Jääsken kirkkomaa ja sankarihautausmaa

Jääsken seurakunta lienee perustettu jo 1300-luvulla, koska tuolta ajalta löytyy maininta Jääsken pogostasta. Ensimmäinen kirkkoherra mainitaan 1412 ja viimeistään silloin lienee seurakunnalla ollut myös kirkko.

Ensimmäiset kirkot ja oletettavasti myös hautausmaat sijaitsivat  Vuoksen länsirannalla noin puolitoista kilometriä Jääsken sillalta vastavirtaan.

Vuonna 1612 Jääsken kolmas kirkko rakennettiin luonnonkauniille paikalle Vuoksen itärannalle, Haikolan kylään. Kirkko purettiin huonokuntoisena 1693 ja sen paikalle valmistui Jääsken neljäs kirkko seuraavana vuonna. Samalle paikalle rakennettiin vuonna 1884 myös Jääsken viimeinen, sekin Pyhälle Pietarille kastettu kirkko. Tämä 2000 hengen kahtamoinen paloi jatkosodassa 1941, Jääsken takaisinvaltauksen yhteydessä.

Jääskessä sijaitsi ennen sotia 1939-1944 viisi hautausmaata; Tollankangas, Punamäki ja kirkkopuistossa sijaitseva hautausmaa, joka oli samalla sankarihautausmaa. Jääskeen kuuluneessa Ensossa sijaitsivat ennen sotia Enson Vastasmäen hautausmaa ja sankarihautausmaa.

Suomalaisia hautakiviä on edelleen pystyssä Punamäen ja kirkkopuiston hautausmailla. Jääski-seura hoitaa hautausmaita talkootyönä ja Imatran kaupungin avustuksella.

Jääsken kirkkomaa ja sankarihautausmaa

Jääsken kirkko rakennettiin vuonna 1612, ja oletettavasti hautausmaa perustettiin samoihin aikoihin. Vuodesta 1868 kirkkomaa laajemminkin toimi pitäjäläisten hautausmaana, kunnes sen käyttö hautaustarkoitukseen lopetettiin kuvernöörin päätöksellä 14.2.1880. Tuon jälkeen kirkkomaahan hautaaminen loppui vähitellen. Lopulta sinne haudattiin enää senaatin erikoisluvalla pitäjän merkkihenkilöitä, kuten kirkon palvelijoita sekä heidän leskiään.

Vuoden 1918 vapaussodassa kaatuneita valkoisia varten kirkkomaalle perustettiin sankarihautausmaa. Samoin talvi- ja jatkosodan aikana sinne haudattiin arviolta 110 sankarivainajaa. Alueelta on olemassa sankarivainajien hautakartta,  joten yksittäisten hautojen karkea sijainti on selvitettävissä.

Vaikka venäläiset ovat pääosin vieneet hautakivet ”uusiokäyttöön,” on kirkkomaalla pystyssä vielä hautakiviä suomalaisten ajoilta.  

Tallella ovat esimerkiksi kirkkoherra Elin Bergrothin ja hänen vaimonsa hautakivi. Samoin kuuluisan kansatieteiljä Uuno Taavi Sireliuksen äidin Anna Elisabet Sireliuksen hautakivi.

Jääsken kirkon muistomerkki

Kirkkomaa on nykyisin muistopuistona, jota ylläpidetään ja hoidetaan Jääski-seuran toimesta. Kirkon sijaintipaikalle on pystytetty 1990-luvulla kirkon paikasta ja historiasta kertovat muistokivet. Kirkon muistokivi pystytettiin 1997, polvistumiskivi ja muistoristi pystytettiin 1998.

Muistokivissä lukee: "Tulkaat minun tyköni kaikki (Matt. 1:28)." Teksti on poimittu Imatrankosken kirkossa sijaitsevan Jääsken kirkon alttaritaulusta.

Toisessa muistomerkissä on teksti: "Tällä paikalla sijaitsi vuosina 1844-1941 Jääsken pitäjän viides kirkko, A.F.Granstedtin suunnittelema 2000 hengen kaksoisristikirkko." Sama teksti on myös venäjäksi.

