Impilahti-Seura ry

Impilahtelaiset seurat

Sodan jälkeen evakot kokosivat voimansa impilahtelaisen elämäntavan ja kulttuurin säilyttämiseksi. Perustettiin Impilahtelaisten Seura ry, sen alle Pääkaupungin Impilahtelaiset ry, sekä Impiranta Säätiö.

Historiasta tähän päivään

Vuoden 2000 ja 2001 aikana yhdistettiin kaikki impilahtelaisuutta vaalineet tahot. Impilahtelaisten Seura ry, sekä Impiranta Säätiö on lakkautettiin ja Pääkaupungin Impilahtelaisten ry:n nimi muutettiin Impilahti-Seura ry:ksi. Impilahti Seura-ry:n hallitus.

Impilahtelaisten Seura ry toimi suurimmaksi osakseen itäisessä suomessamme, jonne suurin osa Impilahtelaisista olikin evakuoitu. Seura on perustettu vuonna 1948.

Kaikkien tahojen päämääränä on ollut kulttuurin ja impilahtelaisen elämäntavan säilyttäminen ja sen eteen töitä on tehty monin tavoin, järjestämällä tapahtumia, kirjoittamalla kirjoja, säveltämällä laulu rakkaalle kotikonnuille, myymällä kortteja sekä muilla lukemattomilla tavoilla. Jokatoinen vuosi ovat seurojen aktiiviset jäsenet kokoontuneet Impilahtelaisille pitäjäjuhlille. Ensimmäisen kerran juhlaa on vietetty 1946 Kuortaneella. Kesällä 2000 juhlaa vietettiin Suonenjoella ja kesällä 2002 juhlittiin Kuopiossa.

Pääkaupungin Impilahtelaiset toimivat nimensä mukaan pääkaupungin läheisyydessä ja kokosivat yhteen alueen evakoita perheineen. Alussa seura toimi "emä"seuran alajaostona, mutta käytännön syistä rekisteröitiin omaksi yhdistyksekseen 1974.

Impiranta Säätiö

Impiranta-Säätiö perustettiin Impilahtelaisten tukemiseksi niin henkisesti kuin rahallisestikin. Säätiöltä on saanut hakea rahaa erinäisiin projekteihin ja hankkeisiin.
Säätiön avulla on kustannettu muun muassa kirjoja Impilahdesta, jotta Impilahtelainen kulttuuri säilyisi jälkipolville. Impiranta-säätiö lakkautettiin vuoden 2003 keväällä ja sen varat siirrettiin Impilahti-Seura ry:n käyttöön.

Muistojen tallentaminen

Sotien 1939-1944 jälkeen luovutetun alueen karjalaiset kokosivat voimansa uusilla asuinalueillaan muistojen tallentamiseksi ja vanhan kulttuurinsa säilyttämiseksi. Alettiin perustaa kotiseutuseuroja. Niin syntyi v. 1948 myös Impilahtelaisten Seura ry ja sen osaksi Pääkaupungin Impilahtelaiset. Jälkimäinen rekisteröitiin omaksi yhdistyksekseen v.1974. Impilahtelaisten Seura ry:n jäseniksi liittyivät pääosin Savoon ja Pohjois-Karjalaan evakuoidut impilahtelaiset ja heidän jälkeläisensä.

Seurojen toimintaan on vuosien varrella kuulunut monimuotoista ohjelmaa. Menetetyn kotiseudun muistojen tallentaminen arvioitiin alusta alkaen erääksi tärkeimmistä toimista. Vuonna 1948 perustettu Impiranta-Säätiö antoi vuosien varrella merkittävää rahallista tukea monien hankkeitten toteuttamiseen. Säätiön kustantamina ilmestyi Simo Härkösen kirjoittama Impilahti-kirja v. 1950 ja vuonna 1938 julkaistun A.A.A.Laitisen Impilahden pitäjän ja seurakunnan historia. Jälkimmäisestä otettiin uusi painos v. 2006. Paavo Koposen kirja Esi-isiemme Impilahti ilmestyi v.1982 ja sen toinen painos v.2002. Paavo Koposen Muistojemme Impilahti- kirjan 1. painos ilmestyi v.1990 ja toinen painos 2002.

Myös muuta kotiseutuun liittyvää kirjallisuutta on otettu seuran varastoon myyntiä varten. Impilahtelaisia kirjoja ja Myynissä–hakemistosta voit etsiä kyseisiä teoksia.

Impilahtelainen

Impilahtelaisseurojen yhdyssiteenä on vuodesta 1954 alkaen ollut jäsenlehti Impilahtelainen. Lehden avustajina on vuosien varrella toiminut suuri joukko seuran jäseniä. Aineiston kokoamisesta ja kirjoitusten oikeakielisyydestä on vastannut kulloinkin toimeen valittu päätoimittaja. Viime vuosina on lehden toimesta koottu aktiivisia alueellisia avustajia toimitustyöhön. Myös ns. kyläkummitoiminta on aluillaan. Kyläkummien avulla seuran jäsenet voivat saada tietoa mm.sukujensa kotikylien entisajan asioista.

Impilahtelaisseurat yhdistyvät

Vuoden 2000 ja 2001 aikana yhdistettiin edellä mainitut Impilahtelaisten Seura ry ja Pääkaupungin Impilahtelaiset ry Impilahti-Seura ry:ksi. Vuonna 2003 lakkautettiin Impiranta-Säätiö ja sen varat siirrettiin Impilahti-Seura ry:n käyttöön.

Impilahti-Seura ry:n toimintaa

Nykyään Impilahti-Seura ry:n jäsenmäärä on runsaat 800. Seura järjestää sääntöjensä mukaan vuotuisin monimuotoista toimintaa. Seuran kesäjuhlat järjestetään joka toinen vuosi. Impilahti-juhlia on vuodesta 2006 lähtien vietetty Punkaharjulla Itä-Karjalan Kansanopistolla. Eri teemoille pohjautuvia jäsenten kuukausitapaamisia on järjestetty Karjalatalon tiloissa Helsingissä. Perinteiseen toimintaan ovat kuuluneet myös kesämatkat kotiseudulle, kirkkopyhä keväällä ja perinnelounas syksyllä.

Vuosien suururakkana seuralla oli Impilahden kirkkojen, kirkkomaitten ja tsasounien muistokivien pystytys. Se on saatettu onnistuneesti loppuun ja 19 kohteeseen on asetettu massiivinen muistomerkki.vrt. Impilahden hautausmaat ja kirkot.

Muistokiviprojekti

Seuran epäviralliseen toimintaan on kuulunut myös yhteydenpitoa nyky Impilahden venäläisväestöön.

Pitkärantaan on sikäläisin voimin perustettu paikallista asujaimistoa ajatellen kotiseutumuseo. Impilahden menneisyys ja mm. sotahistoria on asiallisissa museotiloissa esillä melko hyvin. Kesämatkalla 2006 museota esiteltiin mm. Impilahti-Seuran jäsenille. Paikallisen museoväen taholta esitettiin tuolloin toivomus, että yhteyttä Impilahti-Seuraan voitaisiin pitää jatkossa yllä ainakin kesämatkojen yhteydessä.

Pitkärantaan on pystytetty pääosin suomalaisten seurakuntien lahjoitusvarojen turvin sekä luterilainen että ortodoksinen kirkkorakennus. Impilahti-seuran jäsenistö on kotiseutumatkoillaan pitänyt epävirallista yhteyttä seurakunnissa hengellistä työtä tekeviin. (Tauno Judin)