Kaukolan pitäjäseuran toiminta ja historiaa

 

Kaukola-juhlat ja Kaukola-päivät

Kaukola-juhlia on pidetty kaukolaisten asuttamilla paikkakunnilla vuosittain heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina. Niiden järjestämisestä vastasi vuosikymmenien ajan paikalliset karjalaisseurat. Juhlat olivat 1990-luvun loppuun asti kaksipäiväisiä, lauantai-iltana Muistojen ilta ja sunnuntaina jumalanpalvelus, kunniakäynti sankarimuistomerkille ja Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille sekä pääjuhla. Vuonna 2001 siirryttiin järjestämään pitäjäjuhlat yksipäiväisinä.

Juhlan yhteydessä on ollut esillä valokuvia tai Kaukolasta tuotuja esineitä, ja 2000-luvulla Matti Paavilaisen kankaalle piirtämät suurikokoiset Kaukolan koulupiirikartat. Vanhemman polven väistyttyä toiminnasta on juhlissa keskitytty jakamaan tietoa entisestä ja nykyisestä Kaukolasta. Kun alkuvuosien juhlissa tuli satoja osallistujia, on osallistujamäärä 2000-luvulla ollut enää hädin tuskin yli sata.

Karjalaisiin juhliin osallistuneille on aina ollut tärkeää saada haastaa niin tuttujen kuin tuntemattomienkin kanssa. 2000-luvulla tehtiin päätös supistaa juhlan ohjelman määrää ja antaa ihmisille enemmän aikaa haastella. Juhlapuhe jätettiin pois, ja keskityttiin kertomaan menneestä ja nykyisestä Kaukolasta. Samassa yhteydessä muutettiin tapahtuman nimi Kaukola-päiväksi ja jätettiin ohjelmasta pois juhlapuhe. Tästä poiketen järjestettiin pitäjäseuran 70-vuotisjuhla vuonna 2019 jälleen Kaukola-juhlana. Juhlapaikkakuntia ovat olleet: Ylöjärvi 21 kertaa, Ruovesi 17 kertaa, Tampere ml. Teisko 12 kertaa, Parkano 8 kertaa, Hämeenkyrö 5 kertaa, Somero 3 kerataa, sekä Ikaalinen, Aitolahti ja  Kangasala kukin kerran.

Alkuvuosina juhlan järjesti pitäjäseura paikallisen karjalaisseuran avustamana ja 1960-luvulta lähtien paikallinen karjalaisseura pitäjäseura. Kun monien karjalaisseurojen toiminta alkoi 2000-luvulla hiljentyä, ja järjestelyvuoro osui harvoille paikallisseuroille useammin, ryhtyi pitäjäseura ryhtyi järjestämään juhlia vuorovuosin myös itse.Juhlapuheiden pitäjiksi on hankittu monesti valtakunnallisesti tunnettuja henkilöitä, kuten ylijohtaja Veikko Vennamo, kenraali Aarne Sihvo, kunnallisneuvos Emil Luukka, vuorineuvos Veikko Vainio, opetusministeri Johannes Virolainen, kansanedustaja Nestori Kaasalainen, kansanedustaja Eino Loikkanen, kansleri Kauko Sipponen, kenraali Sami Sihvo, arkeologi Pirjo Uino ja kansanedustaja Irja Tulonen. Kaukola-taustaisia juhlapuhujia ovat olleet mm. kauppaneuvos Väinö Pessi, maanviljelijä Heikki Paavilainen, tohtori Yrjö Pessi, maisteri Pertti Paavilainen, tohtori Teuvo Pessi, fil.kand. Paavo Salonen, eläinlääkäri Vilho Sihvo, insinööri Ilkka Teräväinen, erikoistutkija Jyrki Iivonen ja maisteri Marja-Liisa Vilkko.

