Elinkeinot

Vahvialan ensimmäinen kyläkassa perustettiin Tervajärven kylään 5.7.1908 pidetyssä perustamiskokouksessa, joka järjestettiinn Juho Kuuluvaisen talossa. Ensimmäisenä kassanhoitajana toimi Robert Aunola pitäen kyläkassaa Toivolan talossa 1909-1917. Robert oli käynyt Otavan maamieskoulun 1896 ja oli senjälkeen ollut töissä Juustilassa Thesleffin hovin tilanhoitajana. (Sirkka Aunola)

Tervajärven Osuuskassan hallitus 1910-luvulla. Henkilöt: 1. tton, 2. Hilma Lampen, 3. Robert Aunola, 4. tton. 5. Heikki Kuuluvainen, 6. tton. Heikki oli kyläaktiivina mukana monessa hallinnollisessa tehtävässä. Tervajärvi 1910-luku (Tervajärvi kirja)

Tervajärven kyläkassa toimi kylän kansakoululla 1918-1927, kassanhoitajana opettaja Hilma Lampen. (Anja Tuuli)

Vuonna 1928 Antti Mälkki Suurpeltolan talosta otti hoitaakseen kassanhoitajan tehtäviä ja hän hoitikin niitä evakkomatkojenkin ajan vuoteen 1943, jolloin kaikki kyläkassat yhdistyivät Vahvialan osuuskassaksi toimipaikan sijaitessa kirkolla Martti Käen kauppaliikkeessä. (Piirros Suurpeltolasta Eero Poikela)

Tervajärven rantapellot olivat viljavia. Heinää viljeltiin karjan rehuksi. Kuva Heikkilän talon heinäpellolta, jossa heinähaasian edessä vasemmalta: Pauli, Helge, Tauno, edessä Elina, Viljo ja Erkki Rakkolainen. Tervajärven Heikkilä 1930-luvun loppu (Helge Rakkolaisen kuvakokoelma)

Työjuhtana olivat suomenhevoset. Konsta Rakkolainen, hevoset Pikatsu (liinaharja) ja Ilmo (valkia). Tervajärven Heikkilä 1930- Luku (Helge Rakkolaisen kuvakokoelma)

Miesvoima ja hevosvoima olivat Avelinillakin ne energialähteet joilla hoidettiin 14 hehtaaria peltoa ja 40 hehtaaria metsää. Mattila tr41, 1920-luku (Avelinin kuvakokoelma)

Maatalous alkoi vuosisadan alussa koneellistua ja hevosvetoiset maatalouskoneet helpottivat työtä. Yleensä nuoremmat miehet olivat alttiimpia ottamaan käyttöön uudet menetelmät. Tässä niittäjänä nuoremman sisarussarjan vanhin Matti s. 14.6.1908. Mattila tr41, 1920-luku (Avelinin kuvakokoelma)

Lypsyllä Syvälahdessa, Aino lypsää, Eero pitelee lehmää ja Maire katselee. Tervajärven Syvälahti (Juhani Kuuluvainen)

Tervajärven Avelinin maat olivat useassa palassa. Järven takana oli palsta Kitinä. Siellä ei ollut aitoja ja kellokaulaisia lehmiä piti paimentaa. Avelinilla oli Pentti-niminen paimen Rakkolan kylästä. Illoin-aammuin käytiin soutaen Kitinässä lypsyllä. Siellä oli kevytrakenteinen kesänavetta, johon paimen vei lehmät yöksi. Elina lypsää ja lehmää pidellessään paimen hoteloi kärpäsiä pois lepänoksalla että lehmä olisi pysynyt lypsyn ajan rauhallisena. Mattila tr41, 1930-luku (Avelinin kuvakokoelma)

Heikkilän talon nuorta karjaa hoitamassa Anita Rakkolainen ja Eila Haapasaari. Tervajärven Heikkilä 1944 (Helge Rakkolaisen kuvakokoelma)

