Kotiseutumatkojen keruu käynnistyi Talvi-iltamissa

Antrea-Seuran perinteisiä Talvi-iltamia vietettiin 8.2. Riihimäellä Punaisessa talossa yli 60 hengen voimin mukavan yhdessäolon ja iloisen haastelun siivittämänä. Iltamien mielenkiintoista asia-antia tarjosi Suvi Louhelainen, joka kertoi kotiseutumatkojen tallentamisesta. Tämän virittämänä kirjoitti Raakel Henttonen oheisen artikkelin.

Nyt kerätään tietoa Karjalan matkoista

Tähän on tultu. Me Karjalan kävijät olemme kääntäneet kivet ja kannot nähdäksemme vanhempiemme ja esivanhempiemme kotiseudut. Kotiseutumatkailu Karjalaan käynnistyi vuonna 1989. Tuolloin vielä osa Karjalasta lähteneistä jaksoi palata kotiseutujaan katsomaan. Nyt ei jälkipolvellakaan ole asiaa Kannakselle eikä muuallekaan rajan taakse jääneeseen Karjalaan. Jäljellä ovat vain muistot, murteesta rippeet ja jotkin vähäiset esineet, jotka olivat evakkokuormaan mahtuneet. 

Sanotaan, että Kannas on kyliään myöten parhaiten talletettu osa Suomea (tohtori, dosentti Silvo Hietanen). Muitten heimojen ei ole tarvinnut, koska kotiseutu on yhä tallella, nähtävissä, vaikka muuttuneena.

Kun karjalaiset perinteet ja kylien sekä ihmisten kuvaukset on kirjattu lukemattomien opusten kansien väliin, lisätutkimuksiin ei nykyisissä oloissa ole mahdollisuutta, ehkei aihettakaan.

Kiinnostus kohdistuukin nyt noihin Karjalaan suuntautuneisiin matkoihin ja niiden merkitykseen. Antrealaisten Talvi-iltamiin lauantaina 8.2. kutsuttu Suvi Louhelainen käynnisti Punaisessa Talossa Riihimäellä keruun, joka keskittyy kotiseutumatkailuun. Suvi on Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja. Siltä pallilta on hyvä luoda katseet myös menneisiin kyliin. Sitä paitsi Suvi on äitinsä puolelta Kuparisia Lopelta eli hyvin tietää karjalaisten kaipuun.

Talvi-iltamin osallistui noin 60 henkeä ja Suvin ehdotus sai hyvin myönteisen vastaanoton.  Antrea-Seuran on vain käynnistettävä keruu niin, että siihen osallistuvat tietävät kuinka toimia ja kenelle tekstit lähetetään.

Tämän jutunpätkän kirjoittaja ehti jo syksyllä 1988 isänsä kotikylään Henttolaan serkkujensa Tapanin ja Arvon kanssa. Kun sanoin metsäpirttiläiselle työnantajalleni, että ellen maanantaina tule töihin, olen todennäköisesti matkalla Siperiaan. Johtajani kielsi minua lähtemästä, mutta eihän sellaisesta seikkailusta voi pois jäädä! Yhteyshenkilöinä olivat Pietarista lähdettäessä inkeriläinen Helena ja poikansa Viktor. Molemmat jo edesmenneitä.

Sittemmin Karjala ja Henttola tulivat tutuiksi ja läheisiksi, kun serkku Arvo sai takaisin nimiinsä oman kotinsa Anttilan. Siellä asuttiinkin lukemattomina kesinä. Ruisrääkät pitivät ääntä ja heinäsirkat sirittivät ilta-auringon laskiessa. Että jos Karjalan matkoista kootaan tietoa, niin kerrottakoon, että Arvo kävi Karjalassa yli 700 kertaa.

Raakel Henttonen

Suvi Louhelainen viritteli iltamayleisöä kotiseutumatkojen tallentamiseen. (Kuvia klikkaamalla saat ne suuremmiksi.)

Arpajaismyynti kuuluu perinteisesti iltamien ohjelmaan. Tuntumaa myyntiin sai johtokunnan uusin jäsen Ari Kuparinen. 

Sirkka Rautioaho ja Erkki Kokko ohjeistivat kisavisaa. Erkki piti myös kiinnostavan ex tempore -esitelmän Kuukaupin sillan radiomiinoista. 

Antrea-Seuran kunniajäsen Veikko Partanen haastelemassa Seppo Vepsän kanssa. 

Janne Pullinen ja  Antti Partanen esittelivät Viipurin linnaa esittävää opetustaulua, joka huutokaupattiin tilaisuudessa. 

Kuvat: Janne Pullinen ja Sirkka Rautioaho