Yhdistyksen vaiheita
Perustaminen
Aloite oman kerhon perustamiseksi pääkaupunkiseudulla asuvien entisten uusikirkkolaisten ja heidän jälkeläistensä yhdyssiteeksi tehtiin vuonna 1975. Aloitteen teki Aaro Vesterinen. Karjalan Liiton jäsenyyttä haettiin vuoden 1977 alussa. Vuonna 1996 seuran nimeksi muutettiin Pääkaupunkiseudun uusikirkkolaiset ja samalla nimellä se rekisteröitiin yhdistysrekisteriin vuonna 1997.
Keijo Hietanen kertoo perustamisesta: “Sanomalehti Karjalassa ja Helsingin Sanomissa olleiden kutsuilmoitusten johdosta meitä kokoontuikin marraskuussa, samana vuonna Karjalatalolle yli 200 henkeä. Uusikirkkolaisilla oli olemassa jo aiemmin perustettu oma Uusikirkko-seuransa mutta silloinen "rakennemuutos" oli heitellyt myös meitä alkuperäisiltä, sodan jälkeisiltä sijoiltamme mm. tänne Helsinkiin ja ympäristökuntiin ja paikallisen kerhon perustaminen katsottiin tarpeelliseksi. Tässä perustavassa kokouksessa olivat läsnä myös Uusikirkko-seura ry:n puheenjohtaja Armas Saustila ja sihteeri sekä Uusikirkko-säätiön asiamies Toivo Mannonen.”
Puheenjohtajat
Marja-Leena Kuosa v. 2017-, Maijaliisa Kalliomäki vv. -2003 – 2016, Raita Parkkunen vv.-1993 - -2002, Laura Valtonen vv.-1983 - -1992, Esko Saaristo vv.-1977 - -1982 ja Aaro Vesterinen vv. -1975 - -1976.
Toiminnan tarkoituksesta
Pitkäaikainen puheenjohtaja Maijaliisa Kalliomäki kirjoittaa: “Pääkaupunkiseudun uusikirkkolaiset ry:n tarkoituksena on toimia uusikirkkolaisten sekä heidän jälkeläistensä ja ystäviensä yhdyssiteenä, tallentaa Uudenkirkon kulttuuriarvoja ja tehdä tunnetuksi Karjalaa ja karjalaisia koskevia kysymyksiä sekä vaalia entisen kotiseudun muistoja ja perinteitä. Vuosien varrella, kun ihmisten tietous Karjalan viime sotia edeltäneestä historiasta ja sen seurauksista näyttää heikentyneen tiedonvälitystehtävän merkitys on entisestään lisääntynyt - jopa Karjalan Liiton sisälläkin.”
Alkuun yhdistys järjesti itse kotiseutumatkoja Uudellekirkolle, mutta nykyään nuo matkat ovat olleet Turun Uusikirkko-kerhon järjestämiä.
Nykyinen toiminta
Yhdistys kokooontuu Karjalatalolla Helsingin Käpylässä noin kerran kuussa sunnuntaisin. Kokouksissa kahvitellaan ja keskustellaan ja lisäksi on yleensä esitelmä joko Uuteenkirkkoon tai yleisemmin karjalaisuuteen liittyvästä aiheesta.
Toiminnastaan yhdistys tiedottaa jäsenistölle kirjeitse 1-2 kertaa vuodessa. Niille, joilla on sähköpostiosoite, tiedotetaan tarvittaessa useammin. Yhdistyksen Karjalan Liiton palvelimella olevat www-sivut ovat myös tärkeä tiedotuskanava, ks. www.uusikirkkovpl.fi. Lisäksi tiedotetaan myös Uusikirkko Kanneljärvi -facebook-ryhmässä. Yhdistyksellä on sähköpostiosoite jasen.pkuusikirkko@gmail.com, josta postia lähettää hallituksen puolesta yhdistyksen jäsensihteeri.
2000-luvun alun hanke “Kartta Kotikarjalaan” on saanut nyt jatkoa, kun Antti Kalliomäki on päivittänyt aineistoa ja sitä julkaistaan kylä kerrallaan joulukuusta 2020 alkaen omilla www-sivuillamme. Tämän Juuret-aineiston avulla ihmiset pääsevät käsiksi suvun asuinpaikkojen sijaintiin Uudellakirkolla.
Toiminnan tukeminen
Yhdistyksen toimintaa on vuosien varrella rahoitettu jäsenmaksuilla, pääsymaksuilla, kuukausitapaamisten kahvimaksuilla ja kuukausitapaamisten arpajaisista saaduilla tuloilla. Kesällä 2020 julkaistiin Uudenkirkon vaakunan verkonkudontakävyn innoittamana syntynyt korusarja, jonka myynnistä yhdistys saa osan.
Historiaa laulun muodossa
Pääkaupunkiseudun uusikirkkolaiset ry:n 20-vuotisjuhlaan vuonna 1995 Uudeltakirkolta kotoisin oleva Erkki Taberman sanoitti laulun ”LAULU UUVEKIRKO HELSINGIN KERHOSTA” Rosvo-Roopen säveleen. Ks. Laulu yhdistyksestä.