KORPISELÄN KALMISTOT

1. Tsiipakan kalmisto

Verotietojen mukaan kylä on ollut asuttuna vuodesta 1589. Kylän asukkaista on sotaa edeltävinä aikoina kuulunut lähes yhtä paljon ortodoksiseen kuin luterilaiseen kirkkoon. Kalmaniemen puisto sijaitsee Korpijärven etelärannalla, ennen Häränhännän lahtea olevassa niemessä. Järven vastakkaisella rannalla näkyy Katajaniemi. Oikella puolella kulkevassa Wärtsilä - Korpiselkä tiesssä on kalmiston kohdalla jyrkkä mutka.  Raja-aidan taakse jääneen alueen koko on noin 4000 neliömetriä. 

2. Ruotsinsaaren kalmisto

Ruotsinsodan aikainen kalmisto sijaitsee Korpijärven Tsiipakan selällä olevassa Ruotsinsaaressa.  Saaressa on asunut Suomalaisia. 

3. Korpiselän ortodoksinen ja luterilainen kalmisto

Kalmistot sijaitsevat Wärtsilä - Korpiselkä tien oikealla puolella noin 300 m. Korpijärven - Ala - Mielunjärven välisen Korpijoen sillalta pohjoiseen. Etelään viettävässä rinteessä olevalla noin 500 m. pitkällä ja itä - länsisuunnassa noin 120 m. leveällä alueella sijaitsevat peräkkäin ortodoksinen ja luterilainen kalmisto. Ne on otettu käyttöön v.1851. Ortodoksisen kalmiston koko on ollut kaksi hehtaaria. Kalmismuan koillisosassa on ollut ruumishuone. Osa kalmiston luoteisosasta on jäänyt tien alle ja mm portinpielet on puskettu sivummalle. Alueen itälaidalle on rakennettu pituussuuntainen sähkölinja, joten jäljelle jäänyt kalmisto on kaventunut noin puoleen alkuperäisestä. Sähkölinja on pystytetty siten että tasaiselle maalle asetetun pylvään ympärille on kasattu maata. Linjan allakin on aukaistuja hautoja. Tähän kalmistoon on haudattu lähes kaikki Korpiselän pitäjän luterilaiset vainajat. Kalmistoon on haudattu vuosikymmeniä sitten myös muutama venäläiseen varuskuntaan kuulunut sotilashenkilö. Tolvajärvelle menevälle tielle näkyy petäjän kylkeen kiinnitetty opasteviitta.

4. Korpiselän vanha kalmisto

Edelleen pystyssä olevan ortodoksisen kirkon vieressä on vanha kalmisto. Kirkon pohjoispuolella oleva alue oli ollut käytössä 1600-1700 luvun vaihteesta lähtien.

5. Sankarihautausmaa (Sotavainajien haudat )

A. Korpiselkään haudattujen ortodoksisten sotavainajien leposija sijaitsee kirkon vieressä vrt. kalmisto 4 ). Kirkkomaa ei ole enää kokonaan tunistettavissa.

B. Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluneet sankarivainajat on haudattu samaan kalmistoon siviilivainajien kanssa ( vrt. kalmisto 3 ) Haudoilla olleet muistokivet on hävitetty.

6. Kokkarin ja tsokin kalmisto

kylien yhteinen kalmisto sijaitsee lampilanvaarassa Korpiselkä - Tolvajärvi tien oikella puolella, noin kilometri tsokista itään ja noin kolme kilometriä ennen Kokkaria. Se on hiekkaisella kankaalla maantien ja kahden pienen puron muodostamassa kolmiossa. Mäntykankaalla haudat ovat saaneet kauniin jäkäläpeitteen. Molempien suurien sukuhautojen muistomerkit on kaadettu ja osaksi turmeltu, mutta muuten kalmistoa ei ole paljon myllerretty. Luode - kaakko suunnassa noin 150 metriä pitkän ja lounas - koillinen suunnassa noin 100 metriä leveän alueen etelänurkassa, suon laidassa on sota - aikaisia kaivantoja. Portin pielet ja tieltä oikealle lounaaseen hakattu linja ovat myös selvästi nähtävissä. Kulkuväylältä on kaadettu muutama näreen taimi ja isompien puiden alaoksia on karsittu. muistoristi näkyy kahdesta eri kohdasta maantielle, osoiteviitta on kiinnitetty suureen kuuseen.

