1930-luvulla järjestettiin useamman kerran yleisölennätyksiä Tervajärvellä, joskus jopa talviaikana jäältä. Martta Mälkki muistelee 20.6.1930 lennätystä, jossa oli mukana: Kone otti korkeutta 400 m, matala järven lahti näkyi vaaleana ja syvempi järven keskusta tummana. Oikealla näkyivät Valkjärvi, Keskimäinen ja Perimäinen kuin karttana alla. Uuraan ulkosatama näkyi selvästi. Siellä seisoivat suuret valtamerilaivat valkoisin kyljin ilta-auringossa, kello näytti 21.00. Onkareiksi näitä suuria höyrylaivoja nimitettiin. Lentäjänä toimi tuolloin lentomestari Tilli, joka lensi viimeisen lentonsa seuraavana keväänä maaliskuussa pudoten koneineen maahan Viipurin lähistöllä. Tervajärvi, 1936, (Mälkin kuvakokoelma)

Elopeltoa Myllysenpäässä. Lyhteiden ja kuhilaiden kokoamista Mälkin pellolla 1930. Suurpeltola tr55 (Mälkin kuvakokoelma)

Mattilan talon elopeltoa kuvattuna Tervajärven suunnasta. Vasemmalla näkyy Mattilan taloryhmää ja sen takana nousee Koulumäki. Myllysenpäästä Turtianpäähän johtava kärrytie kulki takana näkyvän metsän laidassa oikealta vasemmalle. Mattila tr41, 1930-luku (Avelinin kuvakokoelma)

Elonkorjaajat nauttimassa kahvihetkestä Mattilan talon elopellolla. Taustalla Mattilan talo päärakennuksineen. Edessä oleva oja johtaa vasemmalle taakse Tervajärveen. Mattilan talojen takana Koulumäki. Mattila tr41, 1930-luku (Avelinin kuvakokoelma)

Tervajärven nuorisoa. Olisiko kuva otettu Rakkolammista Tervajärveen johtavan joen varrella, taustalla Hakalan talon lato? Tervajärvi 1930-luku (Sylvi ja Veikko Ihalaisen kuvakokoelma)

Tervajärven Turtianpään silta jonka maatuet ja välituki rakennettu hirsiarkuiksi. Sillan vasemmasta päästä tie nousee Rakkolan kylän suuntaan. Talvisella Tervajärvellä leikkivät vas. Mirjam, Alpo ja Väinö Huovilainen sekä Anton ja Matilda Koskimiehen poika Valtteri. Tervajärvi 1930-luku (Jouni Huovilainen)

Keväällä 1942 kotiseudulle palaajia odotti poltettu kylä. Rakkolaan johtavan tien suunnalta katsottuna Turtian pään sillan takana törröttävät Huovilaisen savupiiput. 1943. (Jouni Huovilainen)

Tervajärvellä harrastettiin 1900-luvun alussa jopa nuottakalastusta. Veden pinnan laskun ja joen varteen asettunut Vanhakylän mylly laskivat veden pintaa ja kalasaaliit vähenivät. Helmi Avelinin ja Elina Rakkolaisen soutelua järvellä veden pinnan lasku ei kuitenakaan rajoittanut. Taustalla Tervajärven lounaisrantaa, jossa metsän sisällä lienee Kaipian talo. Tervajärvi 1930-luku (Avelinin kuvakokoelma)

Mattilan talon Eeva Avelin tyttärensä Aunen kanssa naapurissa Kuikan haassa. Mattila tr41 (Avelinin kuvakokoelma)

Kuva Mattilan talon pihapiiristä koilliseen, pihaan johtavan tien suuntaan. Taustalla metsän reunassa kulkee kärrytie oikealta Myllysenpäästä vasemmalle Turtianpäähän. 1931. Mattila tr41 (Avelinin kuvakokoelma)

Näkymä Myllysenpäästä yli Tervajärven Piutsaniemen suuntaan. Aikaisemman omistajan nimi oli Pius ja siitä asti alueen nimi on ollut Piutsaniemi. Niemen kohdalla järven takana tervajärveläisten Järventauspellot ja niiden vasemmalla puolella etelässä Vanhakylän Koivulan ja Maksamaan talot. Tervajärvi 1943 (Maija Aspi)

Tervajärven eteläpäässä sijainneen Piutsan tilan ruispeltoa järven suunnasta katsottuna. Olisiko heinä- elokuun vaihteessa koottujen ruiskuhilaiden takana oikealla vaaleana kukkiva pellavapelto? Piutsa 1939 (Anneli Vaahterla)