Punkalaitumella evakoita ja paikkakuntalaisia, vasemmalla Jokelan (31) Eeva Haarus ja neljäs oikealla tytär Aune. Punkalaidun kirkonkylä 1940 (Elsi Venäläinen)

Hounin Korpelan suurperhe jakautui evakossa 3 - 4 osaan. Vaija Tuomas ja Uuno ennen avioitumistaan kulkivat Vilhon perheen matkassa. Nuorin lapsi Heikki syntyi huhtikuussa 1940. Uuno ilmoittautui jatkosotaan 1.7.1941 ja myös Vilhon tiedetään lähteneen rintamalle huoltojoukkoihin perheen siirtyessä Porvooseen. Yläne Suonpää keväällä 1941 (Matti Venäläinen)

Korpelan Venäläisen perhettä evakossa: 1. Olavi, 2. Suonpään talon poika, 3. Esko, 4. Osmo, 5. Korpelan Tuomas - vaija, 6. Suonpään talon emännöitsijä, 7. Tuomaan naimaton nuorin poika Uuno, 8. Suonpään nuori isäntä, 8. Hilja, 10. Suonpään vanhin poika, 11. Heikki, 12. Vilho ja 13. Suonpään talon vanha isäntä. Yläne Suonpää 1941 (Matti Venäläinen)

Kotirintamalla seurattiin sodan kulkua tiiviisti. Sankarihautajaiset Punkalaitumen kirkossa 1940 (Elsi Venäläinen)

Sankarihautajaiset Punkalaitumen kirkolla 1941, edessä sankarihautausmaa. (Elsi Venäläinen)

Hounijärven katoksen veneranta syksyllä 1941 Neuvostoliitolta vapautuneena. Kylä vapautui 29.8.1941, jolloin rakennuksista suurin osa oli venäläisten tuhoamia. Takaisn palasi suurin osa kylän asukkaista. Houni, katoksen ranta syksyllä 1941 (Alpo Väänänen)

Väänäsen navetan rauniot syksyllä 1941. Houni Ylätupa (Alpo Väänänen)

Ennen paluumuuttoa kotiseudulle kyliä siivottiin ja varmistettiin turvallisuutta. Hakalaan (21) muutettiin ensimmäisten joukossa. Sodan siviiliuhrina menehtyi vanha isäntä Elias Sipiläinen astuttuaan miinaan kotipelloillaan 15.10.1941. Houni Hakala / Heinharju (sanomalehti Karjala)

Korpelan 35- vuotias sotamies Vilho Venäläinen sai kenttäpostina kortin rintamalle Punkalaitumella evakossa olleelta kälyltään Kerttu Hounilta. Vilhon perhe oli siirtynyt Porvooseen. 25.11.1941 (Matti Venäläinen)

Korpelan Vilho Venäläisen kortti rintamalle marraskuussa 1941. Lotta Svärd kortti. Puolustusvoimien TK-kuva, kuvaaja O. Salmi. Postikortti (Matti Venäläinen)

Punkalaitumen sankarihautausmaa jatkosodan ensimmäisenä jouluna. Tänne haudattiin Hounin sankarivainajista Johannes Kuikka (ho45,1910-1940) ja Aapram Torikka (ho44,1908-1940). Hounilta kuoli talvisodassa 4 ja jatkosodassa 8 miestä. Punkalaidun sankarihautausmaa 1941 (Elsi Venäläinen)

Vihille joulupäivänä 1941 astuivat Punkalaitumen kirkossa sodasta vihkiloman saanut Korpelan Uuno Venäläinen ja Jokelan Aune Haarus. Vihkipappina oli Toivo Hollo. Punkalaidun 1941 (Elsi Venäläinen)

Hounilaisia 1942. Rakennus vaikuttaa kansakoululta, mutta sinne majoitettiin jatkosodan alussa sotavankeja. Houni 26.2.1942 (Elsi Venäläinen)

Korpela oli eräs kylän harvoista pystyyn jääneistä taloista. Venäläiset valloittajat olivat asuneet talossa ja rakentaneet mm. pellolle ulkokäymälän navetan lantalan takana sijaitsevan huussin sijaan. Taloon oli vedetty sähköt käyttäen pylväänä pihakuusta, josta oli karsittu oksat toiselta puolelta. Kuva Anttilan pellolta päin, kylätie jää talon oikealle puolelle. Houni Korpela (26) 1942 (Elsi Venäläinen)

Nuoria soutelemassa Hounijärvellä 1942 (Mervi Jokela)

Hounin lapsia ja nuoria Hounijärven rannalla. Mukana ainakin Ahopellon ja Aholan joukkoa. Keskellä Lyyli Annikki Vahvelainen. Houni 7.7.1942 (Mervi Jokela)

