Kotoisilla kujosilla
Missä se mummon tai ukin koti sijaitsikaan? Näin usein facebookin ryhmien jäsenet kysyvät. Suvun historia ja asuinpaikat ovat jääneet vaikenemisen varjoihin, unohduksiin. Kyläkirjoilla ja pitäjälehdillä on merkittävä tehtävä postin avaajana entisiin aikoihin: kyliin, kotoisiin maisemiin, entisten sukupolvien elämänkohtaloihin – arkisiin iloihin ja suruihin ja elämän juhlahetkiin.
Monissa pitäjissä on muistot ja asukkaat, heidän elämänsä ja elinpiiriinsä taltioitu kylä- ja koulupiirikirjoihin, mutta yhtä lailla monessa pitäjässä näin ei ole tehty. Mistä se johtuneekaan? rakkaus menetettyyn on varmasti ollut kaikilla sydämessään, mutta ovatko kannelten kielet katkenneet… Onko kuulijoita ja ymmärtäjiä puuttunut tai onko luovuttaminen ja toivomisen turhuus uuvuttanut muistelijan?
Reilut kymmenen vuotta sitten antautuessani perinteen tallennustyölle ajattelin, että voisin palvella pitäjäyhteisöjäni juuri kyläkirjahankkeissa. Suur-Jaakkimalaisten hallitus on sen jälkeen käynnistänyt aineiston keruun kolmen kylän ja Lahdenpohjan kauppalan osalta. Nämä neljä kirjaa Oppolasta, Reuskulasta, Lahdenpohjan kauppalasta ja Sorolasta syntyivät seitsemän vuoden sisällä ja niitten kokoamisessa ja toimittamisessa tarvittiin monia henkilöitä.
Aikajanan venyessä Karjalan luovuttamisen ajasta muistot kauhtuvat ja muistelijat vähenevät. Tieto ja aineistot ovat usein perikuntien käsissä ja jälkipolvien armoilla. Tahtovatko he kuunnella ja tallentaa suvun vanhimpien kerrontaa ja löytävätkö he muistiinpanot ja valokuvat. Jaakkimalaisetkin ovat paljon kirjoittaneet muistelojaan pöytälaatikoihin, pieniksi kirjasiksi lapsilleen ja lastenlapsilleen, osallistuneet julkaisuihin ja vastanneet kansatieteen laitosten ja SKS:n perinnekeruisiin. Eri arkistoista löytyy paljon tietoa Jaakkiman kyliin liittyen, kaikkea ei ole vielä nuohottu ja löydetty. Kansalliskirjaston digitoiduista lehdistä löytyy myös eväitä kyläkirjoihin. Kaiken tämän kokoamiseen tarvitaan vapaaehtoisuutta, kodeissa aarteiden läpikäymiseen ja lisäksi haastattelijoita, aineistoin kokoajia ja kirjan toimittajia.
Parhaillaan keruut ovat käynnissä Iijärven, Korteelan, Miinalan, Rukolan, Kurenrannan ja Uudenkylän osalta. Aineistoa kertyy hitaanpuoleisesti ja yhteyksien löytäminen on oma haasteensa. Siksi onkin tärkeää, että ikäihmiset muistelevat myös naapureita ja minne he asettuivat ja onko niitä yhteyksiä vielä olemassa. Puskaradiolla keruuviesti kulkee tehokkaasti. Ja oma pitäjälehtemme Jaakkiman Sanomat kertoo kyläkirjahankkeitten etenemisestä, pitää niitä esillä ja kuuluttelee heitä, joita ei vielä tavoitettu.
Kyläkirjatyö on äärimmäisen innostavaa, siinä siirtyy talosta taloon, lähes tapaa sen asukkaita, melkein kuulee kertojan äänet, koko kylän väki tulee tutuksi, samoin elämä ja sen puitteet silloin ennen. Se on vahva tunnematka oman suvun ja heimon kohtaloihin. Onkin aina vähän haikeaa sulkea kirjan viimeinen sivu ja sanoa pienet jäähyväiset kylän väelle kirjan valmistuessa. Mutta pian valtaa into ja iloinen odotus mielen, kun uutta hanketta käynnistetään.
Jos kiinnostut Jaakkiman kylistä, ota yhteyttä!
Tea
