(SIVUN TEKSTI ON LAINAUSTA KORPISELÄN PITÄJÄSEURAN KOTISIVUILTA)

SEURAKUNTAELÄMÄ

Ortodoksinen väestö kuului Karjalan hiippakunnan kolmanteen valvontapiiriin. Luterilainen väestö kuului Korpiselän rukoushuonekuntana Soanlahden seurakuntaan.

Korpiselkä oli alkujaan kuulunut Sortavalan ortodoksiseen emäseurakuntaan, sittemmin Suojärveen. Korpijärven läheisyydessä olevat kylät alkoivat irrota Suojärvestä jo 1600-luvulla, kun Korpiselän kylään kohosi pyhälle Nikolaille nimetty tsasouna. Ortodoksinen kirkkopitäjä perustettiin vuonna 1777. Korpijärven kylien lisäksi siihen liitettiin salokylät Kilpijärvi, Tsikki, Tsokki, Kokkari, Tolvajärvi, Ägläjärvi ja Vieksinki. Tsasounan tilalle rakennettiin 1770 ­luvulla varsinainen kirkko. Kirkon vanhentuessa rakennettiin uusi kirkko entisen viereen vuonna 1897. Vanha kirkko purettiin vuonna 1903 ja siirrettiin Ägläjärven kyläkunnan kalmistoalueelle. Korpiselän ortodoksiseen seurakuntaan kuului vuonna 1938 n. 2220 henkilöä. Seurakunta lakkautettiin vuonna 1950.

Korpiselän kyliin muutti myös luterilaista väestöä. Heitä varten perustettiin vuonna 1851 saarnaajan virka, jonka haltija vastasi myös Salmin, Suojärven ja Suistamon luterilaisten sielunhoidosta. Korpiselän rukoushuonekunta perustettiin vuonna 1885. Korpiselän luterilainen kirkko rakennettiin vuonna 1890. Rukoushuonekunta kuului Soanlahden seurakuntaan. Korpiselkään perustettiin Soanlahden seurakunnan kirkkoherran apulaisen virka v. 1908, mutta ketään hakijaa ei ilmaantunut, vaikka virka oli toistamiseen auki. 7.1.1909 määrättiin Räisälän kappalaisen viran armovuoden saarnaaja W.O. Aarnio KorpiseIälle. Enimmillään luterilaisia oli 1303 henkilöä, Korpiselän rukoushuonekunta lakkautettiin 31.12.1949.

KALMISTOT

Korpiselassä oli 15 kalmistoa: Tsiipakan kalmisto, Ruotsinsaaren kalmisto Korpijärvessä, Korpiselän vanha kalmisto, Korpiselän ortodoksinen ja luterilainen kalmisto (otettu käyttöön v.1851), Kokkarin vanha kalmisto, Kokkarin ja Tsokin kalmisto, Kotisaaren vanha kalmisto Tolvajärvellä, Tolvajärven kalmisto, Vieksingin kalmisto, Ägläjärven kalmisto, Ägläjärven vanha kalmisto, Yläjärven kalmisto ja Tsokin kalmisto. Korpiselän, Kokkarin / Tsokin, Tolvajärven ja Ägläjärven kalmistot (hautausmaat) olivat käytössä vuoteen 1944. Talvi- ja jatkosodassa kaatui Korpiselkäläisiä sotilaita yht. 138, joista Korpiselän sankarihautaan haudattiin 87 sankarivainajaa. Saksalaisia sotilaita haudattiin Ägläjärven ja Tolvajärven kenttähautausmaahan.