Talo nro 6 VR Hämeen pysäkki

Rautatien rakentaminen kylän alueelle vaikutti monella tavalla elämään, kun kulkuyhteys varsinkin Viipurin suuntaan parani. Maantiet olivat mutkallisia mutta rata sitäkin suorempi. Paikallisjunat pysähtyivät mennen tullen useita kertoja päivässä. Päivittäiset työ- ja koulumatkat oli mahdollista suorittaa junalla. Pysäkkialue oli myös suosittu kyläläisten kokoontumispaikka vapaa-aikoina; junaan menijöitä saateltiin ja tulijoita oltiin vastaanottamassa.

Ratavartijana ja pysäkinhoitajina toimivat Antti ja Helena Hiiva. He asuivat pysäkin vahtituvassa suuren perheensä kanssa. Lapsia oli syntynyt kaikkiaan yksitoista, joista kolme oli kuollut. 1930-luvun lopun henkikirjassa asukkaina mainitaan ratavahti Antti Hiivan leski Helena (synt. 1868) sekä lapset kuuromykkä Elsa (1897), Alviina (1905) ja Sirkka (1912). Kaikkiaan neljästä pojasta tuli rautatieläisiä.

Antti ja Helena Hiiva olivat lähtöisin Hiivaniemestä ja Louolta, missä heidän vanhimmat lapset olivat syntyneet. Vuonna 1902 he muuttivat Luumäelle, jossa Antti toimi ratavahtina. Vuonna 1914 he tulivat Hämee-pysäkille, jossa perhe asui talvisodan alkamiseen saakka. - Antti oli myös taitava käsistään. Hän mm. teki lapsilleen jalkineet.