Järvenpää – Vahvialan Helmi

Kotiseutuperinnettä Viipurin Karjalasta

Kirjassa käsitellään luovutetulla alueella sijainneen Vahvialan pitäjän Järvenpään kylää ja läheisesti siihen liittyvää aihepiiriä. Kirjan kuvaama ajanjakso ulottuu 1500-luvun lopulta toisen maailmasodan aikoihin. Perustavoitteena oli luoda kuva kylän kehityksestä: se kasvoi yhdestä talosta 33 talon yhteisöksi noin 350 vuoden aikana. Kun aineistoa koottaessa löytyi lahjakkaan kyläläisen, Antti Koskelaisen (s. 1906) laajat, 1800-luvulle ulottuvat kuvaukset, mitkä sisälsivät lukuisia aihepiirejä, laajeni kirjatyön sisältö merkittävästi.

Aihepiireistä mainittakoon luonto, asumisympäristöt, talo- ja sukuhistoria, työt (erityisosana kädentaidot), harrastukset ja urheilu. Antti Koskelainen on kuvannut sattuvasti myös omia kokemuksiaan mm. paimenpoikatyöstä, raskaista maataloustöistä ja maalaiskylän markkinavalmisteluista ja -kokemuksista Viipurissa. Koskelaisen kuvaus lähinnä 1800-luvun loppupuolella syntyneistä monista kylän henkilöistä on niin hyvä, että kuvatut hahmot muuttuvat miltei eläviksi. Kyläkuvauksiin sisältyy paljon ajan talonpoikaistapoja ja -kulttuuria samoin kuin ajan vanhoista käsityöperinteistä tarkkasilmäisen katselijan näkökulmasta. Näillä lienee myös kansantieteellistä merkitystä.

Erittäin edustavia kuvauksia on myös kartanon- ja kylänväen suhteista ja jopa yhteisistä riennoista sekä kartanonväen harvinaislaatuisista kontakteista palvelusväen kanssa. Mukana on autenttinen kuvaus sisällissodan tapahtumista sekä ajan hengestä poikkeavat jälkiselvittelyt Järvenpään kylässä.

Kuva: Järvenpään hiihtäjätyttöjä

Kylän urheilutoiminta oli vilkasta. Kylässä oli monia mestaritason hiihtäjiä, mm. Koskelaisen serkukset, joista Arvo Koskelainen osallistui moniin kansainvälisiin hiihtokilpailuihin sijoittuen palkintosijoille. He osallistuivat menestyksekkäästi myös Työväen talviolympialaisiin. Rauha Sipiläinen edusti naisurheilua mestaritason hiihtäjänä. Vuonna 1924 perustettu Järvenpään Uimaseura oli Vahvialassa ainoa laatuaan.

Kirjaan sisältyy runsaasti yksityiskohtaisia kuvauksia taloista ja asukkaista, musiikkiharrastuksista, nuorten menoista alkaen piirileikeistä, joista muistissa on monia piirileikkilauluja. On myös kyläläisten ennen ensimmäistä maailmansotaa kokemaa lännen siirtolaisuutta. Sota-ajan kuvauksessa ovat rinnan kyläläisiä ja pitäjäläisiä lähemmin sivuavat taistelurintamavaiheet Karjalan kannaksella sekä kotirintaman sotakokemuksia.

Kirjan sisältö etenee suurin piirtein ajallisesti eri aihepiirit huomioon ottaen sota-aikaan asti. Lopussa on muistelo-osa mm. myöhemmistä kylämatkoista ja näkymistä sekä eri aihepiirejä käsittelevä laaja kuvaosio.

Kuva: Sahalan perunamaan kyntöä

 Kirja on kovakantinen ja siinä on 300 sivua, joista värisivuja on 42. Kirjan lopussa oleva kuvagalleria käsittää noin 70 sivua. Kirja tyylikkäänä perinnetietokirjana sopii hyvin esimerkiksi lahjaksi henkilöil-le, joilla on karjalaiset juuret. Kirjan suunnittelusta ja tekstiosuudesta on vastannut FT Esko Mälkki laajan työryhmän tukemana.

Kirjatyötä ovat taloudellisesti tukeneet Karjalan Kulttuurirahasto, Vahviala-säätiö ja Suoja-Säätiö, joille kyläkirjatoimikunta esittää parhaat kiitoksensa. Kirjaa on tilattavissa Markku Puustellilta (puhelin 045 8854545, sähköposti mpuustelli@gmail.com).

Lisätietoja ja kuvapyynnöt:

Markku Puustelli
Puhelin: 045 8854545
Sähköposti: mpuustelli@gmail.com