Jääski-seuran uutisia
28.9.2020 Jääski-kirjojen Tuuletus Imatran ja Kouvolan pääkirjastoissa
ma syysk. 28 12:43:00 2020
Jääski-seura järjestää yhteistyössä ja Imatran ja Kouvolan pääkirjastojen kanssa Jääsken kirjojen tuuletuksen loka-marraskuussa.
Kirjastoissa on esillä kymmeniä Jääskeen liittyviä kirjoja ja julkaisuja, joista useimmat ovat yksittäiskappaleita Jääski-seuran arkistosta. Kirjoja säilytetään normaalisti Karjala-talolla Helsingissä, mutta nyt ne haluttiin tuoda esille yleisön katsottaviksi ja selailtaviksi.
- Meiltä kysytään paljon eri kylistä ja suvuista tehtyjä kirjoja, sillä ne on aikanaan myyty loppuun. Kirjoja oli painettu usein ennakkotilausten lisäksi vain pieniä määriä. Nyt ne ovat erittäin arvokkaita tietolähteitä ja jääskeläisen ja samalla koko karjalaisen historian, perinteen ja elämänmenon tallenteita. Monet nuorempien sukupolvien edustajat eivät ole tietoisia niiden olemassaolosta, joten halusimme tuoda ne uusien sukupolvien ja sukututkijoiden nähtäviksi, kertoo Jääski-seuran puheenjohtaja Kirsi Juura.
Jääskeen liittyviä kirjoja ovat vuosikymmenien aikana julkaisseet Jääsken kylä- ja koulupiiritoimikunnat, Jääski-seura, Jääski-säätiö sekä monet yksityishenkilöt. Kirjojen joukossa on esimerkiksi runokokoelmia ja murrekirjoja. Tärkeimpiä Jääsken historiaan liittyviä teoksia ovat Veli Ikosen Jääski-kirja vuodelta 1966 ja Aulikki Ylösen, Veli-Matti Syrjön, Eero Paapan ja Jari Ropposen kokoamat Jääsken kihlakunnan historia 1,2 ja 3 -teokset. Keskeinen hakuteos on Jääski-seuran entisen puheenjohtajan, Karjala-lehden päätoimittajan Antti O. Arposen ja toimittaja Reijo Miettisen kokoama Enso - Jääsken pitäjän teollisuuskeskuksen elämää 1800-luvulta syksyyn 1944.
- Siinä vaiheessa, kun omat juuret alkavat kiinnostaa ja lähdetään tutkimaan omaa sukua, niin aletaan kaivata tietoa myös suvun asuinpaikoista. Siihen nämä pitäjä ja kyläkirjat ovat varsinaisia aarteita ja usein ainoita tietolähteitä. Niistä löytyy tarinoita kylien asukkaista ja usein tarkkoja karttoja. Tietoa, mitä ei ole välttämättä muualle talletettu, sanoo Jääski-seuran puheenjohtaja Kirsi Juura.
Jääski-seura on ollut koko 45-vuotisen historiansa ajan erittäin aktiivinen tietojen kerääjä ja tallentaja ja kirjojen julkaisija. Imatran kirjaston vuonna 2014 kokoamassa luettelossa on 120 Jääskeen tai jääskeläisyyteen liittyvää kirjaa.
Jääski-seura järjesti jo 1990-luvulla jäsenilleen koulutusta kirjojen kokoamiseksi ja tuolloin perustettiin useita kymmeniä koulupiiritoimikuntia, jotka keräsivät tietoa alueeltaan ja toimittivat nämä arvokkaat historia- ja perinnetiedot kirjoiksi. Yksi tuotteliaimpia jääskeläisten kirjojen kokoajia on ollut Anu Vuorinen äitinsä Eeva-Riitta Kautun kanssa. Jääski-seuran kunniapuheenjohtaja, nyt 92-vuotias Toivo Lyyra on puolestaan koonnut useita Jääsken perinteisiin ja murteisiin liittyviä kirjoja.
- Kirjojen julkaisu on aikanaan ollut suuri kulttuuriteko. Vielä 1990-luvulla elossa oli paljon Jääsken entisiä asukkaita, joiden muistitieto oli kirjojen kokoamisessa korvaamatonta ja heidän haastattelunsa ovatkin monen kirjan suola, Juura kertoo.
Vuoden 2014 luetteloinnin jälkeen on julkaistu muun muassa Jääskeläinen 2016 ja Jääskeläinen 2020 -julkaisut sekä Sari Kärkäksen kokoama Kärkkäälän, Patjaalan, Riikolan ja Rikkolan kylien elämästä ja asukkaista kertova Kotikylä Jääskessä -kirja sekä tuoreimpana tänä vuonna julkaistu Eräitä jääskeläisiä sukuja, jonka on koonnut Pentti Miettinen.
Yksittäiset Jääski-seuran jäsenet ovat osallistuneet perinteen tallentamiseen lähettämällä muistelmiaan Jääskeläinen -julkaisuihin. Arvokkaiksi tietopankeiksi muodostuneet Jääskeläinen-julkaisut ovat ilmestyneet vuodesta 1986 alkaen. Tuorein Jääskeläinen on tältä vuodelta. Vanhoja painoksia digitoidaan parhaillaan ja ne ovat luettavissa verkkolehtinä www.fliphtml5.com- julkaisupalvelussa.
Jääskeä käsittelevää aineistoa löytyy erityisesti Imatran kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta ja Lappeenrannan maakuntakirjaston Carelica-kokoelmasta. Erityiskokoelmien aineistoa ei saa kotilainaksi, mutta suuresta osasta löytyy myös lainattavia kappaleita, joita voi tilata kaukolainaksi ympäri Suomea. Tarkempia tietoja kirjoista löytyy mm. Etelä-Karjalan kirjastojen Heili-tietokannasta http://www.heilikirjastot.fi tai yhteisluettelosta http://melinda.kansalliskirjasto.fi.
Jääski-kirjojen Tuuletus on Imatran pääkirjastossa 2.- 23.10. ja Kouvolan pääkirjastossa 3.-24.11. Kirjat ovat selailukappaleita, mutta niistä voi halutessaan ottaa kuvia ja kopioita. Kirjastot laittavat esille myös Jääskeen liittyviä lainattavia teoksia omista kokoelmistaan.
Jääski-seuran jäsenet ovat paikalla kummassakin kirjastossa tuuletuksen avajaispäivinä mukanaan myytäviä kirjoja, lehtiä ja muita tuotteita. He myös ottavat vastaan Jääskeen liittyviä kirjoja ja lehtiä.
- Jos jollakulla on tallessa vanhojen jääskeläisten henkilöiden haastatteluja esimerkiksi kaseteilla tai VHSvideoina, niin ne kannattaa tuoda avajaispäivänä Jääski-seuran pisteeseen. Ja jos haluaa luopua omista, vanhoista Jääskeen liittyvistä kirjoista ja lehdistään, niin otamme ne mielellämme vastaan edelleen välitettäviksi. Kaikki aineistot ovat arvokkaita myös seuraavien vuosien Jääskeläinen-lehtiä koottaessa, Kirsi Juura painottaa.
Kirjatuuletuksen avajaiset Imatran kaupunginkirjastossa 2.10.2020
Jääski-seuran hallituksen jäseniä oli paikalla Tuuletuksen avajaispäivänä Imatran kaupunginkirjastossa vas. Erja Kaartinen, Johanna Ikävalko ja Riitta Mustonen.
Imatralla Tapio Suojapeltoa ja Johanna Ikävalkoa kävi jututtamassa myös paikallislehti Joutsenon toimittaja.
