(SIVUN TEKSTI ON LAINAUSTA KORPISELÄN PITÄJÄSEURAN KOTISIVUILTA)
KORPISELKÄ
Korpiselkä oli Laatokan Karjalan ja Viipurin läänin pohjoisosassa, Raja-Karjalassa, sijainnut Suomen kunta. Se rajoittui Suistamon, Soanlahden, Värtsilän, Tuupovaaran, Ilomantsin ja Suojärven pitäjiin. Pääosa Korpiselän alueesta luovutettiin Neuvostoliitolle ensimmäisen kerran vuonna 1940 ja seuraavan kerran vuonna 1944.
Korpiselän kokonaispinta-ala oli 1476,10 km2, josta maa-alan osuus oli 1366,00 km2 ja vesistön osuus 110,10 km2. Kunnan suurin leveys lännestä itään oli 70 km ja pituus etelästä pohjoiseen 40 km. Vuonna 1939 Korpiselassä oli 3527 asukasta.
Korpiselkä kuului Salmin tuomio- ja kihlakuntaan. Tuomiokunnan tuomari ja kihlakunnan kruununvouti asuivat Impilahdella. Oikeudellisessa suhteessa Soanlahti kuului Suistamon käräjäkuntaan ja Korpiselkä sekä eräät Soanlahden reunakylät kuuluivat Korpiselän käräjäkuntaan.
Korpiselkä koostui 23 kylästä: Haukivaara, Hoilola, Hominvaara, Karali, Keskijärvi, Kilpijärvi, Kitilänselkä, Kruununpuisto, Kokkari, Korpiselkä (kirkonkylä), Lehmivaara, Mannervaara, Meriinaho, Ruhovaara, Saarivaara, Saaroinen, Tolvajärvi, Tsiipakka, Tsikki, Tsokki, Vieksinki, Yläjärvi ja Ägläjärvi.
Korpiselkä oli tyypillistä harvaanasuttua "runojen ja metsien" Karjalaa, missä yhtämittaiset suot ja niistä nousevat metsäiset vaarat ja harjusarkat painoivat maisemiin oman leimansa. Korpiselässä runsaasti vesistöjä. Ne laskivat kolmeen suureen järveen, Saimaaseen, Laatokkaan ja Ääniseen. Pitäjän läntisin osa Korpijärven ympärillä oli kumpuseutua, missä maanpinnan muodot vaihtelivat eniten. Luterilaisen kirkon pohjoispuolella olevalta Sivosenmäeltä olikin laaja ja suurenmoinen näköala yli puoleen pitäjään. Mäeltä näkyi kauas Soanlahteen, Värtsilään, Tuupovaaraan ja Ilomantsiin sekä Tolvajärvelle. Tolvajärven harjuilta silmä tapasi mitä viehättävimpiä järvimaisemia − olihan siellä Raja-Karjalan "Punkaharju".
Korpiselassä oli asutusta jo 1500-luvulla. Vanhimman kirjatiedon, vuonna 1500 laaditun Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjan mukaan, asutusta oli tuolloin ollut Korpiselän, Kokkarin, Kilpijärven, Tolvajärven ja Ägläjärven kylissä. Myöhemmin Korpijärven ympärille kohosi kolme uutta kylää: Hoilola, Saaroinen ja Tsiipakka. Kokkarin naapuriin kohosi Tsokki. Korpiselän pitäjä oli kokonaisuudessaan ns. lahjoitusmaana aina vuoteen 1895 asti, jolloin isonjaon päätteeksi alettiin antaa kirkonkylän ja sen lähikylien asukkaille perintökirjoja. Perintöpäätöksen saatuaan tuli niiden omistajista itsenäisiä talollisia.