7. Kokkarin vanha kalmisto

Vanha kalmisto sijaitsee Kokkarin kylän itäosassa Palpajärven ja Tolvajärven maantien valissä, Gytsetin talon raunioiden itäpuolella. Maantieltä lähtevä vanha tien pohja erottuu vielä heikosti. Alueella kasvaa suurta kuusikkoa, jonka kätköissä paksun sammalpeitteen alla on vainajien leposija.

Sijainnin paljastaa muutama auki kaivettu hauta. Tasaisella kentällä on joku suurempi kaivanto ja muurahaiten tekemä polkuverkosto. kalmismua oli ollut käytössä 1700 luvun puolesta välistä 1800 luvun puolelle.

8. Kotisaaren vanha kalmisto

Vanha kalmisto sijaitsee ( Tolvajärven ) Kotijärven Kotisaaran koillisosassa. kaksi kilometriä pitkän saaren pohjoisosassa on ollut muutama talo ja peltoa. Peltoaukean reunassa, yli sata vuotta vanhassa kuusikossa on edelleen jäänteitä qrobuista. Siellä oli myös sammaleeseen hautaantuneena kaksi luonnonkivistä muistomerkkiä. Toinen niistä, ilmeisesti munkki jefimin kivi, on peräisin 1700 luvulta. Molemmat on kaiverrettu kyrillisillä kirjaimilla. suuri osa haudoista - yhteensä useita kymmeniä - oli kaivettu auki ja jäänyt peittämättä. Suomalaiset olivat kaivaneet kalmiston reunoille ojia ja tehneet kiviaitaa. saaressa kuuset ovat kasvaneet pitkiksi ja tyveltään lähes metrin paksuisiksi. Koivut olivat riukuuntuneet ja osa on lahonnut pystyyn. Saari kuuluu nykyisin luonnonsuojelualueeseen. Saaren nykyinen nimi on Karhusaari.

9. Tolvajärven kalmisto

Kalmisto sijaitsee kylän pohjoisosassa, Ägläjärvelle menevän tien oikella puolella, kaksi kilometriä luoteeseen vanhasta kalmistosta, Mellitsänmäellä. Kotijärven ( Tolvajärven ) länsirannan niemekkeessä, jonka leveys on noin 150 metriä ja pituus noin sata metriä. Hiekkakangas muodostaa kumpareen, joka laskee auringon nousun suuntaan. kalmiston lounaiskärjessä on pystyssä yksi aitatolppa. Siitä lähtee rantaan hakattu linja, joka on alueen oikea raja. Etulaidassaon maahan hautautuneiden aitatolppien jono. Vasemmalla laidalla on juoksuhautoja ja pesäkkeitä rantaan saakka, joten tarkanrajalinjan löytäminen on vaikeaa. Alueella on taisteltu sekä talvi- että jatkosodan aikana. Muutamia hautakiviä on käytetty pesäkkeen suojana. Auki kaivetut haudat ovat täälläkin peittämättä ja joku pääkallo aikaisempina vuosina näkyvissä. Opastintaulu on kiinnitetty saapumisuran alussa olevaan mäntyyn.

10. Vieksingin kalmisto

Vieksinginjärven itärannalla ollut kylä oli kauniilla paikalla. Kylää on matkaa Ägläjärvi - Tolvajärvi tiestä Särkijärven kautta noin kaksitoista kilometriä. Maanpinta kohoaa moninpaikoin jyrkästi, joten mäenlaskuun Pumputkinpääsivät kotioveltaan. Ilta-auringon valaisema kalmisto sijaitsee Vieksingin kylän etelälaidalla, vanhojen kuusten ja mäntyjen katveessa, pienen Saunalahden rannalla. Se on luode - kaakko suunnassa noin 70 m leveä ja lounas - koillinen suunnassa noin 50 m pitkä. Alue on merkitty numeroiduilla 1, 2, 3, ja 4 kivipyykeillä. Vain tämän kalmismuan kaikki rajamerkit on säilyneet. Suuren kuusen juuressa on lähes ehjänä 1908 kulleen Matroona Vornasen haudalle pystytetty valurautainen risti. Nimikilpi on kiinnitetty petäjän kylkeen.

