kantakortissa taistelupaikoiksi on merkitty Louhen suunta, Korpilahti, Uhtua, Kivennapa, Muolaa, Heinjoki, Hatakka, Kämärä, Heinjoki, Nouskua, Vuoksen lohko, Kuparsaari, Ihantala ja Harjula. Väinön päällä sarkainen asepuku m/36. Mattila tr41, 1940 (Avelinin kuvakokoelma)
Avelinin ensimmäinen evakkopaikka oli Pöytyällä. Aune hoitaa Matin ja Idan ensimmäistä lasta Sinikkaa, joka oli syntynyt 1.9.1939 Tervajärvellä. 1940 (Avelinin kuvakokoelma)
Avelinin perhekunta siirtyi Pöytyällä tasoitussiirtoina Pernajan Gislarböleen, josta he saivat huoneen Askolinin kartanosta. Evakkotyttö Sinikka Avelin Gislarbölessä 1941. (Avelinin kuvakokoelma)
Sodan keskellä tapahtui mukaviakin asioita. Aksel Avelinin ja Tyyne Lohtanderin s. 1914 kihlakuva vuodelta 1941. (Avelinin kuvakokoelma)
Eino toipumassa ja saamassa jalkaan proteesia Jyväskylän sotasairaalassa. Eino eturivissä kolmas vasemmalta. 1940, Mattila tr41 (Avelinin kuvakokoelma)
Keväällä 1942 Avelinin perhe pääsi palaamaan kotiin Tervajärvelle. Keskikylällä koulun ympäristössä olleet talot oli poltettu venäläisten perääntyessä syyskesällä 1941. Kuvassa Avelinin rauniot. Myös piharakennukset olivat palaneet. Mattila tr41, 1942 (Avelinin kuvakokoelma)
Poltettujen talojen asukkaat sijoittuivat asumiskelpoisiin naapuritaloihin. Avelinin perhe asui Mälkillä Suurpeltolassa tr55 sen aikaa, että saivat korjatuksi navetan raunioista väliaikaisen asuintilan. Kuvassa Sinikka ja istumassa Aarne. Vasemmalla Keijo Einonpoika Mälkki, joka myös oli talon asukas. Takana Elina Rakkolaisen poika Erkki, jonka perhe oli sijoittunut toiselle puolelle tietä Mälkkilään tr54. Kuva Suurpeltolasta tr55, 1942 (Mälkin kuvakokoelma)
Toivuttuaan haavoittumisesta ja saatuaan proteesin Eino kotiutui ja alkoi kunnostaa asuintiloja navetan raunioista. Navetta oli valmistunut juuri ennen sotaa niin myöhään syksyllä, ettei sinne vielä oltu siirretty karjaa. Nyt navetta oli palanut puuosiltaan ja Eino korjasi pystyssä säilyneen tiiliosan toiseen päähän asuintiloja ja toiseen karjasuojaa. Kuvassa myös Matin tytär Sinikka ja Elinan poika Erkki Rakkolainen. Mattila tr41, 1942 (Avelinin kuvakokoelma)
Syksyllä 1942 sattui ikävä tapaturma. Vanha-Matti harppasi hevosta hakiessaan aidan yli ja hänellä ollut nivustyrä repesi lisää. Pari päivää odoteltiin Mälkin sohvalla paranemista, mutta viimein mentiin Viipuriin lääkäriin. Se oli kuitenkin jo myöhäistä. Suoli oli kiertynyt ja mennyt kuolioon. Hautajaiset pidettiin vielä Mälkillä marraskuussa, mutta jouluksi navetta oli saatu asumiskuntoon ja perhe muutti sinne. Eeva oli kasvattanut ikkunalle jo pelargoniatkin. Vieressä tytär Aune. Mattila tr41, 1943. (Avelinin kuvakokoelma)
Matin ja Idan kolmas lapsi Sylvi syntyi perimätiedon mukaan edellisessä kuvassa näkyvän karjakeittiön nurkassa 15.3.1944. Sinikka oli syntynyt juuri sodan alla 1.9.1939 ja Aarne 1.11.1941 Pernajan Gislarbölessä. Mattila tr41, 1944 (Avelinin kuvakokoelma)
Arkinen työ jatkui paluun jälkeen. Heinätöissä Yrjölän rajalla. Takana Aino ja Aune, edessä Eino ja sotalomalainen Väinö. Mattila tr41, 1943 (Avelinin kuvakokoelma)
Tässä Eino Avelin rakentaa Avelinille uutta aittaa palaneen tilalle. Puutavara talon uudisrakennustakin varten oli jo kaadettu metsästä, mutta rakentamista ei ehditty aloittaa kun tuli uusi lähtö. Mattila tr41, 1943 (Avelinin kuvakokoelma)
Aikakauden loppu lähestyy. Elinan mies Konsta Rakkolainen oli kuollut Helsingin sairaalassa 19.10.1942 ja Vanha-Matti Viipurin sairaalassa 16.11.1942. Molempien perheiden talot Tervajärvellä oli poltettu. Konstan perhe jakautui siinä vaiheessa niin, että ensimmäisen avioliiton lapset jäivät isoäitinsä mukaan ja sijoittuivat väliaikaisesti Mälkkilään. Elina kolmen lapsensa kanssa muodosti oman perheen ja tukeutui Avelineihin. Hän ehti rakentaa perheelleen uuden talon Rainio tr43. Matti, joka oli käsivamman takia välttynyt sodasta, määrättiin 10.6. työkomennukselle linnoitusjoukkoihin. Tämä lienee viimeinen kuva Eeva Avelinista. Juhannuksen aattopäivinä 1944 perheet joutuivat uudelleen pakenemaan kodeistaan. Ensimmäinen tavoite oli sukulaistalo Ylämaan Mätöllä, jonne päästyään Eeva menehtyi sydänkohtaukseen. Hänet haudattiin Ylämaalle ja perhe joutui jatkamaan evakkomatkaansa. Kuvassa on myös Aune. Mattila tr41, 1944 (Avelinin kuvakokoelma)