Jääski-seuran uutisia
12.8.2023 Pähkinäsaaren rauhansopimuksen solmimisesta tasan 700 vuotta
la elok. 12 14:30:00 2023
Pähkinäsaaren rauhansopimus on erityisen merkityksellinen karjalaisille pitäjille, sillä siinä mainittiin ensimmäisen kerran nimeltä Jääsken ja Äyräpään kihlakunnat. Sopimuksella sovittiin kaupankäynnin sujuvuudesta, ei niinkään rajoista.
Pähkinäsaaren rauhansopimus solmittiin 12.8.1323 ja se on vanhin tunnettu asiakirja, joka määritteli Ruotsi-Suomen rajan idän suuntaan. Sopimus päätti pitkän riitakauden Ruotsin ja Novgorodin välillä. Sopimus solmittiin Laatokan rannan ja Nevan niskan Pähkinäsaareen rakennetussa Pähkinälinnassa.
Rajan kulku epäselvä
Pähkinäsaaren rauhan rajan kulku ei ole selkeä, sillä alkuperäistä sopimusta ei ole säilynyt. Rajan määritysyritykset perustuvat dokumentteihin, jotka on kirjoitettu vasta 1400-luvulla tai myöhemmin. Sopimuksen liitteenä ei ollut karttaa rajasta, ja tekstistä on monia versioita.
Rajalinjan kulku Suomenlahdesta ja Rajajoesta Saimaan rannalla olevaan Särkilahteen sekä Siittiin Varkauden tienoille asti on selkeämpi. Raja halkaisi Kannaksen ja nykyisen Rautjärven kahtia. Rajan kulkusuunta Varkaudesta eteenpäin kohti Pohjanlahtea ja Pyhäjokea on epämääräisempi. Todellista merkitystäkin oli vain rajan alkupäällä, koska se kulki asuttujen seutujen halki.
Rauhansopimuksella haluttiin taata kaupankäynti
Tammikuussa 2023 pidetyillä Tieteen päivillä Pähkinäsaaren rajan merkitystä puntaroivat historiantutkijoiden lisäksi genetiikan, suomen kielen ja kulutustutkimuksen asiantuntijat.
Tieteen päivillä luennoineen yleisen historian professorin Jukka Korpelan mukaan rauhan solmimisesta on aikalaistodisteita, mutta varsinaisesti sopu sinetöitiin suutelemalla ristiä. Mitään paperia rauhasta ei Korpelan mukaan kirjoitettu ja vaikka olisi kirjoitettukin, siinä tuskin olisi määritelty rajalinjaa. Korpelan mukaan yksinkertaisesti siitä syystä, että vielä 1300-luvulla ei ymmärretty, että valtiolla oli rajat.
Raja olisi kulkenut keskellä erämaita ja on vaikea kuvitella, että se olisi estänyt ihmisen liikkumista idän ja lännen välillä. Tullia ja tarkastusasemia Sisä-Suomen metsissä ei varhaiskeskiajalla ollut.
Rauhaa ei 1300-luvulla ylipäänsä käsitetty sodan vastakohtana. Kyse oli hallitsijoiden henkilökohtaisesta sopimuksesta. Pähkinäsaaressa pääasiallinen tavoite oli kaupallinen. Jatkuva sotatila oli häirinnyt Suomenlahden kaupankäyntiä ja Pähkinäsaaressa varmistettiin kauppa-alusten pääsy Suomenlahden kautta Neva-joelle ja eteenpäin syvemmälle Venäjälle.
Korpela lisää mahdollisena selityksenä myös luonnonmaantieteellisen selityksen. Pähkinäsaaren raja noudattelee jääkauden jälkeistä kallioperän rajaa, joka puolestaan ohjaa vesistöjä. Raja myötäilee myös Itä-Suomen vesireittejä, jotka kulkevat pääosin kaakko-luode -suunnassa. Koska vesistöt ovat olleet muinaisuuden kulkureittejä, ne ovat vaikuttaneet kulttuureihin, perheenmuodostukseen ja sitä myötä myös geeneihin.
Itä- ja länsi-suomalaisten geenierot
Pähkinäsaaren rauhan raja vaikuttaa monella eri tavalla edelleenkin.
Suomalaiset rajan kahta puolta poikkeavat toisistaan myös geeneiltään, murteeltaan ja tavoiltaan.
Geneetikot ovat tutkineet nykysuomalaisten perimän jakolinjaa ja todenneet sen noudattavan Pähkinäsaaren rajaa. Edes 420 000 karjalaisen muutto länteen toisen maailmansodan jälkeen ja suuri kaupungistuminen ja maaltamuutto eivät ole häivyttäneet rajaa.
Dosentti, FT, oikeusgenetiikan tutkija Jukka Palo viittaa populaatiogeneettisissä tutkimuksissa siihen, että kyse on itse asiassa paljon vanhemmasta ilmiöstä.
Palon mukaan geeniraja ja Pähkinäsaaren raja kulkevat lähes päällekäin. Hän kuvailee, että kuopiolaisen ja vaasalaisen geeniero on joillain mittareilla samaa luokkaa kuin ruotsalaisen ja sisilialaisen. Geenien perusteella Suomessa asuu kaksi kansaa ja raja kulkee Pähkinäsaaren rajan mukaisesti. Suomen miehet ovat jakaantuneet itä- ja länsisuomalaisiin. Geeniero koskee miesten y-kromosomia eli niin sanottua mieslinjaa. Naislinjoissa ero ei ole niin selkeä.
Palon tutkimusten mukaan Pähkinäsaaren rajan itäpuolella vallitsevat suomalaismiesten Y-kromosomit ovat itäistä, ”uralilaista” N-linjan haploryhmää, kun Länsi-Suomessa yleisin haploryhmä on I-linjaa. DNA-tutkimukset vahvistavat jakoa itäiseen ja läntiseen. DNA-tutkimusten mukaan Suomeen kivikaudella levinnyt maanviljelyväestö on asettunut lounaisosaan maata. Kantaeurooppalaista metsästäjä-keräilijäDNAta kantava väki painottuu sen sijaan Itä-Suomeen.
Vuonna 2018 julkaistussa Kelan tutkimusblogissa kerrottiin, että Kela maksaa terveysperustaisia etuuksia enemmän Itä-Suomeen kuin Länsi-Suomeen. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n mukaan Pähkinäsaaren rauhan rajan itäpuolella esiintyy enemmän sepelvaltimotauteja ja verisuonisairauksia, jopa tapaturmia sattuu enemmän Itä-Suomessa.
Yksi syy Itä- ja Länsi-Suomen eroihin löytyy myös siitä, että maanviljelys johtuen Suomen kasvukaudesta ja tuolloisista viljelykasveista onnistui vain Lounais-Suomessa. Pähkinäsaaren raja ehkä ei synnyttänytkään eroja, vaan kuvasti jo pitkään olemassa olleita eroja.
Lähteet: Tieteen päivät 2023, Wikipedia, Duodecim 2020. Kuva: Savon historia
Lue myös Ylen artikkeli 12.8.2023 : Suomen ensimmäinen itäraja määriteltiin tasan 700 vuotta sitten Pähkinäsaaressa