Hounin kylässä elanto saatiin..
Lehmiä lypsettiin aamuin illoin. Lypsy oli naisten työtä, joka kesällä oli ulkona mukavampaa, kuin talvisin läävässä eli navetassa. 1930- luvulla yleistyivät parempituottoiset Ayrshire - rodun lehmät. Houni Ahola 1930 - luku (Soile Venäläinen)
Työnhakuilmoitus maatöihin. Houni oli maatalousvaltainen kylä, mutta palkollisia oli maatöissä harvoin. 29.7.1926 (sanomalehti Karjala)
Hounin Korpelan (26) Vilho Venäläisen kuvassa naiset sahaamassa justeerilla miesten katsellessa. Teksti kuvan takana: "Tässä olemme sahaamassa miehet istuvat puun päällä ettei puu pahasti heilu kun vetämme sahaa". Henkilöt ja paikka tunnistamatta. 4.7.1928 (Matti Venäläinen)
Moottoreiden esittelyä ehkä Maamiesseuran järjestämänä. Oletuksena Vahviala 1930 - luvulla (Matti Venäläinen)
Puutarhan ja kasvimaan hoito toi satoa syksyisin. Kasvimaan kastelua Peltolassa. Tilalla harrastettiin myös mehiläisten hoitoa. Houni Peltola (28) 1930 - luvulla (Soile Venäläinen)
Heinätöitä 1930 - luvulla Jokelan Aune Haaruksen mukaan Lautalan Hakalassa, Myllysen pellolla. Heinäseipäät sikatuurimallia. Nuijamaa Lautala Hakala 1930 - luku (Elsi Venäläinen)
Viljan korjuuta Hounilla 1937. (Leena Myllynen)
Maitolanhoitajien retkellä Kavantsaarelle oli Jokelan Aune Haarus, joka toimi Lautalan kylän Valion maidon vastaanottoaseman hoitajana. Hän oli käynyt Viipurin Maanviljelysseuran karjanhoitokurssin. Hounilla maitoa kuljetettiin aamujunalla Viipuriin Valion meijeriin joko Hounin tai Louon pysäkiltä. Maitokannut palautettiin iltajunalla. Antrea Kavantsaari 1937 (Elsi Venäläinen)
Pellavan loukutusta 1935 Mälkin uuden saunan edessä. Vasemmalla takana Martta Mälkki, tuntematon, Seppälän (29) Hilda Sipiläinen, Anttilan (25) Liisa Houni, Maria Toivola, Mattilan Alina Mälkki ja Linda Sipiläinen. Lapset Maija Mälkki, Seppälän Maini ja Helli Sipiläinen sekä Esko Mälkki. Houni Mattila (24) 1935 (Esko Mälkki)
Naisten kotityöt olivat aikaavieviä ja raskaita. Pyykki pestiin käsin. Vesi nostettiin kaivosta ja lämmitettiin padassa. Pesuastiana oli puinen lahankka. Jokelan saunan edustalla pyykillä Oili Haarus kesälomallaan. Houni Jokela (31) 1938 (Elsi Venäläinen)
Muistokirjoitus - Hounin entinen ratavartija Esaias Liffländer (1851-1928). 2.10.1928 (sanomalehti Työ)
Riihimäen isäntä Mikko Houni (7. vas.) työskenteli myös Nurmin asemamiehenä. Hounin ratavartija Otto Messon poika Toivo (1899-1934, 8. vasemmalta), työskenteli myös rautateillä. Nurmin rautatieasema (nu86) 1920 -luku (Nurmin kuvakokoelma)
Topparoikkamiehet radan kunnostuksessa. Valkoiset paidat ehkä työsuojelullinen määräys? Vasemmalla Korpelan Matti Venäläinen, toisena oikealla serkkunsa poika Peltolan Toivo Venäläinen. Kylään on saatu sähkölinja Kintereen koskesta Vahvialan Sähkö Oy:n kautta. Houni 1930- luvun loppupuoli (Soile Venäläinen)
Järvenpään pysäkin odotushuoneen katonkorjausporukka. Naapurikylän miesten kanssa oikealla Hounin Korpelan Matti Venäläinen. Järvenpää Hämeen pysäkki (jp6) 1935 (Matti Järvenpää)
Tyyne Myllynen (s.1917) Tervajärven Kotterin talosta (tr50) oli lastenhoitajana Hounilla. Talo ja lapset tunnistamatta. Houni 1930-luvun lopulla (Leena Myllynen)
Hounin taloista käytiin myymässä Viipurin torilla käsityö- ja maataloustuotteita saaden käyttörahaa perinteiseen omavaraistalouteen. Työssä Viipurissa kävivät mm. kartoittaja Konsta Mälkki (24), puutarhuri August Peltonen (38), varatuomari, asianajaja Klaus Väisälä (39), Viipurin maanviljelysseuran sihteeri, agronomi Väinö Huuhtanen (17) sekä rautatieläinen Juho Myyrä (42). Viipuri 1930-luku (Mervi Jokela)
Sota- aikaan miesten ollessa rintamalla naiset ja nuoret työvelvollisina astuivat apuun. Hounilta työskenteli rautateillä ainakin Annikki Vahvelainen (18), Helga Houni (25) sekä Eila ja Maila Venäläinen (27). Työporukka Viipurin asemalla 1944 (Mervi Jokela)