Talo nro 24 Uusitalo
Elias Koskelaisen, Saara ja Maria Järvenpään Koskelainen -nimisiä jälkeläisiä asui 1930-luvulla lähinnä neljässä seuraavassa Järvenpään kylän talossa: Uustalo, Lehtoranta, Puolakko ja Peltola.
Vuonna 1903 muodostettu Uustalon (124) tila oli pinta-alaltaan 43,59 ha omistajina Mikko ja Matti Koskelainen. 1923 tapahtuneessa jaossa Matti Koskelaisen ja Mikko Koskelaisen perillisten kesken edellisen tila sai maarekisteriin tunnuksen 149 Lehtoranta ja jälkimmäisten tila tunnuksen 150 Kuusela; paikka tunnettiin edelleen paremmin Uustalon nimellä.
Tila, talo ja asukkaat
Uustalon tila (Kuusela) oli nyt kooltaan 36,13 ha, josta peltomaata oli 4,78 ha. Peltomaita oli eri paikoissa; Autionperän pelto oli talon länsipuolella ja lähellä rantaa oli Ohtaikon niitty. Lehmikarjaa oli puolenkymmentä, oli muuta pienkarjaa sekä 1–2 hevosta.
Talo sijaitsi Hounijärven lounaisrannalla muutaman kymmenen metrin etäisyydellä rannasta, loivalla koilliseen viettävällä rinteellä. Sen taustamaastona länsipuolella oli laaja metsäinen kalliokohouma, Hakalan mäki, joka kohoaa yli 20 metrin korkeuteen Hounijärven pinnasta. Järven rannan lähellä oli alavaa, pehmeäpohjaista maata. Itäpuolella oli avara peltoaukeama, jossa oli kaksi muuta Koskelainen -nimisten asukkaiden taloa (Lehtoranta ja Peltola). Saman aukean reunalla oli Puolakon talo, joka oli Järvenpään Koskelaisten ”kantakoti”.
Uustalon päärakennus käsitti tupaosan ja kaksi kamaria, lisäksi oli eteinen ja veranta. Rakennuksen tupaosa oli talojakojen yhteydessä siirretty Puolakosta ja oli kooltaan 9 x 9 metriä. Talo oli hirsirakenteinen ja päätyseiniä lukuun ottamatta vuoraamaton, harmaan sävyinen. Päädyt oli vuorattu ja maalattu valkoisiksi. Sisällä oli mahtava uuni, jonka pankolle mahtui seitsemän henkilöä. Uunia lämmitettiin metrin mittaisilla haloilla. 1900-luvun rakennuskulttuuriin kuului vielä talojen ”kengittäminen” tarpeen mukaan; se tarkoittaa alimpien, lahonneiden hirsikertojen uusimista, mikä toimenpide oli tarpeen Uustalossakin huolimatta kivijalasta (ehkä lahoaminen oli pääasiassa tapahtunut vanhalla talon paikalla). Ensin nostettiin korjattavan paikan kohdalla vivuilla ym. terveet hirsikerrat ylös ja sitten vaihdettiin lahonneet hirret.
Uustalon isäntäväki Mikko ja Eeva Koskelainen lapsineen talon pihamaalla 1914. Lapset vasemmalta edessä Hilma, Mirja, Vilho, Aino, Reino ja Lydia, takana Hugo ja Toivo. (Vahviala-kuvateos / Armas Järvenpää)
Hugo Koskelaisen perhe kotipihallaan vähän ennen talvisotaa. Vasemmalta isä Hugo, Veikko (sylissään koira Hilu), Mikko, Lempi (kainalossaan Maija-nukke) ja äiti Aino Koskelainen. (Lempi Lahtinen)
Lempi Koskelainen ja veljen poika Hannu Koskelainen kotiportin vieressä. (Lempi Lahtinen)
Uustalon piha-aitan edessä keväällä 1942, vasemmalla Hugon vaimo Aino Koskelainen ja Hugon veljen Reinon vaimo Vappu Koskelainen. (Lempi Lahtinen)
Hugo Koskelainen äestää Autioperän pellolla. (Lempi Lahtinen)
Koulukuva Nurmin koulusta vuonna 1939. Opettaja oli Hilja Eerikäinen. Helvi Ahvonen os. Puusteli on kuvassa käytävän vasemman puolen ensimmäisessä rivissä neljäntenä. (Helvi Ahvonen / Lempi Lahtinen)
Hugo Koskelaisen vakuutuskirja. (Veikko ja Mikko Koskelaisen perheet)
Vilho Koskelaisen hääkuva. (Mikko Koskelainen)
Amerikan täti. Uustalon Aino Koskelainen lähti Kanadaan 1926 ja palasi sieltä Suomeen miehensä Väinö Kujasen kanssa 1980-luvulla. (Keijo Koskelainen)
Uustalon väkeä talonsa portailla v.1939. (Vahviala-kuvateos)
Keisarillisen Suomen Senaatin talousosaston päätös Uustalon Koskelaisille. (Veikko ja Mikko Koskelaisen perheet)
Uustalon sukuselvitys. (Antti Koskelainen)