(SIVUN TEKSTI ON LAINAUSTA KORPISELÄN PITÄJÄSEURAN KOTISIVUILTA)

SEURATOIMINTA

Seuratoiminta oli Korpiselän pitäjässä erittäin vilkasta. Martta-toiminta alkoi v. 1919-­1920 ja se panosti voimakkaasti kotitalouden kehittämiseen. Ägläjärven, Tolvajärven, Kokkarin ja Tsokin, Korpiselän ja Korpijärven sekä Hoilolan maamiesseurat antoivat oman panoksensa maatalouden hyväksi. Korpiselän Työväenyhdistys ja vapaa kansanvalistustoiminta järjestivät kyläkokouksia, kerhotoimintaa ja opintokerhoja. Korpiselässä toimi useita urheiluseuroja: Tsiipakan Sisu, Korpiselän Sk. Kiista, Ägläjärven Jehu ja Hoilolan Tarmo. Lisäksi Tolvajärven, Kokkarin ja Tsokin kylillä oli yhteistä urheilutoimintaa.

Korpiselässä toimi myös maanpuolustusjärjestöjä. Lotta-Svärdin paikallisosaston perustava kokous pidettiin tammikuun 31. päivänä 1921 paikallispäällikkö Olli Huovisen talossa. Lotta-toiminnan kyläosastoja oli Havuvaarassa, Tolvajärvellä ja Ägläjärvellä. Toimivia jäseniä paikallisosastossa oli noin 200. Korpiselän suojeluskunta perustettiin vuosina 1917-1918 ja Ägläjärven osasto vuonna 1918. Ägläjärvi liittyi Suojärven Sk:n vuonna 1924 ja takaisin Korpiselkään vuonna 1937.

Korpiselkä tunnettiin myös matkailu- ja runopitäjänä, mistä kertoi myös Tolvajärvelle pystytetty Shemeikan ja Vornasten runonlaulajien patsas. Myös akateemikko Onni Okkonen oli myös syntyjään Korpiselästä.