Maisemakuvia Loukon kylästä
Louon- /Häikiön- /Houninjoessa kylän keskellä oli Myllykoski. Kosken ylittävä kivisilta oli rakennettu 1800 - luvulla. Silta sijaitsi Louon kylänosassa. Myyrä, Kuikan kantatilan ympäristöön noussut kylänosa sijaitsi erillään huonojen suorien tieyhteyksien takana Rakkolan- eli Lautalanjoen varrella idässä. Louko Myllykoski (Tiina Laapas)
Uimarannalla Louonjoella pyykillä Ketolan naisia 'Vanhan pellon' alla. Kuvan vasemmalla kaistale Käen Torpanpeltoa, johon kuului puoliksi kuivunut joen kaksoisuoma. Takana Kujansuun (15) tila. Myllykoski jäi etuvasemmalle n.150 m päähän. Louko 1920 - luvun loppu (kirja Loukola 2008)
Louolla oli 1939 perheitä 48, joista useimpina Louko - nimisiä 8, Sipiläisiä ja Kaipiaisia 5, Myyriä 4, Vihtosia 3 sekä Räihää ja Käkeä 2 perhekuntaa. Louonjoen törmällä oikealla Kujansuun Eila Louko ystävien seurassa. Takana Kujansuun (15) talo. Louko 1939 (Pekka Liski)
Louon maasto oli paljolti mäkistä ja kumpareista, jossa oli runsaasti siirtokivilohkareita. Löytyi lohkeavaa rapakiveä, jota louhittiin mm. tien parannukseen. Siirtolan perheen pihamaalla isäntä Anton Sipiläinen ja lapset Keijo, Veikko ja Ilmari. Louko Siirtola (21) noin 1926 (Leila Juurikka)
Rata Louon pysäkiltä (9) Viipuriin päin. Takana oikealla Valtion Rautateiden työntekijöiden paritalo Vaht'tupa. Louonjoki koskineen jää oikealle. Louon pysäkki 1929 (Irja Rongas)
Ensio Ketolan taloon Harjulaan (14) johdatti koivukuja. Kujaksi kutsuttiin aitojen reunustamaa tietä. Talossa toimi kylän toinen kauppa, jonne hankittiin kylän ensimmäinen yksityinen puhelin 1920 - luvulla. Louko Harjula (kirja Vahviala 1997)
Louonjoella kylän pohjoisosassa Rajasalmen (41) kohdalla Hiivaniemen ja Hounin alakoulun opettaja Maiju Laitinen. Louon kylässä ei ollut omaa koulua ja lapset kävivät joko Hounin tai Hiivaniemen kansakoulussa. Joen takainen ranta jäi sotien jälkeen Suomen puolelle. Louko Rajasalmi 1930 - luku (kirja Vahviala 1997)
Viipuria kesällä 1941 puolustaneiden Neuvostoliiton joukkojen puolustuslinja Louon kylässä. Kylään oli rakennettu toistakymmentä betonibunkkeria, jotka venäläiset räjäyttivät kahta lukuunottamatta. (kirja Loukola 2008)