Arvid Liljelund
Taiteilija Arvid Liljelundin omakuva. Maalauksen omisti aikoinaan Viipurin taidemuseo, nykyään Hämeenlinnan taidemuseo. Kuva:Wikipedia
Lokakuussa 2020 tuli kuluneeksi pyöreitä vuosia muutamasta Viipurin taide-elämään liittyvästä merkkipaalusta. Osansa näihin pyöreisiin vuosiin on myös Jääsken kirkon alttaritaulun maalanneella Arvid Liljelundilla.
Ensimmäinen merkkitapahtuma oli 130 vuotta sitten,11.10.1890, kun Suomen Senaatti hyväksyi Viipurin Taiteenystävät ry. (Wiborgs Konstvänner rf.) eli VTY:n säännöt. Uuden yhdistyksen tavoitteiksi kirjattiin piirustuskoulun perustaminen ja taidekokoelman hankkiminen.
Viipurin Taiteenystävien piirustuskoulu aloitti toimintansa seuraava vuonna 15.10.1891. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi ja rehtoriksi valittiin taidemaalari Arvid Emanuel Liljelund (1844–1899), jonka vaiheet kietoutuvat myös Jääskeen.
Uudessakaupungissa syntynyttä Liljelundia voi luonnehtia kansanelämän kuvaajaksi ja muotokuvamaalariksi.
Liljelund opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Turussa 1863–1864 ja Helsingissä 1864–1865. Varattoman taiteilijan onnenpotku oli päästä vaikutusvaltaisen mesenaatin, Fredrik Cygnaeuksen suojatiksi. Hän lähti opiskelemaan Düsseldorfin taideakatemiaan Saksaan (1866–1869) ja erityisesti isänmaalliset piirit toivoivat Liljelundista Suomen kansanelämän kuvaajaa. Hän maalasikin tarkkoja kansatieteellisiä kuvauksia talonpoikaistupien sisustuksesta ja kansanpukuja käyttävistä ihmisistä. Erityisesti Liljelund kuvasi länsisuomalaista saaristolaiskulttuuria.
Noin puolet Liljelundin maalauksista oli muotokuvia, usein aikakauden kulttuurihenkilöistä kuten J. L. Runeberg ja Elias Lönnrot.
Liljelundin aktiivisin elämänvaihe kului matkoilla, pääasiassa Düsseldorfissa ja Pariisissa ja kesäisin hän viihtyi Uudessakaupungissa. Vuosina 1869–1876 hän toimi opettajana Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä.
Pietarin taideakatemia myönsi hänelle Ensiluokan taiteilijan arvonimen.
Wolffin ja Liljelundin tiet risteävät
Itä-Suomeen Liljelund alkoi tutustua 1880-luvun puolivälissä. Ensimmäisellä Itä-Suomen maalausretkellään hän ikuisti vanhenevan Kreeta Haapasalon Varkaudessa 1885.
Liljelund oli harkinnut jo vuonna 1880 Viipuriin asettumista, mutta ajatus jäi silloin toteuttamatta. Hän saapui uudelleen kaupunkiin vuonna 1886 ollessaan kiertomatkoilla Karjalassa.
Näihin aikoihin sijoittuu myös tilaustyö Jääsken seurakunnalta.
Viipurissa hän sai maalatakseen Eugen Wolffin pojan muotokuvan saman vuoden syksyllä. Vuonna 1851 Vaasassa syntynyt Wolff oli suomalainen teollisuusmies, joka perusti metsäteollisuusyhtiö Tornator Oy:n vuonna 1888 yhdessä veljensä Reguel Wolffin, Alexander Wolter Ramsayn sekä eräiden muiden kanssa Imatralle ja toimi yhtiön toimitusjohtajana 1900–1919. Hän oli Vuoksenlaakson patruuna, joka rakennutti Vuoksen varrelle Jääskeen Aholan kartanon. Olisiko hän toiminut Liljelundin suosittelijana, kun Jääsken kirkkoon etsittiin alttaritaulun maalaajaa? Kenties.
Uransa aikana Liljelund maalasi kolme alttarimaalausta. Elokuussa 1888 valmistui Jääsken kirkkoon tilaustyönä tehty alttarimaalaus ”Tulkaa minun tyköni kaikki”.
