Ensimmäinen kirkko
Kaukjärvi kirkollisena keskuksena
Uudenkirkon ensimmäisen kirkollisen keskuksen oletetaan sijainneen Kaukjärvellä. Kaukjärvestä on Uudenkirkon alueen vanhimmat kirjalliset maininnat. Kaukjärvellä on ollut hyvin itsenäinen asema, ja sitä on kutsuttu jopa omaksi pitäjäksi. On kerrottu, että 1300-luvulla elänyt naispyhimys Pyhä Birgitta olisi aikoinaan omistanut Kaukjärven seudut ja itse rakennuttanut alueelle kirkon. Tämä todennäköisesti ei pidä paikkaansa, mutta hänen nimeään kantava kirkko sinne kuitenkin oletettavasti jo keskiajalla on rakennettu.
Kyseessä oli uhrikirkko. Kaikki, jotka kulkivat Kaukjärven läpi, joko vesitse tai maitse, poikkesivat antamaan rahalahjansa kirkolle, jotta mikään vaara ei matkalla kohtaisi.
Riitaa kirkosta
Kirkko/kappeli rappeutui 1700-luvulle tultaessa. Jumalanpalveluksia pidettiin vain juhannuksena ja Riitan päivänä. Talonpojat olisivat halunneet rakentaa uuden kirkon, mutta papisto tyrmäsi asian tarpeettomana. Vuonna 1781 kirkko oli niin pahoin rappeutunut, ettei sitä enää korjattu. Talonpojat ostivat hirret ja rakensivat hirsista viereen jonkinlaisen latorakennuksen, joka oli pystyssä vielä 1850-luvulla. On kerrottu, että rakennuksessa oli pieni ikkuna ja pöytä, johon oli asetettu Pyhä Kirja.
Kappelin ympäristössä oli hautausmaa; viimeiset hautaukset tehtiin vuonna 1781, ja tämän jälkeen Kaukjärven jumalanpalveluselämä siirtyi Uudenkirkon papiston vastuulle.
Kirkon paikalle saha
!900-luvun alussa osittain hautausmaan päälle rakennettiin saha. Tuolloin alueelta löydettiin ihmisluita, rahoja jne. Tämä herätti paikallisissa pahennusta ja huolestumista: "Hautoi ei saa häiritä sannoit vanhat, joutuu kalman vihoihin.". Alueella on myöhemmin tehty koekuoppakaivauksia. Mm. arkeologi Juha Ruohonen on v. 2011 vieraillut venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa alueella, jolloin he löysivät oletetun vanhan kirkon pohjan.