Kaukola ja sen perinteet tutuiksi

Nimetty toimikunta tallensi 1977 tallennettiin nimetyn perinnetoimikunnan nauhoittamat vanhimpien kaukolalaisten haastattelut  Kansallismuseon arkistoon. Kaukola-juhlien Muistojen illoissa esiteltiin 1980- ja 1990-luvuilla Kaukolan kyliä ja niissä tapahtunutta toimintaa. Pitäjäseuran edustajat ovat vuosikymmenien aikana käyneet  esittelemässä Kaukolaa Karjalan liiton järjestämissä pitäjäesittelyissä, Karjalan liiton pitäjämessuilla ja Karjalan liiton kesäpäivillä yms.

Vuodelta 1987 olevassa kirjassa Kaukolaa ja kaukolaisii esiteltiin Kaukolan koulupiirien talojen sijainnit. Pitäjäseuraan puheenjohtaja piirsi Matti Paavilainen piirsi topografikartan pohjalle Kaukolan 11 koulupiiristä suurikokoiset kartat, joissa  on haastatteluihin perustuen taloissa vuonna 1939 tai jatkosodan aikana asuneiden asukkaiden nimet. Kartat ovat olleet sen jälkeen aina esillä Kaukola-juhlissa, muutamia kertoja myös eräissä sukuseurojen juhlissa ja Karjalaliiton pitäjäesittelytilaisuuksissa. Paavilainen  Paavilainen kokosi Kaukolasta myös kattavan Powerpoint-esityksen pitäjäesittelyissä käytettäväksi, ja se heijastettiin ensimmäisen kerran videotykillä valkokankaalle Karjala-talolla vuoden 2005 pitäjäesittelyssä.

Pitäjäseuran näkyminen arvokkaissa kansallispuvuissa Karjalan liiton kesäjuhlen lippukulkueessa ansaitsee oman erityismainintansa. Pukujen kantajat ovat vuodesta toiseen jaksaneet lähteä mukaan, ja usein omilla kustannuksillaan.

Kotiseutumatkat

Kun Kaukolaan päästi 1990-luvun alusta lähtien, solmivat itäjäseuran edustajat  yhteydet Kaukolan silloiseen hallintoon ja järjestivät paikallisten vaikuttajien kanssa Kaukolassa kolmet Kaukola-päivät, joille osallistui lähes 600 henkilöä. Hautausmaalla pidettiin lyhyet muistotilaisuudet sekä kunnianosoitukset seppelten laskuineen muistomerkeillä ja sankariristillä. Vuoden 1992 pääjuhla pidettiin kirkossa, jonka venäläiset olivat tarkoitusta varten siivonneet, laittaneet sinne penkit, ja kirkossa oli jopa piano säestystä varten. Seuraavat kaksi juhlaa pidettiin Kaukolan Kulttuuritalon pihassa.

Kauko-säätiö hankki rahoituksen hautausmaan kunnostustöihin, ja pitäjäseura osallistui niihin. Vuoden 1995 talkooretkeä varten sovittiin venäläisten kanssa kirjallisesti suomeksi ja venäjäksi aitojen pystyttämisestä sankarihautojen ympärille. Talkooretkellä 1995 siivottiin ja kunnostettiin Kaukolan hautausmaata, ja sinne pystytettiin puinen risti vuosina 1939-1944 kaatuneiden sankarivainajien muistolle. Ristin laattaan tuli lause: ”Tässä sijaitsee Kaukolan sankarihauta 1939-1944.” Tuloksena olivat myös hautoja nyt ympäröivät kauniit rauta-aidat. Hautausmaasta ylös kaivetut entisten kaukolalaisten vainajien luut kätkettiin yhteishautaan. Vainajien jäännösten siunaamisen toimitti Kelton kirkkoherra Aarre Kuukauppi, joka nimitettiin myöhemmin piispaksi.

Myöhemmin on pitäjäseura järjestänyt puheenjohtajansa Matti Paavilaisen johdolla lukuisia kotiseutumatkoja Kaukolaan. Hyvät suhteet paikalliseen seurakuntaan ovat edesauttaneet järjestelyjä Kaukolan päässä.

