Talo nro 19 Aho

Anna Kaikko o.s. Louko 1853-1934 poikansa Heikin kanssa. Kuvaan liittyy tapahtuma, että Anna miehensä Juhana Antinpoika Kaikon 1853-1914 kanssa oli käynyt Lappeenrannassa yhteiskuvassa. Haluttiin muistokuva, kun Juhana oli jo huonokuntoinen. Valokuvaamosta otettiin yhteyttä, että kuva oli epäonnistunut ja pyydettiin uuteen kuvaukseen. Juhana oli jo niin heikko, ettei pystynyt lähtemään ja Heikki lähti isänsä sijaiseksi. Anna ja Juhana olivat avioituneet 20.11.1875 ja saivat lapset Eeva 1876-1933, Eljas 1880-1954, Heikki 1883-1952, Helena 1886-1910, Matti 1890-1913, Juho 1894-1983 ja Josep 1894-1894. Studiokuva 1914 Lappeenranta (Hilkka Pusa)

Kaikon aikuisiksi varttuneista lapsista vanhin Eeva s. 1876 avioitui Anton Meijerin s. 1879 kanssa 14.07.1901. Meijerit asuivat Hounin Ukonjärvellä. Anton kävi Uuraassa kantajana A Ahlström Oy:n lautatarhalla. Jatkoa Hounin kuvissa ho47. Houni Ukonjärvi 1920-luku (Sisko Dunderfelt)

Kaikon veljekset Eljas s.1880 ja Heikki s. 1883 viettivät morsiantensa kanssa kaksoishäitä 22.10.1905. Hiivaniemi kuului silloin Lappeen pitäjään ja seurakuntaan, mutta morsianten kylät kuuluivat Viipurin maaseurakuntaan ja siksi nämä kuulutukset julkaistiin myös Viipuri-lehdessä. (Sanomalehtiarkisto Viipuri)

Eljas Kaikosta ei ole nuoruusajan kuvaa Hiivaniemen ajalta. Tämä kuva on 50-vuotispäivänä 1930. Eljas työskenteli rautateillä ja sai Viipurista 1910 viran VR:n radanvartijana. Hän muutti Viipuriin 1915 toimien Papulan rautatiesillan siltavahtina. Lapset Arvi s. 1911 ja Väinö s. 1917 ensimmäisestä, Maire s. 1922 ja Kaarlo s. 1925 toisesta avioliitosta. Eljaksen VR:n työ jatkui 1928 Värtsilän Niiralassa, jossa Elias kuoli 1954. (Timo Kaikko)

Eljaksen ensimmäinen vaimo Anna Lyijynen työskenteli myös VR:n palveluksessa. Avioliitto päättyi eroon 1919. Viipuri 1916 (Timo Kaikko)

Arvi Kaikko. Hiivaniemessä 1911 syntynyt ja siellä varhaislapsuutensa viettänyt Arvi peri musikaalisuuden isältään Eljakselta, joka soitti torvea Viipurin työväenyhdistyksen soittokunnassa. Arvin pääsoitin oli viulu, jota hän soitti useammassa orkesterissa mm. Pyramid ja Cooperativa Jazz Band. Viipurissa toimi myös soitannollinen kerho, jossa Arvi soitti tenori- ja baritonitorvea. Viipuri 1930-luku (Timo Kaikko)

Arvi Kaikko kävi esiintymässä Viipurin lähikunnissa kyläjuhlissa ja tanssipaikoilla. Isä Eljas oli usein mukana soittokeikoilla Hiivaniemessä. Musikantit yöpyivät Heikki Kaikon luona ja serkut ihastelivat kiiltäviä soittimia. Tämä kuva on jostakin seuratalon tansseista. Arvi Makkonen viulu, Einari Kalso haitari ja Arvi Kaikko tenoritorvi. Viipurin seutu 1930-luku (Timo Kaikko)

Tämä on ainoa kuva kaksoishäiden ajalta. Kuvassa istuu Louon kylästä kotoisin ollut Heikki Kaikon nuorikko Aliisa Särkijärvi s.1883 sisarensa Josefiinan s. 1888 kanssa. Aliisa oli juuri avioitunut, joten sormus oli näyttävästi esillä. Kerrotaan, että Aliisan vanhemmat harmittelivat avioliittoa mökin pojan kanssa kun Josefina viiden vuoden kuluttua avioitui ”parempaan säätyyn” talollisen pojan kanssa. Studio E. M. Anderssen Viipuri 1905 (Hilkka Pusa)

