Aikoinaan vauras alue- idyllinen kauppala

Suur-Jaakkimalaiset ovat entisen Jaakkiman, Lumivaaran ja Lahdenpohjan alueelta evakkoon lähteneitä tai heidän jälkeläisiään. Alue sijaitsi Laatokan rannalla luovutetussa Karjalassa. Laatokka, karjalaisten mereksi kutsuttu syvä ja voimakasvirtainen järvi, on valtavan kokoinen ja erittäin kalarikas, 45 eri kalalajia. Laatokalla pysyttiin kalastamaan läpi vuoden mm. lohta, nieriää, siikaa ja muikkua. Laatokannorppa oli ja on oma hyljelajinsa, joka asustaa vain Laatokalla. Siinä missä Suomenlahti jäätyi, pysyi Laatokan ulappa usein avoimena talvisin. Alueen luonto on kuuluisa kauneudestaan jylhine kallioineen, lahtieen, saarineen ja hiekkarantoineen. Ilmasto ja maaperä olivat ihanteellista maanviljelyyn, joka oli tärkeä elinkeino kalastuksen ohella. Laatokan ansiosta hallaa ei alueella juuri ollut. Pitäjän alueella oli lisäksi yli 100 järveä ja lampea sekä moni kapeita jokia, joiden rannoilla oli myllyjä, sahoja ja koskipaikoissa jopa vesivoimaloita.

Alueen keskus oli Lahdenpohja, joka oli vanha kauppapaikka ja kuuluisa talvimarkkinoistaan. Lahdenpohjan satama tunnettiin Laatokan suojaisimpana syväsatamana. Jaakkima ja Lahdenpohja olivat myös tunnettuja varuskuntapaikkakuntia. Viipurin Rykmentti sijaitsi Jaakkimassa Huuhanmäellä ja Rannikkotykistön RT3 kasarmit sijaitsivat Rauhalan kartanon alueella.

Valamon Luostari saarineen oli lähellä ja kun tuuli oli myötäinen, kuului kirkonkellojen soitto mantereelle ja kirkkaalla säällä luostarin kultaiset kupolit kimaltelivat horisontissa. Kesällä monet tekivät kesäretkiä luostariin ja sen saarille, jonne oli mantereelta säännöllinen laivayhteys kesäisin. Ajan saatossa luostarista oli tullut sekä merkittävä turistikohde ja pyhiinvalelluspaikka ortodokseille. 1930-luvulla saarella arvioitiin käyneen yli 30000 matkailijaa.

Alueen vanhin asutus on ollut kreikkalaiskatolinen. Stolbovan rauhan jälkeen 1617 luterilaisuus valtasi alaa ja ruotsalaiset toivat alueelle uudisasukkaita muualta Karjalasta ja Savosta. Esinelöytöjen perusteella asutusta on ollut seudulla ainakin 4000 vuotta.

Ennen evakkotaivalta alueella asui n. 15.000 asukasta. Valtaosa alueen asukkaista oli maanviljelijöitä ja kalastajia. Kalastusta harjoitettiin yhdessä nuottakunnittain. Sodan jälkeen suurin osa suur-jaakkimalaisista sijoitettiin Etelä-Pohjanmaalle Seinäjoen ympäristöön. Nykyisin suur-jaakkimalaiset ovat pistoutuneet ympäri Suomea ja useat meikäläisistä asuvat myös ulkomailla.

Kaiken kaikkiaan Karjalasta lähti evakkoon n. 420.000 ihmistä.

Jaakkimalaissyntyinen varatuomari Veikko Vennamo hoiti satojentuhansien siirtokarjalaisten uudelleen asuttamisen. Hän toimi sotien jälkeen asutusasiain osaston päällikkönä Maatalousministeriössä. Työ oli valtava ja vailla vertaa. Näistä ansioista Veikko Vennamoa voidaan pitää yhtenä suurena suomalaisena.

Tasavallan presidenttimme Aleksander Stubb kirjoitti tämän vuoden Karjalaisten kesäjuhla tervehdyksessään meille karjalaisille seuraavasti. Olen poiminut siitä kaksi lausetta: "Topelius kirjoitti, että karjalainen on ikään kuin Suomen kansan valopuoli. Suomi olisi luultavasti paljon tylsempi maa ilman karjalaisiaan." Hyvä me!

Meidän karjalaisten kannattaa olla ylpeitä omista juuristamme. Karjalaisuus on voimavara, josta voimme ammentaa joka päivä, vaikka small talkin kautta. Kulkekaamme siis rintarottingilla! Onhan meitä nyt jo jopa  n. 1,5 miljoonaa!

Tältä sivuilta löydät tietoa Suur-Jaakkimalaisten järjestön toiminnasta ja kuvia ja tietoja tapahtumistamme. Olemme saaneet iloksemme uusia jäseniä Laatokan Puolustajien Perinneyhdistyksestä, jotka yhä toivotamme tervetulleiksi yhdistykseemme. Teemme läheistä yhteistyötä Viipurin lauluveikkojen kanssa.