Lampaista saatiin villaa ja lihaa. Avelinin lampaat kesälaitumella. Mattila tr41, (Avelinin kuvakokoelma)

Heikki Mälkki poikineen rakensi uuden navetan 1928-1929. Kuvassa isäntä ja tamma Alsa uudisrakennuksen edessä. Navetassa oli paikat kymmenelle lehmälle ja pienkarjalle. 1929, Suurpeltola tr55 (Mälkin kuvakokoelma)

Uudet tuotantotilat tuottivat tulosta. Suurpeltola tr55 (Mälkin kuvakokoelma)

Elonkorjuu vaatii työvoimaa. Lyhteiden ja kuhilaiden kokoamista Mälkin pellolla 1930. Suurpeltola tr55 (Mälkin kuvakokoelma)

Elopellolla vas. Mikko, Väinö, Irja, Matilda, Jalmari, Eino ja Martta Mälkki. 1930, Suurpeltola tr55 (Mälkin kuvakokoelma)

Huovilaiset rukiinleikkuussa Männikkösuon uudispellolla. Lapset kulkivat peltotöissä mukana ja vain harvoin he jäivät kotiin mummon ja jonkun isomman tytön hoiviin. Jokainen tuon ajan lapsi muistaa, miltä sänkipelto tuntuu. Siinä he samalla tulivat valvotuiksi ja oppivat työt. Tervajärven Huovila 1929 (Jouni Huovilainen)

Mattilassa tr41 laitetaan heinää haasialle kuivatukseen. Vas. Matti Avelin, Eino Avelin, haravanvarren taakse jää kaksi tunnistamatonta, Mikko Avelin edessään poika Väinö ja tunnistamaton. Mattila tr41. 1930-luku (Avelinin kuvakokoelma)

Ruis oli pääasiallinen leipävilja. Se leikattiin sirpillä ja sidottiin lyhteiksi. Nälkävuosia kokeneet ihmiset kunnioittivat leipää ja kesti aikansa ennen kuin ruista tohdittiin niittää koneella. Kuivatukseen ruis koottiin kuhilaille niin, että pystyasentoon asetettiin 8 lyhdettä ja yksi nostettiin päälle suojaksi niin, että sadevesi ohjautui kuhilaan ulkopuolelle. Mattila tr41, 1930-luku (Avelinin kuvakokoelma)

Tässä on mieluinen virkistyshetki, kun emäntä tuli pellolle eväskoreineen ja kahvipannuineen. Ida-tätikin on tullut Helsingistä elonkorjuuseen. Taustalla Mattila tr41 rakennuksia, 1930-luku (Avelinin kuvakokoelma)

Syksyn sato kuljetettiin navetan vintille tai riiheen joskus myös nelipyöräisillä kärryillä. Kärrien perusidea on, että rungon rakenne on kaksiosainen ja koottavissa erilaisiin käyttötarkoituksiin. Etuosassa on raudoitettu etuakseli aisoineen ja siinä on reikään tapilla kiinnitettävä ”takapakka” eli kiinteä päärunko, jonka päälle kiinnitettiin tarvittavat lavat. Monikäyttöisen kärrimallin etuna on myös se, ettei se kuormita hevosen selkää. Tukkimetsässä takapakkaa ja lavaa ei käytetty ollenkaan, vaan etuakseliin kiinnitettiin raudoitettu ja piikeillä varustettu lankku, johon tukki päälle nostettuna tarttui ja varmuuden vuoksi vielä sidottiin. 1930-luku, Piutsa tr61 (Anneli Vaahterla)

Mattilan talon Vanha-Matti arvioi heinäsarraimen luukulta korjuutyön edistymistä. Mattila tr41, 1930-luku (Avelinin kuvakokoelma)

Huovilan talon paimenpoika Eino Mytty syöttää viljaa puimakoneeseen, Lydia kerää puintijätteitä Antin punomaan ruumenkoppaan. Ruumenten sekaan laitettiin jauhoja ja seosta haudutettiin kuumassa vedessä. Lehmät söivät sitä mielellään. Tervajärven Huovila 1930-luku (Leena Suomalainen)