Tämä häälahjaksi saatu kahvipannu on muisto Heikki ja Aliisa Kaikon yhteisestä alkutaipaleesta. He asuivat aluksi vuokralaisina Hiiren isossa talossa kun omassa kotimökissä oli ahdasta. Myöhemmin Heikki lunasti Edvard ja Tilda Sahamiehen tilalla olevan vanhan mökin. Ajankohta lienee ollut 1914-1915 jolloin isä kuoli ja velipojat Eljas ja Juho muuttivat Viipuriin. Äiti Anna jäi Heikin perheeseen. Kuvaaja Hilkka Pusa Kotka 2020 (Hilkka Pusa)

Heikki Kaikko perheineen. Aliisa Kaikko o.s. Särkijärvi s. 13.11.1883 ja Heikki Kaikko s. 8.3.1883. Ensimmäinen lapsi Väinö s. 1906 menehtyi 1911. Takana lapset vas. Elma s. 1907, Eveliina s. 1912 ja Einari s. 1910. Edessä vas. Rauha s. 1920, Aarne s. 1914 (kuoli tapaturmaisesti 1921) ja Ester s. 1917. Kuvauksen jälkeen perheeseen syntyi vielä Hilkka v 1922. Heikki Kaikko kävi työssä Wekrothinniemen höyrysahalla ja laajensi pientä tilaansa ostamalla pala kerrallaan metsää, jonka hän sitten raivasi pelloksi niin, että sodan syttyessä peltoa oli 11 ha. Hiivaniemi Aho 1921 (Hilkka Pusa)

Serkkutapaaminen Meijereillä Ukonjärvellä ho47. Vasemmalta: Lempi Meijer, Hilkka Kaikko, Ester Kaikko, Elma Meijer, Rauha Kaikko ja Pentti Juhonpoika Kaikko. Houni Ukonjärvi 1920-luku (Hilkka Pusa)

Kaikon pihassa kasvoi kolmihaarainen koivu. Sen edessä takana vasemmalta Elma, Einari ja Eveliina, edessä Rauha, Hilkka ja Ester. Hiivaniemi Aho 1920-luku (Hilkka Pusa)

Pekka Storm s. 1926 otettiin Kaikon perheeseen kasvatiksi 1935. Hän oli ollut Viipurissa Markovillan lastenkodissa ja sijoitettu sieltä kasvatiksi Lappeelle. Kasvatusäiti kuoli ja Pekka siirtyi Kaikolle. Talvisodan alkaessa Markovillan lastenkodin kirjoissa olevat lapset evakuoitiin Huittisiin. Pekka palasi Kaikon perheeseen syksyllä -41 ja pysyi perheen jäsenenä niin, että on haudattukin kasvattivanhempiensa kanssa samaan hautaan Artjärvelle. Studiokuva 1930-luvun lopulta. (Hilkka Pusa)

Opintokerhoja pidettiin vuorotellen eri taloissa, tällä kertaa Kaikon tuvassa. Ohjaajana oli Eino Käki Louolta. Ohjelmassa jokainen piti vuorollaan esitelmiä, lausuttiin runoja ja opeteltiin kokouskäytäntöjä. Joulujuhliin harjoiteltiin näytelmiä. Kerran tehtiin retki Helsinkiin saakka ja tutustuttiin presidentinlinnaan ja suurkirkkoon. Tuvan seinällä näkyy kasvavan oleanteri, joka siihen aikaan oli tuvissa yleinen koristekasvi. Se vaatii valoisat ja viileät olosuhteet. Kaikon tuvassakin oli ikkunat kolmella seinällä. Hiivaniemi Aho 1930-luku (Hilkka Pusa)

Einari Kaikko suoritti varusmiespalveluksen Terijoella sijoitusyksikkönä Kellomäen varuskunnan 2. Erillinen Pioneerikomppania. (Hilkka Pusa)

Heikki Kaikon vanhin tytär Elma ja Tyyne Töyrylä Kuusikon talosta hi11, 1920-luku (Hilkka Pusa)

Elma Kaikko vihittiin 2.6.1929 Antti Kaikon kanssa. Kuvassa morsian kukkaistyttöjen ympäröimänä. Henkilöt oikealta: Elina Sorjonen, Eveliina Kaikko, Siiri Kaikko, morsian Elma Kaikko, Saimi Hurja, Kerttu Patrakka, Aune Vihtonen, Lempi Kaikko, Elma Meijer, Elma Maijanen, Vieno Sipiläinen ja 2 tunnistamatonta. Häätarjoilut olivat Kaikolla ja tanssit tanssittiin palokunnantalolla. Hiivaniemi 1921 (Hilkka Pusa)

Elman puoliso Antti Kaikko Kolkan talosta. 1920-luku (Hilkka Pusa)