 

Tule mukaan toimintaan

 

Nyt voit myös rahallisesti tukea Suur-Jaakkimalaisten toimintaa.

Lisätietoja saat klikkaamalla tästä

 

 

 

Ajankohtaista:

 

Arvoisa Jäsen

 

Hyvää Uutta Vuotta 2025!

Tänä päivänä voimme aidosti ja ylpeästi tuntea itsemme karjalaisiksi, joiden esi-isät ovat asuneet Suur-Jaakkiman alueella. Meidän ei onneksi enää tarvitse hävetä tai peitellä syntyperäämme tai karjalaista kultturia. Olkaamme siis ylpeitä juuristamme!

Vuoden 2025 toimintasuunnitelmamme on täynnä mukavaa ohjelmaa ja toivomme näkevämme sinut kaikissa yhdistyksemme tapahtumissa. Se lähetetään kaikille yhdistyksemme jäsenille tammikuun alussa. Pidä postitamamme jäsenkirje tallessa, josta voit aina katsoa, mitä mukavaa seuraavaksi teemme yhdessä.

Pyrimme myös muistuttamaan sinua tulevista tapahtumistamme myös sähköpostilla.

Yhdistyksemme pitkäaikainen puheenjohtaja Tarja Rantama on tehnyt upean ja pitkän uran puheenjohtajana. Hän ei omasta toivomuksestaan olisi ollut enää halukas jatkamaan puheenjohtajana. Hallitus kuitenkin pyysi syyskokouksessa Tarjaa vielä jatkamaan pestiään vuoden 2025 kevätkokoukseen saakka, jotta löydämme siihen mennessä sopivia puheenjohtajaehdokkaita. Suur-Jaakkimalaisille valitaan äänestämällä uusi puheenjohtaja vuoden 2025 kevätkokouksessa.

Kiitämme Tarjaa jo tässä vaiheessa kaikesta uurastuksesta ja yhteisestä tekemisestä karjalaisuuden ja Suur-Jaakkimalaisten eteen! Tarja, olet ollut mahtava ja aikaansaava puheenjohtaja!

Hallituksesta erosi Irja Taskinen ja hänen tilalleen valittiin Marja Huttunen. Lämmin kiitos Irja hallitustyöskentelystäsi ja tervetuloa Marja, vanha konkari, Suur-Jaakkimalaisten hallitukseen, vuoden 2025 alusta alkaen.

Lähde kanssamme Kansallisteatteriin la. 25.1.2025 katsomaan Jäniksen vuotta

Jäniksen vuosi on Arto Paasilinnan tunnetuin romaani. Se on hullunkurinen ja vilpitön aikuisten teatterisatu vapaudesta ja kohtalon kummallisista kokeroista. Jäniksen vuosi on myös kertomus heikomman puolelle asettumisesta, kertomus siitä miten hyvyys tekee elämän mielekkääksi – tänäkin päivänä.

Komedian ohjaaja on Kristian Smeds.

Olemme saaneet varattua liput hyviltä paikoilta. Kai siekin tuut?

Kokoonnumme Kansallisteatterin ala-aulassa klo 16.45, jossa jaamme teatteriliput.

Teatterilippujen jaon jälkeen nautimme yhdessä illallisen liha-/tai kasvispääruoka jälkiruokakahvineen Kansallisteatterin ravintolassa.

Teatteriesitys alkaa klo 19.

Ilmoittautumiset 13.1. mennessä Tarja Rantama 040 501 3047 tai tarja.rantama@gmail.com tai Elli Saarelle elli.saari@elisanet.fi.

Teatterilipun hinta ruokailuineen on 86 €, joka maksetaan Suur-Jaakkimalaisten tilille FI97 5723 0241 0130 98.
 

 

Vuoden 2022 karjalainen kirja on:

 

 

Helena Kujalan kirjoittama teos Tekla Hultinista,
Jaakkimassa syntyneestä tulisieluisesta tahtonaisesta.

Huom! Saat tämän kirjan nyt erikoishintaan verkkokaupastamme 25 € + postituskulut!

 

Monet meistä voi olla aidosti ylpeitä tästä tulisieluisesta, jaakkimalaisesta tahtonaisesta, joka aikanaan sai paljon aikaan rikkomalla tietoisesti lasikattoja ja monia rajoja. Hän luki itsensä ensi ylioppilaaksi ja sitten filosofian tohtoriksi. Tekla toimi naisena monissa yhteiskunnallisesti merkittävissä tehtävissä kuten Päivälehden toimittajana ja kansanedustajana. Toiminnaallaan hän edisti suomalaisten naisten asemaa, äänioikeutta ja tasavertaista avioliittolakia.

Tänä vuonna vuoden karjalaisen kirjan 2022 valitsi Karjalan Liiton ensimmäinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jukka Kopra.

Nyt voit hankkia lahjaksi tämän mukaansatempaavan teoksen aikaansa edellä olleesta Laatokan Karjalan tahtonaisesta Tekla Hultista verkkokaupastamme erikoishintaan 25 €+postikulut, siirry verkkokauppaamme klikkaamalla linkistä https://www.karjalanliitto.fi/karjalan-liitto/jasenyhteisot/pitajaseurat/suur-jaakkimalaiset-ry/tuotteet.html

 

 

Uusin Blogikirjoitus

Luehan uusin blogikirjoitus Rotinat, joka käsittelee ikivanhaa karjalaista rotinaperinnettä.