Muistomerkit ja kirkon esineistö

Kaukolan kirkko oli Neuvostoliiton hajotessa täysin rappiokunnossa, ja hautausmaa otettu neuvostoliittolaisten käyttössä. Sankarihautojen kohdalle oli venäläisten toimesta haudattu paikallista väkeä. Hautausmaan portin kohdallla olleesta Vapaussodan muistopatsaasta puuttui pää. Kauko-säätiö ja Kaukolan pitäjäseura ottivat ohjelmaansa muistomerkkien kunnostamisen. Säätiö sai 1993 opetusministeriöltä avustuksen, ja sankarihautojen kohdalle pystytettiin risti, johon kiinniteltiin pronssinen Pro Patria-laatta. Laatassa oli tiedossa olevien sankarihautaan haudattujen nimet. Laatta kuitenkin katosi 2000-luvun alussa, ei sitä uusittu. Vapaussodan muistopatsaalle valettiin kadonneen pään tilalle uusi pää. Kauko-säätiö ja Kaukolan pitäjäseura ovat huolehtineet molempien muistomerkkien kunnossa pitämisestä. Hautausmaan hautakivet ovat lähes kaikki hävinneet, mutt joitakin hautausmaan laidasta löytyneitä kiviä ja metallisia hautaristejä on kerätty talteen, ja ne ovat sisällä kirkossa.

1750-luvulta olleet Kaukolan kirkonkellot saatiin pitäjä evakuoitaessa 1940 mukaan, ja olivat Huittisissa. Ne palasivat jatkosodan aikana takaisin Kaukolaan, ja saatiin mukaan jälleen 1944. Pienempi kello on Parkanon Harjun hautausmaalla ja suurempi kello Ylöjärven Pengonpohjan rukoushuoneen pihassa. Kirkon alttariaitauksen ja saarnatuolin piirustukset ovat Mikkelin maakunta-arkistossa. Kaukolasta 1944 pelastetut kirkon raamatulliset taulut ovat Ylöjärven seurakuntakeskuksessa. Kirkon ehtoolliskalusto on tiettävästi Siilinjärven Vuorelan seurakuntakeskuksen tiloissa. Messukasukka on Parkanon seurakunnan hallussa ja lainattavissa sieltä kaukolaisten käyttöön. 

Kaukolaan syntyi 1990-luvun lopulla luterilainen seurakunta, nykyinen Pyhän Johanneksen seurakunta Pitäjäseura on pitänyt siihen aktiivisesti yhteyttä ja tukenut sen toimintaa eri tavoin mm. kirkon ja sen ympäristön kunnostamiseksi. Kotiseutumatkalaiset ovat saaneet osallistua kirkossa yhteisiin jumalanpalveluksiin ehtoollisineen. Kun kirkko oli vuosituhannen alussa neuvostoajan jälkeen vielä ikkunaton ja karu kokoontumispaikka, on paikallinen seurakunta kunnostanut sen nyt ympäristöineen ainutlaatuiseksi nähtävyydeksi. Sakastiin kunnostetussa kappelissa on nykyisin muutama kansallisarkostossa olevien piirustusten pohjalta teetetty kirkonpenkki.

Yhteisyö sukujen kanssa

Sukuseurojen edustajat ovat tukeneet pitäjäseuran toimintaa mm. hallituksen jäseninä ja toimihenkilöinä sekä välittäneet tietoja pitäjäseuran ja sukuseurojensa välillä. Sukuseurojen edustajat ovat myös tuoneet omilta Kaukolan matkoiltaan uutisia ja terveisiä pitäjäseuran juhliin ja kokouksiin. Sukuseurojen edustajat ovat myös olleet näkyvästi mukana Kaukola-juhlien ja -päivien järjestelyissä, ja jatkossa Kaukola-päivät on tarkoitus järjestää pitäjäseuran ja jonkin sukuseuran yhteistyönä.

Pitäjäseuran puheenjohtajat

Heikki Paavilainen 1949-1976, Pauli Silván 1976-1985, Seppo Hyypöläinen 1985-1987, Kaija Ylönen 1987-1996, Vilho Sihvo 1996-1997, Tauno Pessi 1997-2000, Matti Paavilainen 2000-2019, Kyllikki Valkealahti 2019-.