Sulhanen Antti Kaikon kukkaispojat ovat esillä niin, että sulhanen on jäänyt taaimmaiseksi oikealle. Sulhasesta vasemmalle Anton Kuuluvainen, Anton Sorjonen, Evert Vahvelainen, Kalle Meijer, Ville Vihtonen, Sulo Kaikko, Topi Sahamies, Uuno Vahvelainen, Einari Kaikko, Väinö Kaikko, Reino Sahamies. Hiivaniemi Aho 1929 (Hilkka Pusa)

Anna-Liisa Kaikko ja Hilkka Kaikko rippikuvassa. Kirkkoherra Aleksanteri Vehniäinen oli Hilkan kummi. Vauvaa oli lähdetty kastamaan sillä ajatuksella, että pappilassa olisi paikalla ihmisiä, jotka olisivat voineet todistaa kastamisen. Sillä kerralla väkeä ei ollutkaan ja kirkkoherra Vehniäinen ehdotti, että hän alkaa kummiksi pappilan apulaisen kanssa. Kun Hilkka myöhemmin oli isänsä kanssa ruumiskuljetuksessa ja kyyditsivät kirkkoherraa pois hautajaisista, oli isä-Heikki esitellyt kirkkoherralle hänelle kummityttönsä. Vehniäinen oli peitellyt Hilkan rekeen erityisen lempeästi. Hiivaniemi 1938 (Hilkka Pusa)

Einari Kaikko. Kuvausajankohdasta ei ole tietoa. Einari taisteli talvi- sekä jatkosodassa. Hän haavoittui 15.6.1944 Kuuterselän taisteluissa. Hän oli ollut kaverinsa Hugo Kaipian kanssa suojapoterossa, johon osui kranaatti. Kaipia menehtyi ja Einari haavoittui jalkaan. 1930-luku (Hilkka Pusa)

Työikäiseksi tultuaan Eveliina Kaikko lähti kotiapulaiseksi viipurilaisperheeseen. Evakkovaiheessa tiet olivat erkaantuneet ja talvisodan päätyttyä perhe etsi Eveliinaa lehti-ilmoituksella. Sodan aikana hän kuitenkin oli tutustunut Vilho Hankoseen, avioitunut 1941 ja muuttanut miehensä kotiseudulle Poriin. Studiokuva 1941 (Hilkka Pusa)

Talvisodan evakkoon lähtiessä laitettiin tyttäret Ester, Hilkka ja Rauha edeltä junassa. Hiivaniemen tienvarressa oli paljon paleltunutta karjaa ja Heikki ja Aliisa jäivät odottamaan teurastajaa ja tulivat sitten perässä. Ensimmäinen evakkopaikka oli Punkalaitumen kirkolla, josta heidät siirrettiin pian Jalasjoen kylään. Kun jatkosodan alkaessa rintama alkoi siirtyä takaisin, lähti Kaikon perhe odottamaan kotiin pääsyä lähemmäksi Lappeen Toikkalaan Heikin Juho-serkun luo. Edessä vanhemmat Heikki ja Aliisa, takana Einari, Ester, Rauha ja Hilkka. Lappee Toikkala 1941 (Hilkka Pusa)

Ester oli käynyt Viipurin talouskoulussa pukuompelulinjan ja teki aluksi töitä kotona Hiivaniemessä. Palattuaan evakosta hän vuokrasi huoneen Lappeenrannasta parempien työmahdollisuuksien takia. Eteisessä oli komero vähien tavaroiden säilyttämistä varten. Sieltä alkoi kummallisesti hävitä tavaroita, jopa omaa hääpukua varten hankittu kangas. Selvisi, että seinän takana asuva naapuri, oli irrottanut komeron takaseinän lautoja naulauksista. Studiokuva 1930-luku (Hilkka Pusa)

Ester Kaikko avioitui sota-aikana taipalsaarelaisen Ilmari Kaupin kanssa. Ilmari haavoittui kranaatinsirpaleesta keuhkoihin ja hoiti loput sota-ajasta haavoittuneiden kuljetuksia. Studiokuva 1940-luku (Hilkka Pusa)

Hilkka Kaikko Lappeen Toikkalassa Korkea-ahon talon veräjällä, jossa hän oli lypsäjänä kotiin pääsyä odotellessa. 1941 (Hilkka Pusa)

