Korian kirkko
Kuva: Kouvolan kameraseura/Kouvolan seurakuntayhtymä
Kouvolassa sijaitseva Korian kirkko on toinen niistä kahdesta kirkosta, jotka perustettiin osin Jääsken lakkautetun seurakunnan lahjoitusten turvin, ja jonne on sijoitettu Jääsken kirkossa sijainnutta ehtoollisvälineistöä.
Jääsken seurakunta lakkautettiin valtioneuvoston päätöksellä 1948. Seurakunnan viimeisen kirkolliskokouksen yksimielinen päätös oli, että seurakunnan omaisuus käytettäisiin Korian kirkon rakentamiseen Elimäelle, jonne pääosa Jääsken seurakunnan jäsenistä sijoitettiin.
Tuomiokapituli määräsi kuitenkin Jääsken seurakunnan varoja koskevan asian Valtioneuvoston päätettäväksi, joka päätti myöntää omaisuudesta Elimäelle 1,5 miljoonaa markkaa rahana ja 500 000 markan edestä obligaatioita.
Lisäksi Korialle saatiin Jääsken Enson kirkkoa varten hankitut uushopeaiset ehtoollisastiat; 100 kappaletta hopeisia erikoispikareita, pieni ehtoollismalja ja öylättilautanen.
Jääsken kirkon kellot oli saatu sodan jaloista pelastettua ja ne sijoitettiin Korian kirkon kellotorniin. Ne olivat käytössä vuoteen 1956 asti, jolloin Lokomon valmistamana saatiin kirkkoon oma 260 kiloa painava kello.
Kirkon rakentamisen historiaa
Korialta muutaman kilometrin päässä sijaitsevassa Vilppulan kylässä on perimätiedon mukaan järjestetty joitakin jumalanpalveluksia vuosittain 1600-luvulta alkaen. Vuodesta 1908 alkaen Vilppulan jumalanpalvelukset pidettiin uudessa Nuorisoseuran talossa, Korian keskustassa. Seurakuntatoiminnan keskus oli kuitenkin Elimäellä.
Ensimmäinen toimenpide rukoushuoneen aikaansaamiseksi tapahtui vuonna 1931, kun Elimäen seurakunnan silloinen kirkkoherra, lääninrovasti Kustaa Palmunen esitti kolehdin kantamista Korian rukoushuonetta varten. Kolehti tuotti 170 markkaa. Sen aikaisen rahanarvon huomioiden tuotto oli hyvä.
Syksyllä 1934 Korian rukoushuoneyhdistys pyysi kirkkovaltuustoa rakentamaan seudulle rukoushuoneen ja tämä lahjoitti hanketta varten 10.000 silloista Suomen markkaa ehdolla, että rukoushuone jää seurakunnan hallintaan. Tällä summalla ei uskallettu rakentamista aloittaa, yhdistyksessä mielialat olivat matalalla, mutta hengellisten tilaisuuksien pitoa kuitenkin jatkettiin hieman harventuneeseen tahtiin.
Kirkkoherra Kaarlo Hyrskeen tultua virkaansa 1941 hän otti selvittääkseen Korian rukoushuone-asian. Asia lähti etenemään ja rakennustyöt käynnistyivät 1950. Alun perin tarkoitus oli rakentaa vain seurakuntatalo.
Hankkeen rahoittamiseksi Elimäen ruotsalaisen kummikunnan Ovansjön seurakunta lahjoitti 48 000 markkaa. Lisäksi seurakunta laittoi pystyyn tukki- ja rahankeräystalkoot, jotka tuottivat yli 800 tukkipuuta ja 240 000 markkaa. Korian Pioneerirykmentti suoritti kirkon perustamistyöt ilmaisena harjoitustyönä. Merkittävä pääoma oli Jääsken seurakunnan omaisuudesta Elimäelle kohdennetut 1,5 miljoonaa markkaa rahana ja 500 000 markan edestä obligaatioita.
Rovasti Kaarlo Hyrske muurasi peruskiven kirkon alttarin paikalle varattuun syvennykseen 20.10.1951. Korian kirkon vihki käyttöön Mikkelin hiippakunnan piispa Martti Simojoki helmikuussa 1952. Vihkimistilaisuudessa kirkko oli ääriään myöten täynnä.
Lähde: R. Koivusaari
Petter Lang, Kristus Getsemanessa / Getsemane, 1771, öljy kankaalle, 91 x 67 cm. Rautalammin museo.
Petter Langin Kristus Getsemanessa -taulun jäljennös on sijoitettu Korian kirkkoon Kouvolaan.
Alkuperäinen maalaus kuuluu Rautalammin museon kokoelmiin ja taulun museo sai kiitokseksi siitä, että se säilytti toisen maailmansodan aikana ja aina vuoteen 1952 saakka Viipurin taidemuseon ja historiallisen museon kokoelmia Rautalammilla Peuran museossa.
Peuran museo valikoitui säilytyspaikaksi varmaankin siksi, että se sijaitsi riittävän kaukana levottomasta raja-alueesta ja se oli juuri valmistunut vankka rakennus.
Toinen Jääsken kirkossa ollut samana vuonna tehty maalaus Pyhä perhe kuuluu Lahden historiallisen museon kokoelmaan.
Lähde: Wikipedia