Wolff oli Viipurin kaupunginvaltuuston sekä rahatoimikamarin jäsen ja toimi kaupungin edustajana porvarissäädyssä vuosien 1900 ja 1905–1906 säätyvaltiopäivillä. Vuosina 1886–1899 hän oli Ison-Britannian varakonsulina Viipurissa.
Wolff lahjoitti runsaasti rahaa hyväntekeväisyyteen ja kulttuurilaitoksille. Hän oli aloitteentekijänä Viipurin taiteenystävät -seuran perustamisessa ja merkittävän taidekokoelman omistaja.
Piirustuskoulu perustetaan, kokoonkutsujana Thella Frankenhauser
Liljelund tutustui pian kaupungin merkkihenkilöihin ja sai Viipurista niin paljon lisätilauksia, että jäi kaupunkiin vuodeksi työskentelemään. Aikaisempiakin tuttuja hänellä oli kaupungissa muuan muassa Jac. Ahrenberg.
Vuonna 1887 Liljelund järjesti Viipurissa kaksi suurta taidenäyttelyä, joissa oli esillä tunnettujen suomalaisten taiteilijoiden teoksia.
18.3.1890 pidettiin Viipurin Taiteenystävät ry:n perustava kokous tavoitteena edistää kuvataiteita alueella. Perustavan kokouksen kutsui koolle kauppaneuvos Paul Wahlin tytär, taiteenharrastaja Thella Frankenhaeuser (1853–1931) Viipurin Seurahuoneelle. Puheenjohtajana tässä kokouksessa toimi konsuli Eugen Wolff (1851–1937).
Piirustuskoulu aloitti toimintansa 15. lokakuuta 1891 Hougbergin talossa, Juusteeninkatu kolmessa.
Liljelund valittiin Viipurin Taiteen ystävien piirustuskoulun ensimmäiseksi opettajaksi, johtajaksi ja rehtoriksi, joissa tehtävissä hän työskenteli kuolemaansa saakka 1891–1899. Taidekoulun oppilaana oli myöhemmin Viipurin arkkitehtinä tunnettu Uno Ullberg
Suomen keskeisten taiteilijoiden näyttelyt Viipuriin
Liljelundia pidetään Viipurin taide-elämän käynnistäjänä. Hän järjesti kaupunkiin merkittäviä näyttelyitä
Näyttelyjen järjestäminen jatkui Viipurin Taiteenystävien puitteissa 1890-luvun lopulla. Liljelundin ansiosta näyttelyissä olivat edustettuina Suomen taiteen suuret nimet kuten Albert Edelfelt, Berndt Lindholm, Hjalmar Munsterhjelm, Oscar Kleineh, Eero Järnefelt, Pekka Halonen ja Victor Westerholm.
Ensimmäisen Viipuri-oleskelunsa aikana hän maalasi muotokuvia muun muassa Eugène Wolffin ja vuorineuvos Seth Sohlbergin (1856–1918) perheille.
Arvid Liljelund kuoli yllättäen vuonna 1899. Hän ehti luoda opettajana VTY:n piirustuskoululle akateemisen piirustuskouluperinteen. Hänen jälkeensä opettajana toimi vajaan lukuvuoden (1899–1900) Hugo Simberg, joka oli ollut piirustuskoulun ja Liljelundin oppilaana aivan sen alkuaikoina vuosina 1891-1894.
Kauan odotettu Viipurin taidemuseo ja taidekoulu avattiin 12.10.1930 juhlallisesti tasavallan presidentti Lauri Kristian Relanderin ollessa läsnä.
Viipurin taideperintö Suomelle ja suomalaisille on erittäin arvokas.
Koonnut: Kirsi Juura
Lähteet: Biografiakeskus/ Marianne Koskimies-Envall, Eero Rantasen taidekokoelmien ystävät ry;n julkaisu Kosminen lintu.
Leena Räty: Viipurin Taiteenystävät ry:n historiaa
Tulkaat minun tyköni kaikki -alttaritaulu on nykyisin Imatrankosken kirkossa. Kuva:Wikipedia
Arvid Liljelund: Kellonvaihto (1880). Kuva: Wikipedia