Ruskeala-tietoa -> Ruskealan pitäjä

Ruskeala – pitäjä Karjalassa 

Ruskeala-nimen etymologia

Ruskealan pitäjä muodostettiin 1721, ja se sai nimensä alueelle sijoittuvan vanhan Ruskealan kappeliseurakunnan mukaan. Kappeliseurakunnan Ruskeala-nimestä on kaksi vakiintunutta teoriaa. Henkilönimeen pohjautuvan teorian mukaan Ruskeala-nimi pohjaa nimeen Ruskea(inen), joka on voitu antaa ruskea- tai punatukkaiselle. Kutsumanimestä kehittyi ajan myötä sukunimi, joka on myös tallentunut asiakirjoihin, kuten nimet Petrij Ruschinson 1582 Pälkjärveltä ja Pecka Ruskia 1631 Ruskealasta. Sukunimestä on voinut tulla pitäjän nimi siten, että tämännimisen henkilön nimi on siirtynyt ensin hänen talolleen, ja edelleen kotikylälleen ja vihdoin koko pitäjälle.  Toisaalta koska Novgorodin vatjalaisen viidenneksen verokirjassa mainitaan ”kylä Ruskean järven luona”, on Ruskeala-nimen perustaa haettu tästä lähtökohdasta. On arveltu, että ”Ruskea järvi” tarkoittaa Ruskolampea nykyisen Ruskealan alueella. Lammen nimi on voinut olla Ruskealan nimen lähtökohtana. (Lähde: Lehikoinen, L., 2018, Antreasta Äyräpäähän. Luovutetun Karjalan pitäjien nimet. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 55, s. 32. Noudettu 29.12.2020 verkko-osoitteesta  https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk55/Antreasta_Ayrapaahan.pdf)

Sijainti

Ruskealan pitäjä sijaitsi Laatokan Karjalassa lähellä nykyistä rajaa, Niiralan raja-aseman ja Sortavalan puolivälissä. Sen naapuripitäjiä olivat Sortavalan maalaiskunta, Uukuniemi, Kitee, Pälkjärvi ja Harlu. Vesirajaa Jänisjärvessä sillä oli myös Soanlahden ja Suistamon kanssa. Ruskealasta oli muodostettu Kiteen seurakunnan alainen kappeli viimeistään 1670-luvun loppupuolella. Kun alue siirtyi Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 Venäjän alaisuuteen, Ruskealasta muodostettiin itsenäinen pitäjä. Vuonna 1918 liitettiin muutamia Ruskealan itäosan kyliä vasta perustettuun Harlun kuntaan ja vuonna 1920 Uuden Matkaselän kylä Kiteen pitäjästä Ruskealaan.

Numerotietoja

Ruskealassa oli runsaat 6000 asukasta vuonna 1939. Pitäjän maapinta-ala oli 419 km2 ja kokonaispinta-ala 519 km2, suurin pituus 44 km ja leveys 20 km. Talvisodan jälkeen kunnan alue luovutettiin Neuvostoliitolle, mutta se vallattiin takaisin jatkosodan alkuvaiheessa kesällä 1941. Asuntokannasta 60 % oli säästynyt talvisodan tuhoilta, joita korjattiin sinnikkäällä jälleenrakennustyöllä 1941–1944.  Peltoalasta oli saatu vuoteen 1944 mennessä palautettua viljelykseen 97 %.  Syksystä 1941 lähtien lähes 97 % Ruskealan väestöstä oli ehtinyt palata evakosta kotiseudulleen ennen kuin se syksyllä 1944 piti rauhanehtojen mukaan uudelleen luovuttaa.

Kylät vuonna 1939

Vuonna 1939 kyliä oli 21: Haapavaara, Höksölä, Issakanvaara, Jaakima, Kaalamo, Kirkkolahti, Kollitsa, Kontiolahti, Kuljakko, Kumuri, Leppäselkä, Matkaselkä, Mähkönvaara, Otrakkala, Pirttipohja, Rajakylä, Ruisselkä, Ruskeala, Särkisyrjä, Uusi-Matkaselkä ja Vahvajärvi.

Koulut

Kansakouluja oli 13. Vanhin niistä oli Ruisselän kansakoulu, jonka toiminta oli alkanut 1873. Muut koulut olivat Haapavaara, Höksölä, Jänisjärvi, Kaalamo, Kirkkolahti, Kontiolahti, Kuljakko, Pirttipohja, Suikka, Särkisyrjä, Uusi-Matkaselkä ja Vannisenmäki. Vaikka talvisodassa oli tuhoutunut kahdeksan koulua, kaikki Kirkkolahtea lukuun ottamatta jatkoivat toimintaansa 1942–1944.