Uusi blogikirjoitus: Rotinat 23.1.2022  Siirry blogeihin tästä

 

 

 

 

 

 

 

 

Suur-Jaakkimalaiset r.y.

on perustettu v. 1973 ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen tarkoituksena on vaalia jaakkimalaisia perinteitä ja karjalaista kulttuuria. Yhdistys toimii entiseltä kotiseudultaan Jaakkimasta, Lumivaarasta ja Lahdenpohjasta kotoisin olevan väestön sekä heidän jälkeläistensä ja myötäeläjien yhdyssiteenä ja edistää entisen kotiseutunsa hyväksi tapahtuvaa toimintaa. Iloksemme olemme saaneet uusia jäseniä vuonna 2022 lakkautetusta Laatokan Puollustuksen Perinneyhdistyksestä. Heidän entisestä yhdistyksestä kerromme myöhemmin lisää. Oli ilo tarjota uusi kotipesä Laatokan Puollustuksen perinneyhdistysläisille. Yhdessä ylläpidämme vahvaa laatokankarjaista ja suurjaakkimalaista perintöä.

Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan järjestämällä toimintaympäristössään jäsenilleen ja asiasta kiinnostuneille suunnattuja yleisötilaisuuksia, sekä järjestää kulttuuri-, perinne ja vapaa-ajan tilaisuuksia.

Vuodesta 2022 olemme alkaneet ottaa vastaan rahalahjoituksia yhdistyksemme toimintaan. Lahjoitus voi olla pieni tai suuri, kaikki rahallinen apu on yhdistyksen toiminnan kannalta kullanarvoista. Testamenttilahjoituksia ottaa vastaan Jaakkimasäätiö.

Toimeenpanemalla esitelmä-, kokous-, ynnä muita valistus- ja sivistystilaisuuksia sekä juhlia ja iltamia; harjoittamalla julkaisutoimintaa; järjestämällä koulutus- ja infotilaisuuksia; järjestämällä kotiseutumatkoja ja muita matkoja jäsenilleen; pitämällä yhteyksiä muihin karjalaisiin yhteisöihin ja sukuseuroihin; avustamalla viranomaisia antamalla lausuntoja ja suorittamalla viranomaisten sille uskomia tehtäviä; harjoittamalla nuoriso- sekä varhaisnuorisotoimintaa; toimimalla yhteistyössä Karjalan Liiton kanssa luovutetun Karjalan kysymyksen ratkaisemiseksi.

Yhdistyksen jäseneksi pääsee jokainen, jonka yhdistyksen hallitus hyväksyy. Hallituksen hyväksymät jäsenet ovat varsinaisia, kannattavia tai ainaisjäseniä.

Jaakkiman kartta:
Avaa kartta klikkaamalla.

Seuran lippu

 

Seuran toiminnan alkuvaiheissa 70-luvulla teetettiin oma lippu laadukkaasta kankaasta, puisella kantovarrella ja komealla nuppikoristeella. Kaikki nämä olivat kuitenkin aika painavia kantaa kesäisessä Karjala Liiton kesäjuhlien juhlakulkueessa. Niinpä teetettiin uusi kevyempi kantolippu vuonna 2018. Uusi lippu on alkuperäisen kaltainen, senkin symbolina on Jaakkiman kirkon kellotorni ja lipussa lukee Suur-Jaakkimalaiset.

Uusi kantolippu naulattiin juhlallisesti yhdistyksen kevätkokouksessa 18.3.2018. Siitä kerrottiin Jaakkiman Sanomissa 4/2018 näin: "Karjalaistenlaulun sävelin siirryttiin päivän huipennukseen, yhdistyksen uuden kulkuelipun naulaamiseen. Kutsutut kunniavieraat löivät ensimmäiset naulat. He olivat Martti Nuikka, Heikki Pöllänen, Eino Bergman, Seija Bergman, Anja Kallio, Reino Halonen, Irma Sinerkari. Heidän jälkeensä vasaraa paukauttivat Taina Suoninen, Paavo Suoninen, Hilkka Nieminen, Marja Huttunen ja Seppo Saari sekä yhdistyksen hallituksen jäsenet Tarja Rantama, Pertti Parikka, Salme Ollikainen, Mauri Pekkinen, Jyrki Tiittanen, Tea Itkonen ja Kiti Hartikainen"

Lippu vihittiin käyttöön Karjalaisten kesäjuhlien avajaisissa 2018 Kouvolassa. Sekin ikuistettiin valokuvin. Lippua kantoi kesäjuhlien avajaisissa ja juhlakulkueessa yhtistyksen kauppalopo Seppo Saari ja airueina olivat puheenjohtaja Tarja Rantama ja varainhoitaja Elli Saari.

Kuvat kevätkokouksesta ja kesäjuhlista 2018: