Sortavalan kaupungin alueella olevia suomalaisten hautausmaita

Sortavalan kaupungin alueella on suomalainen sankarihautausmaa sekä viisi siviilihautausmaata.

Suomalainen Sankarihautausmaa 1939 - 1944 

Sankarihautausmaa on perustettu keskelle kaupunkia, luterilaisen kirkon kirkkopuistoon. Tänne on haudattu 452 talvi- ja jatkosodassa kaatunutta vainajaa. Valkea puinen muistoristi pystytettiin vuonna 1940. Nykyisen graniittisen muistoristin suunnitteli Toivo Jaatinen. Ristimuistomerkin jalustassa on teksti "Tässä lepää 452 suomalaista, jotka puolustivat Suomea sodissa 1939–1944".  (Helsingin Sanomat vihkiminen v. 1993). Venäjällä on yhteensä 56 suomalaisten viime sotien sankarihautausmaata sekä 7 kenttähautausmaata, näihin on haudattu yhteensä 8000 sankarivainajaa.

1. Sortavalan evankelis-luterilaisten maa- ja kaupunkiseurakuntien yhteinen hautausmaa (ns vanha suomalainen hautausmaa)

Hautausmaa on perustettu 1700-luvun lopulla. Hautausmaa rajoittuu Karmalaan ja Helylään vievien teiden risteykseen. Se on aidattu vahvalla, kunnostetulla kiviaidalla, joten rajat on helppo määrittää näiltä sivuilta. Hautausmaan pinta-ala on 90 000 neliötä. Aluetta on laajennettu useaan kertaan mm. 1846, 1903 ja 1916. Vanhalla suomalaisella hautausmaalla on myös vuoden 1918 sisällissodan muistomerkki. Hautaasmaalle merkittiin 20-luvulla kirkosta eronneille alue ortodoksihautausmaan viereen.

Näillä nettisivuilla keskitytään tähän parhaiten säilyneeseen hautausmaahan, jossa vielä oli löydettävissä satoja hautakiviä, tosin suurin osa on ollut maassa sammaleen peittäminä. Seurakunnan jakaantuessa vuonna 1916 kaupunki- ja maaseurakuntaan, perustivat ne kumpikin omat hautausmaansa. Vanhaan hautausmaahan haudattiin edelleen sekä maa- että kaupunkiseurakunnan jäseniä esim. sukuhautoihin tai jos alueella oli jo omaisia haudattuina. 

2. Maaseurakunnan uusi hautausmaa vuodelta 1927

Vanhan hautausmaan täyttyessä varattiin uutta tilaa sen pohjoispuolelta. Vuosina 1927- 1944 ehdittiin uudelle hautausmaalle haudata 2000 suomalaista (nimet A - L) (nimet M -P) (nimet R - Å). Nämä nimet on koottu Mikkelin maakunta-arkistosta ja luetteloitu 90-luvulla ajatuksena esim. jonkinlaisen muistolaatan tai -kiven pystyttäminen kertomaan alueen historiasta. Hautausmaa toimii nykyisten sortavalalaisten hautausmaana ja se onkin aivan ääriäänmyöten päällehaudattu. Tämä hautausmaa näkyy ensimmäisenä oikealla saavuttaessa Helylän suunnasta kaupunkiin. (Uusimmat nykyiset hautausmaat sijaitsevat kaupungin ulkopuolella.)

3. Kaupunkiseurakunnan uusi hautausmaa vuodelta 1926

Hautausmaa-alue on metsittynyt mutta käytävien paikat ovat edelleen näkyvissä. Hautausmaa sijaitsee vanhan hautausmaan länsipuolella Joensuun radan varressa ja sen pita-ala on 30 000 neliötä. Sen etelärajalla on jäljellä kiviaitaa. Tänne on haudattu mm. Sisälähetysseuran perustaja Rovasti Otto Aarnisalo sekä Sisälähetysseuran apulaisjohtaja Frans Ludvig Tarmo. Hautausmaiden välissä on vielä nähtävissä rakennuksia, joissa toimi Sisälähetysseuran laitoksia. Hautausmaan portin luona on vuonna 1939 valmistunut siunauskappeli. Siunauskappelissa on toiminut mm. metallipaja ja autokorjaamo, mutta on nyt kunnostettu 90-luvun lopulla perustetun uuden luterilaisen "Karjalan kirkon" kokoontumistilaksi.

4. Kreikkalais-katolinen hautausmaa.

Hautausmaa on perustettu 1864 ortodokseille luterilaisen ns. vanhan hautausmaan viereen. Hautausmaiden rajalla on Hallonbladien hautakappeli, johon kumpikin puolisoista on haudattu oman seurakuntansa mukaisesti, Herman Hallonblad luterilaiselle ja Elisabet Hallonblad ortodoksiselle puolelle hautausmaiden yhteistä rajaa.

5. Ortodoksisen Pyhän Nikolauksen eli Miikkulan kirkon haudat.

Puinen rakennus on jälleen vihitty kirkoksi, mutta ympärillä olevat haudat on hävitetty. Läppäjärven rannalla Riekkalansaaressa on ollut kirkko 1600-luvulta asti tällä samalla paikalla. Nykyinen kirkko on rakennettu 1891.