Suistamo Seuran historiaa

Suistamolaisia oli tilastojen mukaan vuoden 1947 lopussa Ylä-Savon alueella 2315 henkilöä mikä oli noin 28 % koko Suistamon pitäjän asukasmäärästä. Eniten suistamolaisia oli Kiuruvedellä, Iisalmen maalaiskunnassa, Lapinlahdella, Pielavedellä ja Keiteleellä ja jonkin verran myös Vieremällä ja Sonkajärvellä..

Niinpä yhteisiä muistoja ja etuja ajamaan tarvittiin järjestäytynyttä yhteistyötä. Syyskuun 5. päivänä 1948 pidettiin Suistamolaisten Seuran perustava kokous Iisalmessa. Läsnä oli alle 20 suistamolaista, mutta Seuran toiminta saatiin alulle. Kokouksen puheenjohtajana toimi Olavi Vuorinen ja sihteerinä Jukka Ryymin.

Ensimmäisen johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin kirkkoherra Aleksanteri Ryttyläinen, varapuheenjohtajaksi pastori Olavi Petsalo, sihteeriksi Jukka Ryymin ja rahastonhoitajaksi Heikki Blinnikka. Pitkään, jopa vuosikymmeniä johtokunnassa toimineista mainittakoon Olavi Petsalo, Heikki Ihatsu, Yrjö Aitavaara, Julia Kyyrönen, Juho Maljonen, Heikki Blinnikka, Johannes Bunda, Mikko Välinoro ja Marjatta Autio tässä vain muutamia nimiä mainiten. Myös nykyisin Seuran toiminnassa aktiivisesti mukan olevista suurin osa on ollut mukana pitkään.

Suistamolaisten seuran toimialueena oli aluksi koko Suomi, kunnes Pääkaupunki Seudun Suistamolaiset rekisteröitiin vuonna 1951 ja nimi muutettiin myöhemmin Suistamon Perinneseura ry:ksi. Pitkien välimatkojen vuoksi perustettiin  oma itsenäinen Joensuun Seudun Suistamolaiset ry vuonna 1964.

Pitäjäjuhlien merkitys oli alusta alkaen suuri ja ensimmäiset Suistamo-juhlat järjestettiinkin jo vuonna 1949. Koska kulkuyhteydet tuohon aikaan olivat hankalat, päätettiin järjestää kahdet juhlat samana vuonna. Iisalmessa juhlat olivat 24.4. ja Kiuruvedellä 26.6.1949. Tämän jälkeen juhlia on järjestetty eri puolilla Suomea yhteensä viitisenkymmentä kertaa. Seuran 50-vuotisjuhlia vietettiin vuonna 1999 Kiuruvdellä.

Vuonna 1952 valmistui Suistamon ortodoksisen kirkon korkokuva ja sitä myytiin juhlissa yhdessä vuonna 1944 ilmestyneen Mikael Rajamon toimittaman Suistamon Seurakunnan Historia-kirjan kanssa. Kirjassa on  seurakunnan historian lisäksi tietoa Raja-Karjalan ja Suistamon historiasta sekä sivistys-  ja taloudellisista oloista. Kirja on edelleen saatavana Suistamo Seurasta.

Alkuun Suistamo Seuran nimen käyttö oli varsin vaihtelevaa ja kirjojen julkaisijana käytettiin Suistamolaisten Seuran sijasta Suistamon Pitäjäseura-nimeä. Suistamolaisten Seura rekisteröitiin Suistamo Seura ry-nimellä vuonna 1956.

Suistamon Pitäjäseuran nimissä julkaistiin vuonna 1956 Mikael Rajamon ja Väinö Nenosen toimittama kirja Suistamo, Muistelmia ja kuvia kotiseudustamme. Sivuja kirjassa on peräti 542 ja se sisältää mm. paljon tietoa pitäjästä, kouluista, yhdistyksistä, kerhoista ja elinkeinoelämästä.  Eri kylien kuvaukset ovat merkittävä osa kirjaa.

Toinen mainitsemisen arvoinen Pitäjäseuran julkaisema kirja on vuonna 1956 ilmestynyt Lauri Leikkosen toimittama kirja Suistamon sankarivainajat 1939-1944. Kirjassa on elämänkertoineen ja kuvineen 357 suistamolaisen talvi- ja jatkosodassa kaatuneeen miehen tarina. Julkaisutoimintaa ovat näihn päiviin saakka jatkaneet Joensuun Seudun Suistamolaiset ja Suistamon Perinneseura muun muassa muistelma- ja karttakirjojen muodossa.