Kaikot palasivat kotiinsa Hiivaniemeen lokakuussa 1941. Heikin 1928 rakentama talo oli muuten ehjä, mutta seinäpahvit oli revitty pois. Lähialueella oli useita venäläisten korsuja ja pahveja oli ripustettu niiden seinille. Kaivolle oli venäläisiltä jäänyt kypärä, jossa oli hyvä pestä perunoita. Kaikon talossa oli kylän ensimmäisiä sähköjä. Taustalla näkyy Rouhialan sähkölinja, joka halkaisi Kaikon metsät. Linja tuli niin lähelle, ettei tarvittu yhtään sähköpylvästä vaan haarajohdot vedettiin taloon ja navettaan suoraan linjasta. Hiivaniemi Aho 1942 (Hilkka Pusa)

Kotona oli kaikki rempallaan talvisodan jäljiltä ja perheen työvoima oli supistunut monin tavoin. Puolustusvoimien käyttöön annettu hevonenkin oli menehtynyt sotatielleen. Jostain saatu uusi hevonen oli vikuri ja potkaisi Heikiltä käden poikki ja hän joutui sairaalaan. Kaikon nuoret tytöt Hilkka 19 v, kuvan Rauha 21 v ja kasvattipoika Pekka 15 v ottivat paljon vastuuta; hakkasivat halkoja, purkivat piikkilankaesteitä ja kyntivät perunavakoja. Onneksi Paarmakalliossa sijaitsevalta vankileiriltä saatiin kyntötöihin avuksi inkeriläinen sotavanki, jonka kanssa ei ollut kieliongelmia. Tällä kylän luottovangilla oli kova kohtalo. Hän yritti karata leiriltä ja tuli ammutuksi lähisuolla. Hiivaniemi Aho 1940-luku (Hilkka Pusa)

Sota oli tuhonnut Hiivaniemen uuden koulun. Kuvan aikuiset vasemmalta Aliisa Kaikko, Rauha, Vappu ja Hilkka Kaikko. Lapset Irma Räisänen, Kerttu ja Martti Kaikko, Eino Vainikka ja tunnistamaton. 1942 (Hilkka Pusa)

Hilkka Kaikko pääsi keväällä 1942 töihin Viipuriin VR:n matkatavarasäilytykseen ja tämä kuva on otettu tarvittavia henkilöpapereita ja kulkulupaa varten. Päällä on Esterin ompelema tummansininen leninki, jonka kaulukseen oli ommeltu koristeeksi muodikasta punaista ”sutassinauhaa” Studiokuva 1942 (Hilkka Pusa)

Einari Kaikko ja Laila Houni Hounin kylästä vihittiin jatkosodan alkuvaiheissa. Kotona järjestettiin lähimpien ihmisten kesken kahvitilaisuus. Studiokuva 1942. (Hilkka Pusa)

Einari Kaikko sotalomalla. Kaikesta tavarasta oli kova pula, niin myös kengistä. Lailalla on jalassaan Viipurista ostetut puupohjaiset kengät joiden päällys oli paperinarupunosta. Jos ne pääsivät kastumaan, likosi punos käyttökelvottomaksi. Sitten pohjiin naulattiin itse uudet päälliset esimerkiksi vanhoista saappaanvarsista. Hiivaniemi Aho 1943 (Hilkka Pusa)

Heikki ja Aliisa Kaikko. Taustalla on talon 1933 rakennettu navetta. Heikin sylissä Eveliinan tytär Leena s. 1942. Hiivaniemi Aho 1943 (Hilkka Pusa)

Iloiset, tyylikkäät ja pahaa aavistamattomat neitoset Laina Naatti ja Rauha Kaikko oik. Viipurissa. Vuonna 1944 helluntai oli 27-28.5.. Neuvostoliiton suurhyökkäys alkoi kahden viikon kuluttua 10.6. ja Viipuri menetettiin 20.6.1944, kolmen viikon kuluttua tästä hymyilevästä hetkestä. Viipuri 1944 (Hilkka Pusa)

Univormupukuiset Hilkka Kaikko Hiivaniemestä vas. ja Sylvi Kymäläinen Nurmista työskentelivät Viipurissa VR:n matkatavarasäilytyksessä. Työtehtävissä pysyttiin 1944 viimeiseen asti niin, että Hilkka Kaikko pääsi lähtemään Viipurista 18.6. viimeisellä täpötäydellä junan moottorivaunulla vihollisen ollessa jo kaupungissa. Pakenevia ihmisiä oli junan katollakin ja Hilkka seisoi junan ulkorappusilla pitäen kiinni ovenkahvoista. Viipuri 1942 (Hilkka Pusa)

Eveliina Hankonen jäi sotaleskeksi Leenan ja Karin kanssa, kun hänen miehensä Vilho Hankonen kaatui Äyräpäässä 21.8.1944. Studiokuva 1944 (Hilkka Pusa)