Elinkeinot

Pääelinkeino oli maanviljely, mutta teollisuutta Ruskealassa oli Laatokan Karjalan oloihin nähden keskimääräistä enemmän. Teollisuustilaston mukaan siellä oli kahdeksan teollisuuden ja vuorityön työnantajaa vuonna 1938. Maanviljelystä sai toimeentulonsa noin 69 %, teollisuudesta 21 %, kaupasta ja liikenteestä 5 % ja muista ammateista 5 %. Suurimmat teollisuuslaitokset olivat Ruskealan Marmori Oy Otrakkalassa ja Ilmakosken Villatavaratehdas Höksölässä Muita merkittäviä olivat Sahakosken kartano ja tehtaat sekä Sammalsuon turvetehdas.

Hengellinen elämä

Asukkaat olivat pääasiallisesti evankelisluterilaisia. Vain runsaat 2 % asukkaista oli ortodokseja, lähinnä Kirkkolahden kylässä. Anders Fredrik Granstedtin suunnittelema vuonna 1834 valmistunut Ruskealan kirkko paloi kesällä 1940. Sen alttaritaulu oli saatu evakuoiduksi talvisodan alta. Se on nykyisin Joensuun Tuupovaarassa sijaitsevan Hoilolan rajaseutukirkon alttaritauluna. Vuonna 2002 Keinosen pariskunta aloitti Ruskealan uuden kirkon rakennustyöt talkootöinä lahjoitusvaroin. Kirkko vihittiin käyttöön 2010 ja tulipalon jälkeen uudelleen 2016. Suurinta hautausmaata on kunnostettu ja rakennettu uusi kappeli. Hautausmaa on myös nykyisten asukkaiden käytössä hautausmaana. Säilyneitä suomalaisten hautakiviä on koottu yhteen. Hautausmaalla on Ruskealan sankarivainajien ja talvi- ja jatkosotien muistomerkki. Talvi- ja jatkosodan ruskealalaisia sankarivainajia oli 183.

Liikenneyhteydet

Ruskealan läpi kulki vuonna 1894 valmistunut Joensuu-Sortavala rautatie, jossa oli Matkaselän ja Kaalamon asemat ja Suikan seisake. Matkaselästä haarautui kolmen kilometrin pistoraide marmorilouhokselle. Matkaselästä haarautui myös 1923 valmistunut Suojärven rata, jonka liikennepaikat olivat Kyyrönmäen seisake, Pirttipohjan ja Alalammin pysäkit ja Jänisjärven asema. Ruskealan kautta kulkivat myös linja-autolinjat Viipuri–Matkaselkä, Savonlinna–Sortavala, Sortavala–Joensuu sekä linjat Sortavalasta Kaalamolle, Kiteelle, Värtsilään, Korpiselälle ja Hämekoskelle.

Vesistöt

Tohmajoki monine koskineen oli tärkein vesiväylä. Useita sen koskia käytettiin hyödyksi voimanantajina. Sahankoskessa oli mylly ja voimalaitos, Tirrinkoskessa mylly ja saha. Kaksihaaraisen Ahinkosken pohjoishaarassa oli mylly ja raamisaha ja Ryymänkoskessa voimalaitos. Luonnonkauneudestaan tunnettuja olivat Konkerinkoski, Ryymänkoski ja Ahinkoski, jonka maisemissa aikanaan on kuvattu vanhoja suomalaisia elokuviakin. Pitäjän länsiosassa virtasi Kiteenjoki, jonka Ilmakoski antoi voimansa suuren villatavaratehtaan käyttöön. Pitäjän itäosassa oli Vahvajärvi, jonka vedet laskivat Ylä- ja Alalammin kautta Jänisjärveen. Jänisjärven pinta-ala oli 204 km2. Suurin osa siitä kuului Ruskealaan. Jänisjärven Selkäsaarissa oli harvinainen muinaistulivuoren aiheuttama dasiittiesiintymä. Muita järviä olivat Ruokojärvi ja Siesmanjärvi. Pitäjän alueella oli myös lukuisia lampia, kuten Ylä- ja Alalampi, Atäskälampi, Matkaselän lampi, Timoska ja Riihilampi. 