Soutelua Hounijärvellä. Kesällä 1942 iloa paluusta kotikylään ja uskoa tulevaisuuteen. Houni 1942 (Mervi Jokela)

Nuorukaiset 'vetävät venttiä' kotikylässä. Houni 1942 (Mervi Jokela)

Uudisrakentaminen oli runsasta tarvikepulasta huolimatta. Tunnistamaton uudisrakennus Hounilla, mahdollisesti Ylätuvassa. Houni 1942- 43 (Alpo Väänänen)

Talvella 1944 Hounijärven jäällä pidettiin perinteiset ravit. Oli rauhallisempi asemasotavaihe lomamahdollisuuksineen. Hounijärvi 1944 (Mervi Jokela)

Hounin nuoria jääraveissa Hounijärvellä talvella 1944 (Mervi Jokela)

Jääraveissa: 2. Helga Houni Anttilasta, 3. Salmelan Johannes Myyrä, 4. Ahopellon Lyyli Annikki Vahvelainen, 7. Anttilan Kerttu Houni, 12. Ahopellon Elvi Vahvelainen ja 13. Aholan Hilkka Venäläinen. Hounijärvi 1944 (Mervi Jokela)

Viipurin rautatieaseman tavarankuljetustehtävissä oli mukana Houninkin naisia. Viipuri rautatieasema 1944 (Mervi Jokela)

Kotiutus talvisodasta. 16/L rak.k.I joukkue 31.3.1940. Vilho / Uuno Venäläinen takarivissä 4. oikealla. (Matti Venäläinen)

Suomen sotaväki on edennyt yli talvisodan jälkeisen rajan entisille kotiseuduille. Korpelan Uuno Venäläinen takarivissä kuudentana oikealla. Nuijamaa Kananoja 25.8.1941 (Elsi Venäläinen).

Korpelan Uuno lienee saanut kameran lainaksi Matti - veljeltään ja tallensi rintamaelämäänsä reilun puolen vuoden ajan. Vasemmalla Uuno Viipurin kasarmilla. 12.12.1941 (Elsi Venäläinen)

Sodassa törmäsi maalaispoika monenlaisiin maisemiin. Uuno Venäläinen (vas.) Antreassa talvella 1942. Patsas kuvanveistäjä Georges Winterin, mahdollisesti Viipurin Torkkelinpuiston suihkulähteeseen sijoitettu ja sodassa kadonnut 'Viipurin Tilta'- veistos tai kopio siitä. Paikaksi oletettu Antrean Kuorekoski, jossa Winterin tiedetään asuneen mesenaattinsa kauppaneuvos Juho Linnamon huvilalla. Alkuperäinen patsas Lappeenrannan Etelä - Karjalan museossa. Antrea 1942 (Elsi Venäläinen)

Itä - Karjalaan oli johtanut linjanrakennusmies Uuno Venäläisen sotatie talvella 1942. Uuno 4. vasemmalla. (Elsi Venäläinen)

Suomen puolustajia harmaissaan. Uuno viides oikealla. Itä - Karjala 1942 (Elsi Venäläinen)

Porajärvellä sotilaiden huolto pelaa. Uuno Venäläinen kolmas oikealla. Porajärvi 1942 (Elsi Venäläinen)

Korttipeliä teltassa Porajärvellä Itä - Karjalassa. On asemasodan aikaa. Korpelan Uuno kolmas vasemmalla. Sodassa alkoi tupakanpoltto, 'hermosauhut'. Porajärvi 1942 (Elsi Venäläinen)

Puhelinlinjojen rakentamista Itä- Karjalaan. Porajärvellä Hounin Uuno Venäläinen 1/VP3.1942 (Elsi Venäläinen)

Kaloista täydennystä ruokavalioon. Uuno vasemmalla. Itä - Karjala, Nurmijärvi 1942 (Elsi Venäläinen)

Uuno Venäläinen vapaavuorossa rintamalla Itä - Karjalan Porajärvellä 1942. (Elsi Venäläinen)

Miehistökuljetus Porajärveltä Suojärvelle kesällä 1942. Paikallisia siviilejä seuraamassa. Uuno Venäläisen kuva, Porajärvi 1942 (Elsi Venäläinen)

Hounin Korpelan Uuno Venäläisen sotatie jatkui 1942 Itä- Karjalassa. Hänet siirrettiin 1944 kesällä viestimieheksi Kannaksen taisteluihin, joista selvisi vahingoittumattomana. Sotakokemuksistaan hän ei puhunut, mutta Vienankarjalaa toisinaan muisteli. Itä - Karjala 1942 (Elsi Venäläinen)