Uusikirkko tänään

Poljany

Karjalankannaksen paikannimet venäläistettiin vuosina 1948 – 1949. Nimien muutoksella pyrittiin hävittämään viittaukset päättyneessä sodassa vallatun alueen suomalaiseen menneisyyteen. Uusikirkko sai nimen Поляны (Poljany) = metsäaukeat, peltoaukeat. Pole tarkoittaa peltoa, poljana pelto- tai metsäaukeaa. Kylälle ehdotettiin ensin nimeä Novinka (uusikylä), mutta sen muistuttaessa tietyllä tapaa vanhaa nimeä, sitä ei hyväksytty. 

Elinkeinoista

Poljanyssa toimi jo vuonna 1944  sovhoosi. Edelleen siellä toimii Maataloustuotantoyhtymä Poljany. Peippolassa sijaitsee suuri lypsykarjanavetta. Poljanyssa tuotetaan maitotaloustuotteita mm. rahkaa, juustoja, lihaa sekä viljellään perunaa. 

Mitään suurempaa teollisuutta siellä ei edellenkään ole, mutta myydään hiekkaa, soraa, sepeliä sekä valmistetaan betoni- kipsi- ja sementtituotteita. Lisäksi harrastetaan mm. puutavaran tukkukauppaa, myydään rakennusmateriaaleja, katulaattoja, reunakiviä jne.

Turismi

Turismi on Poljanylle myös tärkeää. Kirkonkylässä Pitkäjärven rannalla, jossa aiemmin sijaitsi viipurilaislaisten kesäsiirtola, sijaitsee nykyään melko laadukas Auroa klubi, joka tarjoaa niin villa-tyyppistä majoitusta kuin huoneistoja pienkerrostaloissa. Saatavilla on mm. mini-golf, pyörä- ja venevuokrausta, surffausta, ratsastusta jne. Lisäksi lähellä sijaitsee Kirotshnoe podvorje, jossa on tarjolla saman tyyppisiä palveluja kuin Aurora klubissakin. Halolassa sijaitsee semiozeran mökkikylä ja Halilassa luostarin yhteydessä pienimuotoista hotelli- ja mökkitoimintaa sekä maatilamatkailupalveluja. 

Asutuksesta

Suomen aikana Uuteenkirkkoon kuului noin 60 kylää. Nykyään asutuskeskittymiä on 28. Pinta-ala on hieman suurempi (707 m2), sillä siihen kuuluu osia entisestä Kanneljärvestä. Poljanyn väestömäärä on noin 15.000. Itse hallintokeskuksen (kirkonkylän ydin) alueella asuu noin 1.600 asukasta. Alueelle on rakennettu viime vuosina uusia kerrostaloja sekä paikallinen "agrimarket". Kirkonkylästä löytyy mm. pari kauppaa, ruokala ja tori.

Ensimmäiset asukkaat saapuivat heti talvisodan jälkeen, jolloin kyse oli pääosin naisista lapsineen, sillä miehet palvelivat vielä sodassa. Alun perin väestöä siirrettiin Vologdasta, Tveristä ja Kazanin alueilta.

Kamenka entinen Kaukjärvi

Kamenka mainitaan nykyisen Uudenkirkon suurimmaksi asutuskeskittymäksi, jossa vuonna  2007 asui noin 5.500 ihmistä. Kunnanjohtaja Vladimir Vasiljevilta saadun tiedon mukaan vuonna 2012 Kamenkan asukasmäärä oli noin 2.000.

Kaukjärvellä sijaitsi Suomen aikana  kuuluisa Perkjärven tykistöleiri, ja vielä edelleenkin alue toimii Venäjän tykistön harjoitusalueena. Nyt siellä toimii 138. erillinen moottoroitu jalkaväen prikaati, jonka valmiusryhmä pääosin koostuu pelkistä ammattisotilaista. Putin ja puolustusministeri Shoigu vierailivat alueella vuonna 2014.