Suistamo Seuran toimintaan liittyy myös Suistamolla kunnanlääkärinä toimineen A J Huuskosen vuonna 1953 julkaisema kirja Laatokan Karjalan kasvisto, sillä Huuskonen antoi kirjansa painoksesta kiintiön Suistamo Seuralle.

Suistamolaiset kaipasivat omaa tunnusta ja pöytäviirin luonnoksen suunnitteli Iisalmen ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Olavi Petsalo. Viirissä on punamustalla pohjalla Suistamon pitäjän ääriviivat, Suistamon  kirkko ja kantele.

 

Mikko Välinoro piirsi Suistamon kartan vuonna 1961 ja siitä saatiin parannettu typografinen painos vuonna 1976. Sekä viiriä että karttaa on edelleen saatavana Suistamo Seurasta. Vuonna 1993 valmistui heraldikko Jukka Suvisaaren suunnittelema standardi, jota jaettiin jo samana vuonna 23:lle suistamolaiselle. Seuralla  on oma lippu, jossa vihreällä pohjalla on vasemmassa yläkulmassa on punaisesta ja mustasta suorakumiosta muodostettu suorakulmio.

Johtokunta pyysi aikoinaan Väinö Nenoselta ja Vilho Ryyminiltä Suistamo-laulua ja sitä lauletaan edelleen, vaikka se varsin haastava laulettava onkin.

Suistamo Seura osallistui Raja- ja Laatokan Karjalan sankarivainajien muistomerkin  hankintaan Joensuuhun. Muistomerkki paljastettiin itsenäisyyspäivänä vuonna 1990. Suistamo oli itkuvirsien, runonlaulajien ja kanteleensoittajien pitäjä.  Laihian hautausmaalle on pystytetty muistomerkki Aksenja Mäkiselän haudalle. Koiton kylästä kotoisin ollut runonlaulaja ja taitava kanteleensoittaja Timo Lipitsä on haudattu Kiuruveden hautausmaalle vuonna 1951 ja myös  hänen haudalleen on pystytetty muistomerkki.

Merkittävä tapahtuma oli se, kun suistamolaiset suurella joukolla pääsivät viettämään vuonna 1992 praasniekkaa Suistamolle olihan kirkon kunnostustyö talkoovoimin aloitettu jo edellisenä vuonna. Myös sankarivainajien hautausmaata ja aitaa on kunnostettu talkoovoimin.  Suistamolla on vietettey suurella joukolla Pyhän Nikolain kirkon 150-, 160- ja 165-vuotisjuhlia. Kotiseutumatkoja tehdään vuosittain kesäkuun toisena viikoloppuna, jolloin järjestetään Suistamon Praasniekka.

Suistamo Seura on pystyttänyt eri kylien hautausmaiden ja tsasounien paikoille tähän mennessä 14 muistoristiä  Mika Kääriäisen johdolla. Muistoristi on pystytetty Muuantoon, Leppäsyrjään, Äimäjärvelle, Laitioisiin, Jalovaaraan, Pien Saraan, Loimolaan, Alattuun, Koittoon, Uuksujärvelle ja Maisulaan. Suistamon kirkonkylälle on pystytetty kolme muistoristiä (tsasouna, vanha kirkko ja Bugulein hautausmaa).

Yhteistyö Iisalmen ortodoksiseurakunnan ja alueen karjalaisseurojen kanssa muuttui luontevasti Evakon Praasniekaksi Evakkokeskuksen valmistumisen myötä ja sitä alettiin viettää  yhdessä Profeetta Elian kirkon vuosijuhlan kanssa. Ensimmäinen yhteinen praasniekka oli vuonna 1995 ja nämä praasniekat ovat koonneer karjalalaisia sukujuuria omaavia laajalta alueelta.

50-vuotisjuhlien jälkeen Suistamo Seuran toiminta hiipui tauolle, kunnes vuonna 2004 toiminta elvytettiin uudelleen muutaman toimeliaan henkilön aloitteesta. Viimeisten vuosien aikana on vuosittaisissa tapahtumissa esitelty eri kyliä, pidetty laulu- ja tarinatapaamisia sekä  järjestetty toimintapäiviä ja pikkujouluja yhdessä Korpiselkä Seuran ja Iisalmen Seudun Karjala Seuran kanssa.

70 vuotta sitten Suistamo Seuran tavoiteena oli toimia kotiseudultaan lähtemään joutuneiden suistmolaisten yhdyssiteenä, tukea heidän henkisiä pyrkimyksiään, suorittaa Suistamon historian tutkimista ja muistiin merkitsemistä, vaalia perinteitä, laajentaa suistamolaisten ja heidän jälkeläistensä tietoa Suistamon tuntemisessa sekä edistää suistamolaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Nämä tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia Suistamo Seuran toiminnassa!