Uusikirkko-Säätiö

Uusikirkko Säätiön perustaminen lähti liikkeelle elokuussa 1947, jolloin kutsuttiin Uudenkirkon kunnan alueella toimineita yhdistyksiä ja järjestöjä koolle. Varsinaisesti säätiön säädekirja sääntöineen onallekirjoitettu Halikossa 22.10.1948.

Säätiön nimi on muuttunut matkan varrella. Alussa se toimi Uudenkirkon säätiönä, ja myöhemmin Kirkkojärven säätiönä. Vuonna 1952 nimi muutettiin Uusikirkko-Säätiöksi. Ensimmäisenä  hallituksen puheenjohtajana toimi Juho Hietanen ja hallintoneuvoston puheenjohtajana Herman Vesterinen. Myöhemmin hallintoneuvoston puheenjohtanä toimi pitkään Vilho Hietanen ja asiamiehenä Erkki Mannonen. 

Säätiön varat

Luovutetun alueen kuntien toiminta ajettiin 1940-luvun lopulla alas, ja oli tärkeää saada varat omien pitäjäläisten käyttöön. Uudenkirkon hoitokunan hallussa olevista varoista 200.000 mk ohjattiin säätiölle. Myös monet kunnan entiset yhteisöt, seurat, rahastot ja yksityiset lahjoittivat varoja säätiölle. Näistä varoista onn mm. toteutettu Konsta Sirkiän toimittama ja kirjoittama Uudenkirkon ensimmäinen historiateos. Lisäksi on jaettu varoja stipendeinä ja apurahoina.

Erityisen maininnan ansaitsee kotiseutuneuvos Esko Pajun aloitteesta osittain entiselle sankarihauta-alueelle toteutettu Rauhan viita -puisto, jonka rakentumisesta säätiö vastasi. 

Säätiön perintö

Uusikirkko-Säätiö ehti toimia 70 vuotta yhdyssiteenä uusikirkkolaisille niin henkisesti kuin taloudellisesti. Erityisesti alkuvaiheessa tuki oli tärkeää kotinsa menettäneille uusikirkkosille. Uusikirkko-Säätiö lopetti toimintansa vuonna 2018  sen todettua, että nuorempia jatkajia oli haasteellista saada jatkamaan toimintaa. Ja koska säätiön toiminta on myös rajattua, ja Uusikirkko-yhteisöjä toimii useampia, todettiin, että säätiö ajaa oman toimintasa alas. Loput varat jaettiin edelleen toimiville Uusikirkko-yhdistyksille.

Uusikirkko-Säätiön viimeiseksi puheenjohtaksi jäi Terttu Parkkari ja asiamieheksi Eila Paju.