11. Ägläjärven kalmisto

Kalmisto sijaitsee Tolvajärvi - Ägläjärvi tien vasemmalla puolella 65 km Korpiselästä itään ja noin 800 metriä Ägläjärven - Kyläjärven Salmisillasta länteen, Vasikkaniemessä. Kalmisto on otettu käyttöön 1800 - luvun lopulla, kirkko muutama vuosi myöhemmin 1904. Metsäisellä kumpareella olevien hautojen yli on ajettu telakoneella, ja lähes kaikki rautaristit ja hautakivet on turmeltu. Heti viimeisten näkyvissä olevien hautojen vieressä on kulku-uria. Vain itäosassa olevien hautakummut ovat säilyneet ehjinä. Tien viereen kalmiston puolelle on haudattu muutama venäläinen sotilas. Sota myllersi kylän neljästi, joten piikkilankakin on käytetty toisiin tarkoitukseen. Muistoristi on pystytetty kirkon uunin pohjakiven päälle.

12. Ägläjärven vanha kalmisto

Kalmismua on Ägläjärven Mikonlahden itärannalla. Tsaunan pohja ja qrodujen jäänteitä on vieläkin nähtävissä. Peltojen ympäröimällä alueella kasvaa suuria mäntyja ja kuusia. Kalmisto on otettu käyttöön 1700 -luvulla ehkä jo aikaisemminkin. Venäläisillä on ollut kalmiston päällä vielä 1990 luvun puolessa välissä lypsyasema ja muita rakennuksia. Toiminta on loppunut ja osa rakennelmista nyttemmin purettu. Opasteviitta on "portinpielenä" olevassa männyssä.

13. Yläjärven kalmisto

Kalmisto sijaitsee Ägläjärveltä luoteeseen olevan Yläjärven etelärannalla. Alue on Kitilänselän kautta Heinävaaraan päättyvän tien ja järven välissä olevassa niemessä, noin kilometri ennen Tuomivaaraa. Kalmismuan koko on ollut noin 3000 neliömetriä. Myllerretyllä, jyrkästi järveen laskevalla kankaalla on paljon aukikaivettuja hautoja. Tuomivaaran aukella on nyt venäläisten pystyttämä muistomerkki.

14. Kenttähautausmaat

Tolvajärvellä ja Ägläjärvellä on ollut jatkosodassa kaatuneitten Suomalaisten ja Saksalaisten sotilaiden kenttähautausmaat. Lähes kaikki niihin haudatut ovat olleet Saksalaisia.

Kummasakin hautapaikassa on ollut muistitiedon mukaan noin 800 kaatunutta. Kummuille on silloin pystytetty valkoiset koivuristit. Vainajat on jo sota-aikana siirretty muualle.

A. Tolvajärvellä haudat ovat olleet tsasounasta länteen olevalla pellolla, Ägläjärvelle menevän tien eteläpuolella. Maantien pohjoispuolella sijaitseviin kaupan raunioihin on ollut matkaa noin viisikymmentä metriä.

B. Ägläjärvellä haudat ovat olleet Kitilänselkään päin menevän tien ja ampumaradan välissä, noin kilometrin päässä kylän keskustasta. Tien oikella puolella olevalla Kuikansuolla ( kartassa Konnunsuo ) on vielä nytkin näkyvissä kolme hautariviä.

15. Tsokin kalmisto

Yli kaksisataa metriä korkean Pohjanvaaran rinteessä olleen kalmiston sijainti on paikannettu vanhoihin karttoihin merkityn rukoushuoneen perusteella. Kalmismua ja tsasouna ovat olleet vierekkäin kylän pohjoisosassa, noin 800:n metrin päässä tiestä.

Lähes kaikille kalmistoille on pystytetty muistoristit.