Rauhanviita -puisto

Rauhan viita ja Uudenkirkon hautausmaamuistomerkki

Rauhan viita –alue muistomerkkeineen valmistui Uudenkirkon hautausmaalle  v. 1991. Vihkiäistilaisuutta vietettiin 13.7.1991, jossa mukana oli suuri joukko uusikirkkosia sekä Poljanyn nykyisiä asukkaita.

Hankkeen isänä voidaan pitää Salon karjalaisen perinneyhdistyksen perustajaa Esko Pajua, jonka aloitteesta Uusikirkko Säätiö ryhtyi toimeen.  Hankkeen ensimmäiset ajatukset liittyivät kotiseuturetkeen Uudellekirkolle v. 1990. Oltiin kotona Kannaksella lapsuuden-maisemissa, mutta vieraat vainajat hautausmaalla tuntuivat oudolle. Tämä nostatti Esko Pajulle idean siitä, että hautausmaa-alue voitaisiin osin rauhoittaa sankarivainajien muistolle. Muistomerkkihankkeessa oli merkittävästi mukana silloisen Poljanyn (Uudenkirkon) paikallisia ihmisiä mm. Autocomp-yhtiöstä, joiden avulla puisto rakentui. Ilman muistomerkkihanketta tilalla saattaisi nyt olla kerrostaloalue, jota jo 90-luvun alussa suunniteltiin hautausmaalle toteutettavaksi. Hankkeen mahdollistivat osaltaan myös moninaiset lahjoittajat. Tahoja oli yhteensä 203, joista suurin osa lienee ollut syntyperäisiä uusikirkkolaisia ja heidän jälkeläisiään. Lisäksi lahjoituksia saatiin yrityksiltä ja yhdistyksiltä.

Vuonna 1993 asennettiin palaneen kirkon pääsisäänkäynnin vasemmalle puolella säilyneeseen peruskiveen 40 x 40 cm pronssinen muistolaatta, mutta laatta varastettiin 1998.

Muistomerkkialueen risti on uusittu vuonna 1996. Viimeisimmän ristin on valmistanut Erkki Määttänen.

Vuonna 1999 Uusikirkko-seuran toimesta alue aidattiin 200 m uittokettingillä ja alkuperäisiin hautausmaan portinpieliin asennettiin rautaportti. Portti noudattaa alkuperäisen portin muotoa.

Vuonna 2015 alueelle on pystytetty opastetaulu Pääkaupunkiseudun uusikirkkosten, Turun Uusikirkko-kerhon, Uusikirkko-seuran ja Uusikirkko-Säätiön toimesta.

Rauhan viita –alueen puisto muistomerkkeineen on monien Uudenkirkon matkailijoiden käyntikohde edelleen vuosittain. Vuosina 1991-1997 hoidosta vastasivat Uusikirkko-seura ja Uusikirkko-Säätiö. Vuodesta 1998 hautausmaan kunnostusmatkoista on vastannut Turun Uusikirkko-kerho. Hoitotyö tehdään talkoilla, ja siihen osallistuu jäseniä kaikista Uusikirkko-yhdistyksistä. Aiemmin matkoja järjestettiin kaksi kertaa vuodessa, nykyään kerran vuodessa yleensä toukokuussa. Alueen hoitoon saadaan apua myös paikalliselta henkilöltä, joka mm.  leikkaa nurmikon.

Alla oleva kuva vuodelta 2016|Esa Lempiäinen

Graniittilaatan teksti

”Tällä alueella sijaitsi Uudenkirkon seurakunnan hautausmaa, johon on haudattu myös 205 sankarivainajaa vuosina 1941–1944. Viimeisin kirkko, joka sijaitsi tästä noin 150 m luoteeseen valmistui v. 1800 ja paloi v. 1939. Kotiseudun mullassa lepäävien vainajien muistoa kunnioittaen Uusikirkko Säätiö ja ent. uusikirkkolaiset."

Sama teksti on myös venäjäksi:

” На этом месте находилось кладбыше приходя Yусикиркко, где захоронены 205 павшик на поле брани в 1941 - 1944. Церков которая находилась от этого места в 150 м на северо-сапад, была построена в 1800 г. и сгорела в 1939 г. ...почитая память усопших в родной земле почивяющих фонд Уусикиркко и прежние жители”

Rauhan viita 1991

Ylimmäisessä kuvassa Esko Paju, Viljo Terho sekä Vilho Hietanen tutkailevat sankarihautausmaa-aluetta maaliskuussa 1991. Kesäiset mustavalkokuvat ovat heinäkuulta 1991, jolloin vietettiin Rauhan viita -alueen vihkiäistilaisuutta. Mustavalkokuvat | Uusikirkko-Säätiön arkistot

Rauhan viita 2000-luvulla

Alla muistomerkki kuvattuna vuonna 2012 sekä graniittilaatan teksti | Outi Grusander. Alimmaisena Aurora-klubin alueelta Rauhan viita -puistoon siirretty vanha hautamuistomerkki | Samuli Tuhkanen