Jääski-nimen etymologiaa

Vuodelta 1137 peräisin olevassa asiakirjassa kerrotaan Tverin kuvernementissa olevan veroa maksava piiri, jonka nimi on Jesske.

Jääsken kirkon suojeluspyhimys oli pyhä Pietari, ja 1700-luvun lopulta 1800-luvulla käytettiin pitäjän asiakirjoissa Jääski-nimen rinnalla ruotsinkielistä Jäskis eller St.Peters.

Nimen pohjana on voinut olla ortodoksinen nimi Jääski, Jääsköi ja Jäske juontaen henkilönimestä Jeska tai Jesko venäläisen nimen Jefim variantteja tai nimen Josif variantti.

Lähde: Laila Lehikoinen, Antreasta Äyräpäähän Luovutetun Karjalan pitäjien nimet, Kotimaisten kielten keskus, Helsinki 2018

Lähde: Veli Ikonen, Jääsken kirja, Vanhan karjalaispitäjän viimeisten vuosikymmenien historiaa, Jääski-säätiö, Helsinki 1966

Tarunomainen selitys kertoo, että Jääsken asukkaat ”jääsket” alkuaan olisivat olleet jättiläisiä.

Jääsken rekisterikylien nimistä melkein kaikki ovat –la-loppuisia, todistaa asutuksen suhteellista vanhuutta. Jääskessä viisi kylännimeä perustuu esikristilliseen henkilönimeen, Ahtiala, Ihalempiälä ja Pelkola olisivat hämäläislähtöisiä, muut karjalaisia, ortodoksisista nimiin pohjautuvia tai roomalaiskatoliseen tai skandinaaviseen etunimeen tai luontonimeen. Kylien ensimmäiset talot on ajoitettu jo 1000-luvulle.

Suomenkielisiä sukunimiä eri puolilta Karjalaa ovat Jääskelä, Jääskeläinen ja Jääskö. Paikannimistössä henkilönimen siirtyminen talon ja edelleen kylän ja pitäjän nimeksi on tavallista.

Jääsken vanha keskus on kirkonkylä Vuoksen varrella ja Jääski-järven rannat. Yhteinen nimistöaines on etenkin etelään ja länteen, mutta ikämääritykset jäävät avoimiksi arkeologisten todisteiden niukkuudesta.

Lähde: Saulo Kepsu, Kannaksen kylät, Kotimaisten kielten keskus, Helsinki 2018

Hauska sanonta: Mää Jääskee johtuu Imatrankoskeen epätoivoissaan hukuttautuneista, joita Joutsenon nimismies tyrkki keksillä eteenpäin kohti Jääskeä, jottei Joutsenon seurakunta olisi joutunut maksamaan vainajien käsittelystä.

Koonnut: Jaana Vuorio-Palmumaa, Kouvola 19.5.2021