Uno Ullberg oli Enson tehtaiden arkkitehti

15.02.1879 Viipuri - 12.01.1944 Helsinki

Kun Birger Brunila oli vuonna 1917 valittu Helsingin kaupungin asemakaava-arkkitehdiksi,  hänen työtään Ensossa tuli jatkamaan viipurilainen arkkitehti Uno Ullberg.

Ullberg oli kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1898 ja valmistunut arkkitehdiksi vuonna 1903 Polyteknillisestä opistosta (nyk. Teknillinen korkeakoulu). . 

Hän perusti Viipuriin oman arkkitehtitoimiston vuonna 1909. Siinä työskenteli uransa alkuvaiheessa myös arkkitehti Jalmari Lankinen, joka suunnitteli Jääskeen 1930-luvulla mm. Niemen ja Vastasmäen koulut. 

Arkkitehtityön ohella Ullberg opetti vuosina 1906-1913 Viipurin Taiteenystävien piirustuskoulussa. Vuosina 1932-1936 hän toimi Viipurin kaupunginarkkitehtina. Hänen merkittävimpiä töitään Viipurissa olivat maakunta-arkisto ja taidemuseo.

Vuodesta 1919 alkaen Ullberg suunnittteli Ensoon lukuisia näyttäviä rakennuksia. Hän laati Enso-Gutzeitin tehtaiden pääkonttorille, sairaalalle ja kansakoululle yhtenäisen, klassistisen tyylisuunnan mukaisen ilmeen.

Enso-Gutzeit tilasi vuonna 1920 Ullbergiltä piirustukset messuhuvilaksi, jossa yhtiön Ensonit-nimistä rakennuskartonkia voitiin hyödyntää ja esitellä messukävijöille. Vuonna 1932 Enso-Gutzeit järjesti yhdessä Suomen Arkkitehtiliiton kanssa kilpailun Ensoniitistä valmistettavista ns. lauantaimajoista. 

Ullbergin tyyli 1920-luvun teollisuuskohteissa ilmensi ajan klassista suuntausta. Sitä hän varioi elävästi Enson tehtaiden pääkonttorissa, sairaalassa ja kansakoulussa.

Hänen suunnittelukaudellaan 1920- ja 1930-luvuilla Vuoksenlaaksoon kasvoi metsävarojen ja koskien ansiosta merkittäviä tehtaita, jotka rakennuttivat tehdasrakennusten ohella kokonaisia yhdyskuntia työväen asuinalueineen, hallintorakennuksineen, kouluineen ja sairaaloineen. Ullbergin työ tuotantolaitosten arkkitehtinä oli merkittävää, kuten myös aikalaistensa Väinö Vähäkallion ja W.G.Palmqvistin. Viimeisin Ullbergin suunnittelema rakennus oli Rouhialan voimalaitos.

Ullbergin suunnittelemat rakennukset Jääskessä

• Enso-Gutzeit Oy:n pääkonttori 1928. Kuva: Imatran kaupunginmuseon kuva-arkisto.
• Enson kansakoulu 1928. Enson kansakoulu valmistui kesällä 1928, rakennusmestarina toimi August Carlsson. Koulurakennuksen lisäksi Uno Ullberg suunnitteli kolme asuintaloa opettajille, joissa kussakin oli neljä asuntoa. 

  

• Enson sairaala 1928. Enso-Gutzeitin tilaama suunnittelutyö Uno Ullbergiltä valmistui keväällä 1928. Rakennustöitä johti tehtaan rakennusinsinööri A. Eerikäinen. Rakennuksessa oli 30 paikkaa. Sairasosastojen lisäksi rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsivat poliklinikka, leikkausosasto ja synnytysosasto. Toisessa kerroksessa oli lastenosasto ja tilat sairaanhoitajille ja muulle henkilökunnalle. Talousosasto oli kellarikerroksessa. Valokuva: Imatran kaupunginmuseon kuva-arkisto. Piirros: Elinkeinoelämän arkisto Elka.
• Enson paloasema 1927. Enso-Gutzeit Oy:n rakennuttama Enson paloasema valmistui keväällä 1927, rakennustöitä johti tehtaan rakennusinsinööri A. Eerikäinen. Ensimmäisessä kerroksessa oli varsinainen paloasema sekä matalat, aiemmin rakennetut pitkät autotallit. Toisessa kerroksessa oli asuntoja palomiehille.  
• Rouhialan voimalaitos 1937.

• Aholan kartano 1919. Tornator Oy:n perustaja Eugen Wolff oli ostanut 1919 Vuoksen koskiosuuksia ja niihin liittyen Aholan tilan Jääskestä Vuoksen mutkasta. Alkuperäisestä päärakennuksesta ei ole tarkkoja tietoja. Wolff oli Viipurin Taiteenystävien perustajajäsen ja tunsi kaupungin taide-elämän hyvin. Niinpä hän tilasi viipurilaisen arkkitehdin Uno Ullbergin suunnittelemaan päärakennusta. Ullberg suunnitteli rakennuksen, jonka ulkoseinät olivat rapatut valkeiksi. Kontrastia seinille toivat reunustetut nurkkapilasterit ja portaalikaaret. Samantyylistä koristelua oli myös Ullbergin 1925 suunnittelemassa Enso Gutzeitin pääkonttorissa. Kuva Enso Gutzeitin toimitusjohtajan omistajakaudelta 1935. Museovirasto, Foto Roosin kokoelmat, kuvaaja Rafael Roos.

Lähteet: Netta Böök, Kari Immonen (toim.): Uno Ullberg - Viipurin arkkitehti, Wikipedia. Arkitekten 1928 -julkaisu. Arkkitehtipiirros sivun yläosassa: Uno Ullbergin suunnitelma Enso-Gutzeit Oy:n pääkonttoriksi 1920-luvulla. Kuva:Elka. 

Jääskessä vaikuttaneista arkkitehdeistä on kerrottu Jääski-seura ry:n julkaisemassa kirjassa: Kirsi Juura: Jääski - paronin pytingeistä funkkispankkiin, 2024.