Muinaisuutta

Uusikirkko mainitaan kirjallisissa aineistoissa ensimmäisen kerran vuonna 1445. Uudenkirkon kylistä Kaukjärvestä ensimmäiset maininnat ovat noin sata vuotta varhaisemmalta ajalta v. 1348, jolloin Ruotsin kuninkaan, Maunu Eerikinpojan mainitaan ostaneen Kaukjärven alueen. Kaukjärveä on myös kutsuttu omaksi pitäjäksi, ja sillä on ollut omat käräjät ja hyvin itsenäinen asema. Myös ensimmäisen kirkollisen keskuksen uskotaan sijainneen Kaukjärvellä.

Arkeologiset kaivaukset

Uudeltakirkolta on tehty laajimman Kaukjärven Kelosenniemen kaivauslöydön lisäksi 16 irtolöytöä, joista 12 ajoittuu kivikaudelle ja neljä rautakaudelle tai historialliselle ajalle + venäläisten tekemät löydöt.  Vanhin löytö Uudenkirkon alueella on tehty Metsäkylässä, josta on löytynyt primitiivinen kirves, iältään yli 8.000 vuotta.

Kaukjärvi

Suurimmat kaivaukset Äyräpään kihlakunnassa tehtiin Kaukjärvellä. Kaivauksia alueella on tehty vuonna 1926 Aarne Europaeuksen johdolla ja vuonna 1933 Sakari Pälsin johdolla. Myös venäläinen V. Timofejev teki tutkimuksia vuonna 1984, ja arkeologi Juha Ruohonen 2010-luvun alkupuolella.

Kelosenniemen rantahietikolla on laaja kivikauden ja rautakauden asuinpaikka (tulisijoja: liesikiveysten jäänteitä ja yksi kokonainen liesi sekä irtainlöytöjä). Paikka sijaitsee Kaukjärven luoteispäässä, jonka itäpuolella valtatien toisella puolen sijaitsi Perkjärven tykistöleiri. Löytöpaikan laajuus on noin 40 x 50 m. Alueelta on lisäksi tehty 1.229 irtolöytöä.

Muita irtolöytöjä ovat mm.: Inosta löytyneet jauhinkivet vuonna 1914 junarataa rakennettaessa (löytöpaikka on jäänyt rautatien alle), Valkeahovin lastenkodin pellolta 1937 löytynyt vasarakirveen teelmä, Kaukjärven Suikin tilan rantapellolta löytynyt oikokirves 1920-luvulla, Keppolasta löydetty kampariipus, Vammeljärven rannalta Vammeljoen suusta vuonna 1932 löydetty kourutaltta, sekä Vammesuun kylän Herman Polkon talon maalta löydety tuuran katkelma.

Neuvolassa on sijainnut suurkivi, jolle on käyty uhraamassa. Tosin tästä ei ole varmuutta, onko kyseessä oikea kuppikivi.

Muinaislinnat

Muinaislinnoista ei ole virallista näyttöä. Kirkonkylässä kirkon lähettyvillä "Itkumäellä" on kuitenkin ollut nähtävillä puoliympyrässä valleja, jossa on oletettu olleen jonkinlaisen linnoituksen. Muita linnoituksia on mahdollisesti ollut Vammelsuussa, Riivinlinna, Vartiusmäki Vihmalan lähellä sekä Tarkkalanmäki, jossa on kerrottu olleen puutykkejä.

Kaivauksia Kaukjärvellä vuonna 1926 ja 1933

Kivikautinen asuinpaikka 1926 Salomon Kelosen rannassa (Aarne Europaeus) sekä miehiä kaivamassa samalla alueella vuonna 1933 (Sakari Pälsi). 

Sivun ylhäällä oleva kuva Kaukjärveltä 1920-luvulta. Kaikki kuvat Museovirasto.