Maatalouden koneellistuminen alkoi näkyä myös puintimenetelmissä. Varstoilla tehdystä riihipuinnista siirryttiin puimakonein tehtävään puintiin. Puimakoneen voimalähteenä toimi maamottori. Kuvassa Vahvialan miehiä kokoontuneena maamoottorikoulutukseen. Kuvassa erottuu kaksi erilaista maamoottoria. Vasemmalla oleva kone saattaisi olla Suomen Moottoritehdas Oy:n valmistama Olympia-maamoottori ja oikeanpuoleinen on hyvin todennäköisesti Porin Konepaja Oy:n valmistama BMW-maamoottori (Björneborgs Mekaniska Werkstad). Tervajärvi 1930-luku (Anja Tuuli)

Tervajärven Turtianpään isäntien viljelytaitoa pidettiin yllä järjestämällä mm kyntökilpailu, jossa valjakko ja kyntäjä sai osoittaa taitojaan. Tervajärvi, 1930-luku (Helge Rakkolaisen albumi)

Kananhoitoa 1930-luvulla, emäntä Lempi Ihalainen (1885-1964) ja tytär Sylvi Ihalainen(1916-2002), Tervajärven Patteri 1930-luku (Sylvi ja Veikko Ihalaisen kuvakokoelma)

Kaninkasvatusta Tervajärvellä. Veikko Ihalaisen (1916-2007) kanitarha. Kani oli tuohon aikaan hyötyeläin, jota kasvatettiin lihan sekä turkin takia. Tervajärven Patteri 1920-1930-luku (Sylvi ja Veikko Ihalaisen kuvakokoelma)

Tattarin tilasta lohkotun Aspinmäen isäntä Matti Aspi harrasti mehiläishoitoa ja siksi häntä nimitettiin hunaja-Matiksi. Aspinmäki 1930-luku (Mälkin kuvakokoelma)

Mehiläistarhausta harrastettiin ahkerasti Tervajärvellä. Kuvassa Jalmari Mälkin mehiläispesät. Kuvaaja Väinö Mälkki. Tervajärven Suurpeltola 1930-luku (Mälkin kuvakokoelma)

Välillä käytiin Viipurin torilla myymässä tilan tuotteita. Takana naapurukset Heikki Myllynen Kotterista, Konsta Koskelainen Anttilasta ja edessä serkkupojat Juho Mälkki Mälkkilästä ja Akseli Mälkki Kivikosta. 1920-luvun alku, Kivikko tr56/Viipuri, om. Mälkin kuvakokoelma

Vanha-Matti Tervajärven Mattilan talosta tavarantoimitusmatkalla Eino-poikansa kanssa 1920-luvulla. Talviaikana tehtiin ja kuljetettiin hevoskuormittain koivuluutia Viipurin ja Tienhaaran tarpeisiin. Mattila tr41 (Avelinin kuvakokoelma)

Tervajärven satamatyöläisiä lastaustöissä Uuraassa, henkilöt vasemmalta: 1. Armas Mälkki, oikeassa reunassa August Huovilainen (Huovilaisen kuvakokoelma)

Uuraan satamassa 1928 tai 1930, Eero Kuuluvainen äärimmäisenä vasemmalla, Uuras 1928, (Juhani Kuuluvainen)

Uuraan satamassa 1928 tai 1930, Eero Kuuluvainen ylärivissä toinen oikealta, Uuras 1928, (Juhani Kuuluvainen)

Lautatarhamiehet asuivat viikot Tervajoella tai lähisaarissa ja palasivat kotiin viikonlopuksi, jotkut tuliaisten kanssa. (Huovilaisen kuvakokoelma)

Lautatarhamiehiä, kuva tunnistusta varten. Kuvasta tunnistettu: 17.Armas Mälkki, 19.Akseli Mälkki, 20.August Huovilainen. (Huovilaisen kuvakokoelma)