Pitäjäjuhla kokosi uusikirkkoset yhteen

Uudenkirkon pitäjäjuhlaa vietettiin nyt 76. kertaa. Väki oli kokoontunut tällä kertaa poikkeuksellisesti Helsingin Karjalatalolle, mikä tuntui miellyttävän juhlaväkeä. Vaihtelua pidettiin virkistävänä. Ohjelma oli vauhdikkaan monipuolinen. 

Karjalaistaustainen näyttelijä Eija Vilpas haasteli yleisön sydämiin. Hän kertoi omasta taustastaan ja siitä, kuinka karjalaisuus on vaikuttanut hänen elämäänsä jo lapsesta alkaen: "Pidettiin paljon yhteyttä ja oltiin koolla isolla sakilla. Karjalasta kotoisin olevien sukulaisten kanssa oltiin paljon tekemisissä, ja sillä oli voimakas vaikutus". Eija arvioi, että hänen äitinsä osittain lääkitsi Karjala-ikäväänsä osallistumalla oman pitäjänsä seuratoimintaan. Eija kokee, että hän on voinut ammentaa karjalaisesta positiivisuudesta: "Ei ole niin pahaa asiaa, ettei siitä selviäisi. Karjalaiset kykenevät uskomaan tulevaisuuteen, vaikka tulee vaikeaa elämässä." Juurilla Karjalassa Eija kertoo myös äitinsä kanssa käyneen. Eijan "juhladialogi" juontaja Eero Heimolinnan kanssa lämmitti monen pitäjäjuhlakävijän mieltä.

Lisäksi tervehdyksen toivat Helsingin kaupungin apulaispormestari Sanna Vesikansa ja Pääkaupunkiseudun uusikirkkolaisten pj. Marja-Leena Kuosa. Iloista ja välillä haikeaakin ohjelmaa esittivät laulaja-muusikko Eeppi Ursin, Karelia-kuoro sekä Tanssiryhmä Jengat. Lisäksi saatiin nauttia Erkki Tabermanin mainiosta näytelmästä, jossa esiintyivät Jaana Halonen, Marja Felt, Inke Luukka ja Tuovi Paju. Uusikirkko-seuran pj. Outi Grusander toi esille pitäjäjuhla merkitystä tärkeänä kohtaamispaikkana vielä vuosikymmenten jälkeen. Hän arveli, että juhlassa voi lievittää syvällä sydämessä olevaa Karjala-kaipuuta, jotain sellaista jonka tuntee jääneen kokematta. Jotakin, jota haluaa kokea pitäjäjuhlahetkessä yhdessä toisten uusikirkkosten kanssa. Haastelemaan pääsikin "kotikylän" ihmisten kanssa, sillä Pääkaupunkiseudun uusikirkkolaiset, jotka tällä kertaa olivat päävastuussa järjestelyistä, olivat asettaneet pöydät kylittäin, jolloin tuntemattomatkin pääsivät helposti tutustumaan "oman kylän" väkeen.

Ohessa Sanna Vesikansan tervehdyspuhe

Ansiomerkkejä

Tilaisuudessa palkittiin Karjalan Liiton kultaisella ansiomerkillä Uusikirkko-seuran pitkäaikainen jäsen ja hallituksen monissa tehtävissä toiminut Pertti Mamia, joka tänä vuonna jäi "eläkkeelle" 21 vuoden rahastonhoitajan pestistään. Pääkaupunkiseudun uusikirkkosten Harri Leivolle, joka on osallistunut uusikirkkolaiseen yhdistystoimintaan 2000-luvun alusta lähtien ja toiminut Pääkaupunkiseudun uusikirkkolaisten hallituksessa, nykyisin varapuheenjohtajana, myönnettiin Karjalan Liiton pronssinen ansiomerkki. Monien retkien, tapahtumien järjestäjänä ja jäsenasioiden hoitajana sekä emäntäryhmän koordinaattorina toimineelle Pääkaupunkiseudun uusikirkkolaisten Inke Luukalle luovutettiin Uusikirkko-seuran kultainen ansiomerkki. Nuoremman polven edustaja, Joose Kalliomäelle luovutettiin Uusikirkko-lipun naulaamisessa käytetty vasara muistoksi.

(Kuvat: Outi Grusander)