Millä työllä saatiin elanto Häsälässä?

Häsälän kylä oli kauan tunnettu puuastioiden valmistajistaan. Astioita riitti isoista saaveista pieniin koriste-esineinä esillä pidettäviin katajapyttyihin. Tuotteiden teknisenä nimenä on uurreastia pohjakimpien asennustavan mukaan. Suurosen Saska oli katajapuun suurjalostaja. Viipurin torilla kauppa kävi hyvin, sillä Suurosten taidokkailla astioilla oli maineikkaat perinteet. Kuvassa Saska viimeistelee ’yksikorvaista’ kippoa. (Erkki Turkia)

Einari Simonpoika Suuronen s.1911 on monipuolinen kädentaitaja, seppä ja soitinvalmistaja, joka sotien jälkeen valmisti Hauholla hirviveistoksia ja maalasi tauluja. (Erkki Turkia)

Omavaraistalous varmisti elintarvikkeet omaan ruokapöytään. Kuvassa peruna-auran varsissa on Eino Suuronen ja hevosta toppuuttelee Liikkasen Lauri. Perunoita kätkevät Jenny Suuronen, Liikkasen Sievä ja Kivojan Anni Suuronen. (Erkki Turkia)

Anna Joukaisella on kutomakone, jolla syntyy neuleita lähikyliin ja Viipuriin asti myytäviksi. Apulaisina ovat tässä vasemmalla Annan sisko Katri ja keskellä Mustosen Sylvi. (Erkki Turkia)

Nuorena on vitsa väännettävä. Hankehommissa kävivät pojat koulun jälkeen v.1931. Vasemmalla Kivikon Toivo Suuronen s.1922 ja Lehtolan Oiva Suuronen s.1923 tässä savotalla. (Erkki Turkia)

Suurosen Mikolla oli valokuvauskone Hannover 9 x 12 cm ja tämä pariskunta taltioi Häsälän kylän elämää kuviksi enemmän kuin ketkään muut. Siihen aikaan kuva valotettiin lasilevylle, joiden kasetteja näkyy kuvan oikealla sivulla. Viipurista ostettiin kemikaaliot joista liuotettiin aineet lasilevyjen ja paperikopioiden kehittämiseen. Kopioinnin yksi vaihe oli valotus, joka tehtiin esim. talvella öljylampun valolla. Kehitys suoritettiin punaisessa valossa. Mikon kuoleman jälkeen Hilja jatkoi kuvausta ottaen mm. koulujen luokkakuvia, rippikoulukuvia ym. ym. Mikon kirjallista tuotantoa on painettu kirjaseksi Mikko Suuronen: Runoja ja kirjoituksia. (Erkki Turkia)

Martti Taimela ja poikansa Vilho rakensivat Rautakoskeen myllyn vuonna 1920. He siirtyivät sitten Vahvialan Vanhakylään ja sieltä vuonna 1926 Urpalaan. Sodan melskeet veivät suvun vesan Heikki Taimelan Ravijoelle. Rautakoskella jauhoivat ja sahasivat Ruhanen ja Piiroinen ja edelleen Väinö ja Vilho Kaulio. Ketvellit ostivat kosken ja laitokset vuonna 1932. Rautakoski jäi rajanvedossa Suomen puolelle. Oiva Ketvell rakensi kosken partaalle kesäpaikkansa ja jätti rantaan muistoksi sukunsa yrittäjyydestä lyhytkampisen Kotka-raamisahan. (Erkki Turkia)

Häsälän Uuskartanon talon perustaja Martti Turkia oli oheisammatiltaan seppä, paja oli jo hänen ajaltaan 1900-luvun alusta. Väinö jatkoi isänsä ammattia ja virittelee tässä kylän niitto- ja haravakoneita alkavaan heinänkorjuusesonkiin. Uuskartano 1930-luku (Erkki Turkia)