Yleistietoja nyky-Ruskealasta

Ruskeala kuuluu nykyään Karjalan tasavallan Sortavalan piirin Kaalamon kuntaan. Kunnassa ovat Kaalamon taajaman lisäksi Hannukkalanmäen, Kekoselän, Kirjavalahden, Kirkkolahden, Kontiolahden, Kukonvaaran, Leppäselän, Matkaselän, Otrakkalan, Partalan, Puikkolan, Ruskealan, Rytyn ja Sahankosken asutukset, Alalammen ja Pirttipohjan asemat, Hanki, Jakkima ja Suikan tila. Merkittävää asutusta on nykyään Kaalamon taajamassa, Ruskealassa, Partalassa ja Puikkolassa. Vuoden 2013 alussa Kaalamon kunnassa on ollut 2957 asukasta, josta Kaalamon taajamassa 1221 ja Ruskealassa 659. Kaalamon taajamassa on rakennustarvike- ja metsäteollisuutta. Sen palveluihin kuuluvat lastentarha, koulu, poliklinikka, kirjasto ja kerhotalo. Myös Ruskealassa on koulu ja kirjasto.

Nyky-Ruskealan matkailukohteet

Ruskeala on nykyään merkittävä turistikeskus. Otrakkalassa sijaitseva Ruskealan vuoripuisto on Karjalan tasavallan suosituimpia matkailukohteita. Puisto avattiin vuonna 2005 veden täyttämän entisen marmorilouhoksen alueelle. Louhokseen muodostuneessa järvessä voi soudella ja sukeltaa. Vuoripuistossa on luolia, puuveistosmuseo, kahviloita ja matkamuistomyymälöitä. Puistossa järjestetään kesällä Ruskeala Symphony -musiikkitapahtuma. Talvella siellä voi ihastella jääveistoksia. Vuodesta 2019 höyryveturin vetämä retrojuna on kuljettanut turisteja Sortavalasta Ruskealan vuoripuistoon.

Ruskealasta kolmisen kilometriä kaakkoon on perinteinen matkailukohde, Tohmajoen Ahinkosket. Nykynimeltään ne ovat Ruskealan vesiputoukset. Alueelle on rakennettu kävelyreitti, jota kulkien pääsee näkemään koskia laajalta alueelta.

Jänisjärven rannalla Kirkkolahdessa on iso eläintarha, Karelski Zoopark, joka on perustettu vuonna 2011. Esitteen mukaan siellä on 30 hehtaarin alueella nähtävänä 500 eläintä. Tarhan erikoisuuksia ovat esimerkiksi kissaeläimiin lukeutuva servaali, Afrikasta peräisin oleva antilooppi sekä koiran kokoinen hirvieläin kiinanmuntjakki.  Eläintarhan vieressä on Mustat Kivet -lomakylä. Siellä on hotelli ja 11 mökkiä. Lomakylän palveluita ovat muiden muassa saunat, ravintola, kylpylä, uimaranta sekä kalastus- ja metsästysmahdollisuus.

Ilmakosken villatavaratehtaan alueella entisessä Höksölässä Kiteenjoen varrella on Heksela-niminen vapaa-ajan keskus. Se sijaitsee raja-alueella, joten sinne ei suomalaisilla ole pääsyä. 

Ruskealalaisia sukuja

Ruskealassa asuneiden sukunimistä ovat yleisimmät suuruusjärjestyksessä seuraavat: Tikka, Auvinen, Pirhonen, Holopainen, Soininen, Jaatinen, Väistö, Juvonen ja Sorjonen. Puolustusvoimain komentaja Yrjö Keinonen kuului Ruskealassa tunnettuun Keinosen sukuun. Sukututkimusta on tehty monella tasolla ja ainakin seuraavissa suvuissa on suvun tietoja kerätty: Auvinen, Fabritius, Hasunen, Heinonen, Immonen, Kakkonen, Keinonen, Kokko, Kuivalainen, Lehtinen, Leppänen, Matikainen, Tikka, Mölsä, Niiranen, Pakarinen, Pakkanen, Pitkänen, Hoffrén, Saharinen, Soininen, Vepsä. Väistö (vrt. Selkimo: Bibliografia Ruskealae 2021).

Maatiloista vanhimpia on Kuosmasen suvun Onnenmäki. Musiikkimaailmassa  nimi Putkonen, ja soittokunta Putkosen pojat ovat ruskiilaisille tuttuja. 

Ruskealan kylät 1939:

21 kylää: Haapavaara, Höksölä, Issakanvaara, Jaakima, Kaalamo, Kirkkolahti, Kollitsa, Kontiolahti, Kuljakko, Kumuri, Leppäselkä, Matkaselkä, Mähkönvaara, Otrakkala, Pirttipohja, Rajakylä, Ruisselkä, Ruskeala, Särkisyrjä, Uusi Matkaselkä ja Vahvajärvi. 

Ruskealalaisten sijoituskunnat:

Ruskealaisten virallisia sijoituskuntia jatkosodan jälkeen olivat Polvijärvi, Kontiolahti, Liperi, Rääkkylä, Pielisensuu ja Joensuu. Perheitä asettui myös esimerkiksi Kiuruvedelle, Sysmään ja Hartolaan.