Sankarihautausmaan muistomerkki

Kirkkopuistossa sijaitsee Jääski-seuran pystyttämä kookas sankarihautausmaasta muistuttava kivipaasi. Siihen on kaiverrettu suomeksi ja venäjäksi Jääski-seuran entisen puheenjohtajan Toivo Lyyran säkeet: "Jääsken sankarihautausmaa 1939-1940 ja 1941-1944. Te uinutte Karjalan koivujen alla, uhrinne arvo ei unholaan jää. Lintuset oksilla laulelemalla, terveiset hellimmät helkyttäkää."

Vapaussodassa 1918 kaatuneiden muistopatsas

Kirkkomaalla sijaitsi arkkitehti Jalmari Lankisen suunnittelema vapaussodan 1918 muistomerkki. Muistokivi pystytettiin 1919. Sen venäläiset ovat toisen maailmansodan aikana räjäyttäneet. Paikallisten asukkaiden kertoman mukaan sitä oli luultu Mannerheimin muistomerkiksi.

Muistomerkin raunioilla ovat vielä jäljellä seuraavat hautakivet: Juho Härkönen, Anton Jauho, Matti Jauho, Johannes Kärkäs, Pietari Luukkonen, Sylvester Lyyra, Pekka Rasilainen, Antti Ravantti, Tuomas Ruokolainen, Antti Silvonen ja Väinö Turtia. Lisäksi muistomerkillä on ollut muitakin hautakiviä, ainakin Viljo Tuomolan hautakivi.

Nälkään kuolleiden muistomerkki

Kirkkomaahan on haudattu keväällä 1697 kaikkiaan 240 nälkään kuollutta, nimetöntä vainajaa. Heidän muistokseen on pystytetty suurehko hautakivi, joka on edelleen paikallaan, uudelleen pystyyn nostettuna.

Muistomerkkiin on kaiverrettu teksti:

"Jääsken seurakunta pystytti muistopatsaan 1916.

Tähän hautausmaahan haudattiin 1607 12 P. huhtik. samaan hautaan 150.

8.P. Toukok. 90 nälkään ja nälkäruttoon kuollutta."

Jääsken kirkkomaa/siviili- ja sankarihautausmaa

Kirkkomaan hautakivet

Jääsken Punamäen hautausmaa

Punamäen hautakivet

Tollankankaan hautausmaa

Enson Vastasmäen hautausmaa

Enson kirkko ja sankarihautausmaa

Luettelo hautakivistä

Jääsken kirkkomaa tänä päivänä. Katso tästä Imatran Lions-clubin Risto Nurmisen kokoama kooste hautausmaan hoidosta.

Lähteet: 
Veli Ikonen: Jääsken historia
Jääsken kihlakunnan historia
Kaija Linnahalmeen arkistot

Jääsken kirkkopuiston hautausmaan portti 1939. Kuva Finna.fi/ Jalmari Lankinen.

Jääsken palaneen kirkon rauniot 1941. Kuva Finna.fi

Sodan tuhoja Jääsken kirkkomaalla 1941. Kuva: www.finna.fi/Veikko Kanninen.

Jääsken kirkkopuisto kesäkuussa 2019.

Kuvat avautuvat suuremmiksi klikkaamalla:

Jääsken viidennen kirkon paikalla on vielä nähtävissä kirkon kivijalat. Kirkon paikalle on pystytetty kaksi kivistä muistomerkkiä.

Sankarihautausmaan muistomerkki

Vapaussodassa 1918 kaatuneiden kunniaksi pystytetyn muistomerkin jalustalle on nostettu useita hautakiviä.

Nälkään kuolleiden muistomerkki.

Jääsken kirkkomaa 10.8.1989, kun Kaija ja Turo Linnahalme pääsivät ensimmäistä kertaa siellä käymään. Kirkkopuistossa kasvoi tiheä puusto ja rönsyilevä kasvusto.