Talo nro 21 Puolakko
Puolakko oli vuoden 1903 jaon jälkeen (ks. talo Kalliokoski edellä) kooltaan 46,77 ha. Tila laajeni myöhemmin 66 ha suuruiseksi, kun 1907 osa Kalliokosken tilan maista siirtyi Puolakon omistajille tilana 128 Mäkelä. 1913 Puolakon ja Mäkelän tilat halottiin, jolloin muodostuivat 133 Peltola ja 134 Puolakka -nimiset tilat. Seuraavassa käsitellään ensin Puolakkaa. Sen pinta-ala oli nyt 33,52 hehtaaria. Tästä oli viljeltyä maata 4,44 ha, muu alue oli pääosin metsämaata. Maarekisterissä esiintyvät sekä Puolakko-, että Puolakka-nimet, puhekielessä edellinen oli yleisin.
Puolakko - tästä talosta käytettiin myös paljon nimeä ”Vanha Puolakko” - oli avarassa peltomaisemassa, joka oli muovautunut vuosisatojen kuluessa.
Puolakon vanhan isännän Elias Koskelaisen hautajaiset vuonna 1931. Vasemmalta Anna Hovi os. Sahala, Ida Koskelainen os. Sahala, Siviä Johanna (Hanna) Koskelainen sekä Ester, Aino ja Arvo Koskelainen. (Raimo Torikka)
Puolakon "kartanolla" 22.7.1928.Takarivissä vasemmalta Elias Koskelainen, Konsta Koskelainen, Arvo Koskelainen, tuntematon, Eino Sahala, tuntematon. Keskirivi: Reino Koskelainen, Einar Sipiläinen, Edvart Sahala, Erkki Järvenpää (Heikkilä), Armas Sahala ja Ville Koskelainen. Eturivi: Antti Koskelainen, Ester Koskelainen, tuntematon, Hanna Koskelainen, tuntematon ja Lyyli Sahala. (Raimo Torikka)
Heinänkorjuuta Puolakossa 1938. Vasemmalta: Ida ja Arvo Koskelainen, Raimo Torikka, Aino Koskelainen, Ester Sipiläinen sylissään Eikka-Piippa, Vieno Sahala. (Raimo Torikka)
Keisarillisen Suomen Senaatin talousosaton suostumus tilan myynnistä 05.11.1902 Antti ja Elias Filipinpojat Koskelaiselle. (Antti Koskelainen)
Keisarillisen Suomen Senaatin talousosaton suostumus tilan myynnistä 05.11.1902 Antti ja Elias Filipinpojat Koskelaiselle. (Antti Koskelainen)
Keisarillisen Suomen Senaatin talousosaton suostumus tilan myynnistä 05.11.1902 Antti ja Elias Filipinpojat Koskelaiselle. (Antti Koskelainen)