Antrea-ilta Riihimäen museolla
Riihimäen Riemumuseot tarjosi hienon tuokion monikymmenpäiselle antrealaisjuuristen ja Antreasta kiinnostuneiden joukolle 16.11. 2024. Puheenvuorojen, musiikin ja runonlausunnan jälkeen oli mahdollisuus seurusteluun, tarjoilusta nauttimiseen ja näyttelyihin tutustumiseen. Ensisijaisena kiinnostuksen kohteena oli tietysti näyttely Antreasta, jonka historia ja esineistö kuljettivat katsojan Vuoksen rannoilta Riihimäelle, mutta lisäksi olivat hienot Schjerfbeckin teokset Helenen Salongissa, monien aikakausien ja tekotapojen tuolit Tuolin tarinassa ja arkipäivän elämä muinaisessa Egyptissä. Museo on auki ti-su klo 10-17, näyttelyjen kestoa ja lisätietoja kannattaa katsoa riemumuseot.fi.
Intendentti Helena Lindsten toivotti vieraat tervetulleiksi ja kiitti Vuoksen säätiötä museon saamasta tuesta Antrea-aineiston esille tuomiseksi. Karjalan Liiton puheenjohtaja Martti Talja muistutti sidoksesta, joka syntyy liiton tämän vuoden teemasta ”museot” ja ensi vuoden teemasta ”aineeton perintö”. Hän piti mm. koululaisvierailuja erinomaisena mahdollisuutena aineettoman perinnön siirtämisessä suklupolvelta toiselle.. Liisa Mäkelä tulkitsi koskettavasti Juho Kurjen Muistat sie, Eeva Kilven Elämän evakkona ja Jaakko Haukan Mitä se karjalaisuus on.
Martti, Aina ja Tuomas Logrèn herättivät suurta ihastusta kahdella Värttinän tunnetuksi tekemällä laululla.
Antrea-huoneessa on sisältörikkaita esittelytauluja täydentämässä runsas esineistö: mm. kalastusvälineistöä, kirjoja, ammattivälineitä, tuohitöitä, keittiötavaroita, käsitöitä, koruja, urheilupalkinotja, asiapapereita, kivinäytteitä, lisäksi kansallispuku ja lottapuku
Kuvapalstan viimeisenä on 1920-luvulla valmistettu vanerinen matkalaukku, joka on sisältänyt suutarin välineitä. Päällä antrealaisen Eeva Sunin 1930-lun alussa neulomat neulakintaat. Langan tekijä kehäri omista lampaista saadusta villasta. Lisäksi siirtoväelle tehtyjä opaslehtisiä. Ruoanvalmistusohjeita siirtoväelle (1940) ja Irtaimiston ohjehinnasto korvausanomusten tekoa varten (1945).